Kerran pitelin maapalloa käsilläni
Ymmärsin ,etten voinut pelastaa maailmaa
Taivastakin kannattelin olkapäilläni
kunnes tajusin
etten voinut kaikkea sydämelleni sälyttää
Olit minulle ikävä,nauru ja valo
olit taivas ja helvetti
kaipuu ja ilo
Minusta näkee sen...
olen sinusta onnellinen
Älä silti ylpisty näistä sanoista
pidä rinta rottingilla ja kehrää..
Sylini on avoin ja valmis
Ymmärsin ,etten voinut pelastaa maailmaa
Taivastakin kannattelin olkapäilläni
kunnes tajusin
etten voinut kaikkea sydämelleni sälyttää
Olit minulle ikävä,nauru ja valo
olit taivas ja helvetti
kaipuu ja ilo
Minusta näkee sen...
olen sinusta onnellinen
Älä silti ylpisty näistä sanoista
pidä rinta rottingilla ja kehrää..
Sylini on avoin ja valmis
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kannattelit taivaita
antaen minulle
mahdollisuuden
ojentaa selkääni
Kiitos
sinulle..
Kaunis palaute..
Tämän talletan lokerikkoon sydämen
Syvällisyyttä ja hyväntuulisuutta. Pidän tästä kovasti.
runonen syntyi,että joku sen lukisi.Ja nythän sinäkin luit ja annoit vielä palautetta,kiitos.
etten ylpistyisi, vaikka tämä olisi minulle tarkoitettu. Opikseni otan ja jalostan. Kiitos.
runosta saattaa löytyä jotain itsellekin sopivaa,se kai on sen tehtävä.Kiitos.
aurinkoinen
aurinkoa tähän ankeaan marraskuuhun :)
tässä runossa taivaasta helvettiin. Joskus se on niin, huimaa sellainen pientä ihmistä. Kirjoitit kuitenkin siihen onnellisen lopun, lämpimästi. :)
siinä mielessä lapsellinen,että uskon onnellisiin loppuihin :)
Ja ainahan ainakin runoihinsa sellaisen
voi rustata.