Tämä on ihan teoreettinen kysymys.
Eli jos lapsen vanhemmat ovat eronneet ja etävanhempi ei näe lasta lähivanhemman käytöksen takia. (mustamaalaaminen, haukkuminen jne)
Lähivanhempi puhunut myös lastenvalvojalle täyttä puppua. Eli kiillottanut omaa kruunuaan.
Lähillä kummallisia miessuhteita, lapsia monille eri miehille/elämä epävakaata jne.
Jos tilanne menisi siihen, että lähivanhempi menettäisi huoltajuuden/jouduttaisiin ottamaan lapsi huostaan, niin mihin lapsi sijoitettaisiin?
Etälle?
Sijaisperheeseen?
Lastenkotiin?
Mihin?
Eli jos lapsen vanhemmat ovat eronneet ja etävanhempi ei näe lasta lähivanhemman käytöksen takia. (mustamaalaaminen, haukkuminen jne)
Lähivanhempi puhunut myös lastenvalvojalle täyttä puppua. Eli kiillottanut omaa kruunuaan.
Lähillä kummallisia miessuhteita, lapsia monille eri miehille/elämä epävakaata jne.
Jos tilanne menisi siihen, että lähivanhempi menettäisi huoltajuuden/jouduttaisiin ottamaan lapsi huostaan, niin mihin lapsi sijoitettaisiin?
Etälle?
Sijaisperheeseen?
Lastenkotiin?
Mihin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toisten puheet ei ratkase. Lapsella on oikeus biologiseen vanhempaan ennen muita.
jos hän olisi halukas ja kyvykäs lapsesta huolehtimaan. Jos ei hän, niin sitten joku muu sukulainen. Näin sanoo nykyinen lastensuojelulaki. Jos sukulaissijoitus ei tulisi kyseeseen, lapsen ikä ratkaisee sen, mistä hänelle sen jälkeen paikkaa haettaisiin.
Ja muuten:
Huostaanotossa ei lähivanhempi menetä lapsen huoltajuutta, ainoastaan lapsen asuinpaikan määräävät viranomaiset.
lapsen läheiset kummeja myöten.
On paikkakuntakohtaistaon miten menetellään, kartoitetaanko vaiko ei.
Lakihan on koko maassa sama mutta käytännössä siis ei.
Alla vanhan ja uuden lain aikaisia uutisia, kommentteja.
__________________
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Huostaanotetuille etsitään sijaiskotia entistä tarkemmin sukulaisten joukosta/1135236068153
Huostaanotetuille etsitään sijaiskotia entistä tarkemmin sukulaisten joukosta
Julkaistu: 4.5.2008 17:39
Hannele Tulonen
helsingin sanomat
Kun huostaanotetulle lapselle etsitään sijaiskotia, sukulaiset ja muu lähipiiri tutkitaan nykyisin aiempaa perusteellisemmin. Vuoden alussa voimaan tullut uusittu lastensuojelulaki kirjaa nyt käytännön, jota jo jonkin aikaa on noudatettu monin paikoin.
Esimerkiksi Helsingissä viime vuonna tehdyistä uusista sijoituksista tehtiin 17 prosenttia sukulaisperheisiin, kun keskimäärin kaupungin kaikista sijoituslapsista 13 prosenttia oli saanut uuden kodin sukulaisten luota.
"Vuonna 1987 lähes kolmannes lapsista oli sijoitettu sukulaisten luo", kertoo erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen. Hän on tutkinut helsinkiläislasten perhehoitoa kolmena vuosikymmenenä.
Vuosina 1987–1997 sukulaissijoitukset vähenivät jyrkästi. Isovanhempien luo tehtyjen sijoitusten todettiin epäonnistuneen usein siksi, että lapsen ja sijaisvanhempien liian suuri ikäero kävi hankalaksi murrosiän koittaessa.
Nyt pyritään kampaamaan tiheällä kammalla muutkin sukulaiset, esimerkiksi vanhempien sisarukset ja perheen lähipiiri kummeja myöten.
Sukulaisverkoston korostamisen lisäksi uusi laki esittää määräajat, joiden kuluessa lastensuojelun toimien on tapahduttava. Lastensuojelun tarve on selvitettävä kolmessa kuukaudessa.
____________________
http://www.marjukka.com/index.cfm?fuseaction=news.open&NewsId=C85F679E-035D-400F-06EAE05E97AF6197
Lapsi sijoitettava ensisijaisesti läheisille 18.08.2005
Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus
Toimittaja Leena Sandströmin jutussa (HS 15.8.05) käsiteltiin sukulaisten heikkoa asemaa lastensuojelun sijoituksissa ja lapsia koskevissa huoltoriidoissa.
Sandström kirjoittaa, että "Ruotsissa lastensuojeluviranomaisten täytyy aina ensin selvittää, löytyykö lapselle sopiva sijaiskoti sukulaisten luota. Jos ei, vasta sitten lapsi voidaan sijoittaa laitokseen tai vieraaseen perheeseen. Suomessa tällaista velvollisuutta ei ole".
Kirjoituksen mukaan STM:n neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen on sitä mieltä, että lakia uudistettaessa ei ole tarpeen velvoittaa "etsimään sijaisperhettä ensin suvusta".
Aiemmin useat peruspalveluministerit, kuten Osmo Soininvaara (vihr.) ja Liisa Hyssälä (kesk.), ovat kieltäneet muutoksen tarpeen.
Olemme sitä mieltä, että viranomaisten on aina ensisijaisesti selvitettävä, voidaanko huostaan otetut tai orvoiksi jääneet lapset sijoittaa sukulaisten tai lapsille muutoin läheisten ihmisten luo niin, että sisaruksia ei lähtökohtaisesti eroteta toisistaan.
Jos tarvetta ilmenee, vasta tämän jälkeen aloitetaan sijaisperheiden kartoitus.
Ongelman ydin on siinä, että suomalaiseen lastensuojeluun on kuin varkain hiipinyt kulttuuri, jossa lasten sijoituksen lähtökohtana on lapsen sijoittaminen vieraaseen perheeseen, eikä omille läheisille.
Laintasoisen ohjauksen puuttuessa pyrkimys kaiken hoitotyön virallistamiseen ja ammatillistamiseen on vaarassa muodostua liian vahvaksi.
Viranomaiset ovat useasti kokeneet sukulaissijoitukset ongelmaksi, koska lapsen lähipiiri tarvitsee sijoitustapauksissa aivan erilaista tukea ja ohjausta kuin ulkopuoliset tukiperheet.
Lapsen huostaanoton aiheuttanut tilanne, esimerkiksi äidin tai isän kuolema, voi olla hyvin vaikea asia myös sukulaiselle, joka ottaa lapset huoltaakseen.
Lapsen edun arviointi on myös monessa tapauksessa ristiriitaisten tietojen vuoksi vaikeaa. Tämä ei kuitenkaan saa olla esteenä sukulaissijoituksille.
Lasten huolenpitoon pystyviä sukulaisia tai muita läheisiä ei saa laittaa ikään kuin paitsioon, vaan heitä on tuettava.
Lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä on mainio mahdollisuus parantaa lapsen etua, johon mielestämme kuuluu lain tasolla velvoittaa viranomaisia ensin selvittämään sukulaisten ja muiden läheisten ja lapselle ennestään tuttujen mahdollisuudet huolehtia lapsista.
Koska näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysministeriön suhtautuminen sukulaissijoitusten ensisijaisuuden selvittämisen lisäämiseen lainsäädäntöön on vähintään nihkeää, olemme molemmat tehneet lakialoitteet asian korjaamiseksi. Ne ovat tällä hetkellä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä.
On välttämätöntä, että hallitus tuo lastensuojelulain muutoksen viivytyksettä eduskunnan käsiteltäväksi. Nykyinen lainsäädäntö ei turvaa lapsen etua riittävästi.
Marjukka Karttunen
Kansanedustaja (kok.)
Turku
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok.)
Helsinki
Lähde Helsingin Sanomat 18.8.2005
_____________________
Ote Liisa Hyssälän eduskunnassa antamasta vastauksesta
HUOSTAANOTTOON ELI ÄÄRIMMÄISEEN TOIMENPITEESEEN LIITTYEN
(M. Karttusen kysely eduskunnassa koskien tsunamiin liittyvien orpojen kohtaloa).
Hyssälän vastauksesta osa
Marjukka Karttunen /kok, tsunamiorpoihin liittyen:
"......Lastensuojelulain mukaisissa huostaanottotilanteissa lapsen elämäntilanne ja olosuhteet poikkeavat usein orvoiksi jääneiden lasten tilanteista hyvinkin paljon.
Lastensuojelutoimenpiteistä äärimmäiseen eli huostaanottoonhan
joudutaan yleensä sen vuoksi, että lapsella ei ole hänestä huolehtimaan kykeneviä
läheisiä sukulaisia tai muuta läheis- ja tukiverkostoa,
eikä lapselle löydy huoltajaa lähipiiristä.
Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää jo nykyisellään kysymyksessä esille tuodut periaatteet lapsen hyvinvoinnista huolehtimisesta. Lastensuojelulaki ollaan kuitenkin uudistamassa tällä hallituskaudella. Kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä on juuri aloittanut työnsä, ja tavoitteena on saada hallituksen esitys aikaan ensi vuoden keväällä, niin että kokonaisuudistus voisi tulla voimaan vuonna 2007. Uudistus on osa käynnissä olevaa laajaa lastensuojelun kehittämisohjelmaa. Tässä yhteydessä selvitetään kokonaisuutena lapsen edun mukaisten toimintamallien varmistaminen.
Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä"
__________________