Haluan kertoa rehellisesti oman näkemykseni vangin läheisenä ja siitä mitä minä olen kokenut vankiloista. Ensinnäkin kukaan ei joudu syyttä sinne vankilaan, siihen minä en usko. Kun mieheni rikoksen polulle meni ja sai hyvin pitkän tuomion en saanut itse mistään tukea tai apua. Onhan niitä omaisten tukiryhmiä mutta ne ovat hyvin suppeita ja mielestäni vartija kielteisiä. En halua opettaa lapsilleni käyttämään sanoja kuinka vartijat ovat sikoja ja niin edespäin... Kysymys on lopulta siitä kuitenkin että vartijat ovat kuormittuneet työssään liikaa koska työtä on paljon ja henkilökuntaa vähän. Eikö me omaiset voida katsoa totuutta silmiin. Ja miten jotkut vangit käyttäytyvät vankiloissa? Näemmekö sitä totuutta? Uskon että hyvin eläimellisesti. Ja toinen asia on se mitä haluan sanoa että se tuki mitä omaiset saa on sellaista tukea että omiin tunteisiin ei sallita lupaa, esim. vihaa vangin tekoa kohtaan. Näin omainen kuormittuu koska ei anneta lupaa tunteisiin. Sanotaan että siellä hän sovittaa yhteiskunnalle rangaistusta ja sitten uusi elämä! Mitä omaiset tekee? jotkut edes auttaa jälleen rikosten uusimista. Onhan se helppo istua kun omaiset hoitaa rahat ja koti on aina valmiina. En halua puhua vartijoiden käytöksestä, koska katsotaan totuutta silmiin suurin osa palaa täysihoitoon. Ja mitä avovankiloihin tulee niin se vasta onkin täysihoitoa, on vesijumpat ja vartijat kuljettaa halleihin. Ja muut lisukkeet mitä niissä on. Jos itse ajattelen arkeani se on kovaa työtä mistä läheiseni ei ymmärrä yhtään mitään. Mutta minulta odotettiin sitä loputonta ymmärtämistä, jos ei muuhun vedota niin sitten lapsiin, että vien lapsilta isän koska en jaksanut mennä viikonloppuisin pitkiä matkoja vieden kassi täynnä tuliaisia! Että minä riistän isän lapsilta ja olen kohtuuton tätä kyseiset omaisia auttavat tahot tekee saaden yhteiskunnalta rahaa. Tiedän että tämä kuulostaa katkeralta mutta oma on elämäni ja päätökseni sekä myös mielipiteeni, siitä että vankeja hoivataan mutta entä rikosten uhrit? Kykenen tuntemaan empatiaa uhrien omaisten puolelle. Me unohdetaan syyt miksi he ovat
siellä. Ja toinen asia vielä kyllä suomen vankilat ovat loistokkaita jos katsotaan muita maita verraten venäjään tai Thaimaahan. Se seikka vaan unohtuu siellä vankilassa kun tekokin unohtuu.....
siellä. Ja toinen asia vielä kyllä suomen vankilat ovat loistokkaita jos katsotaan muita maita verraten venäjään tai Thaimaahan. Se seikka vaan unohtuu siellä vankilassa kun tekokin unohtuu.....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Myönnettäköön toki, että hyvät olot Suomen vankiloissa on joihinkin muihin maihin verrattuna. Mutta ei se elämä juhlaa siellä ole vaikka kuinka olisi vesijumpat. Ei edes avovankiloissa. Niissäkin eletään sääntöjen mukaan ja niissäkin on vapaus menetetty. Ei se ole helppoa aidan silläkään puolen.
Mutta myönnän toki, että usein nämä aidan sisään joutuneet tuntuvat unohtavan sen asian, että ei se ole helppoa jäädä tälle puolellekkaan. Tosiaan on yksin hoidettava raha-asiat, lapset, koti ja pyöritettäävä sitä arkea. Ja miten paljon itseltä jää muutenkin puuttumaan kun se puoliso poissa on. Minä kyllä raahaan lapseni joka viikonloppu läpi tuulen ja tuiskun isin luo, ja kannan kasseja tuomisia mukanani. Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että kaikki eivät siihen pysty, eivätkä jaksa. Ja sinne raahautuminenkin olisi mukavampaa jos tuntisi edes jonkinlaista arvostusta saavan.
Mutta tiedän myös että se pieni hetki erotuksena tasaisen harmaasta arjesta siellä muurien sisällä on kovin tärkeää puolisolleni.
Tuskin kukaan niitä rikoksen uhreja kuitenkaan unohtaa. Eikä ihan varmasti ne teot siellä vankilassa pääse unohtumaan. Kyllä siellä yksinäisinä iltoina ihan varmasti mietitään että mitä tulikaan tehtyä, ja oliko se kaiken menetyksen arvoista.
Tämä vain minun mielipide, jokaisella olkoon omansa..
Olen samaa mieltä.Vankilat on lepokoteja. Minä täällä siviilissä saan 6 lapsen kanssa pärjätä sossuntuella.Samaan aikaan kun Mieeeeeeeeeees lusii lihapatojen ääreeeeeeessssäääää tekemättä mitän.
Ei tule tukea misttään, vain halveksuvia katseita.
Vartijat tekevät hyvää työtä ja ovat tosi kovilla näiden venkuloiden kanssa.Luovuttajasakkia koko vankipopula.
Täällä sisviilissä ei voi luovuttaa, minulle ei ruokaa tuoda 3 kertaa päivässä pöytään eikä käytetä ilmaisissa vesijumpissa tai muissa kerhoissa.
Päättäjät tehkää jotain. Pitäkää vanki suljetusssa laitoksessa, rahat saadaan vankien toimintamenojen supistamisesta.
Pakko lopettaa sikiöt huutaa puuroooooooooa