siviilikohteita?
Pommittivatko suomalaiset
lentokoneet NL:n
251016
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Määrittele "siviilikohde".
Ovatko voimalaitokset, puhelinkeskukset, hallintorakennukset, junat, rautatiet, niiden asemat, sillat, laivat, niiden satamat tai vihollisen sotatoimialueella olevat asuinrakennukset siviilikohteita?
Tarkoituksella Ilmavoimat ei taatusti siviilejä pommittanut, mutta yhtä taatusti pommituksissa kuoli myös neuvostoliittolaisia siviilejä.
Siviilikohteita ovat junat, sillat, voimalaitokset, laivat, tehtaat ym. Mutta ne ovat myös strategisia kohteita.
Selvää on, että kyseisissä kohteissa työskenteli siviilejä.
Suomalaiset pommittivat Leningradia myös mattopommituksilla, jossa kuoli paljon siviilejä.
"Suomalaiset pommittivat Leningradia myös mattopommituksilla, jossa kuoli paljon siviilejä."
Koska ja millä koneilla suomalaiset noita mattopommituksia Leningradiin tekivät?
Minkälaisilla konemäärillä?
Meillä oli hyvin pieni kalusto yleensäkin pommituksiin ja suuremmilla (kymmeniä koneita) konemäärillä ei tehty kuin muutama hyökkäys. Äkkipäätä vaikea keksiä miksi suomalaiset olisivat käyttäneet rajoitettuja konemääriään Leningradin pommittamiseen ainakaan suurissa mitoissa.
Vaikka siihen olisi ollut haluakin, niin siihen tuskin oli resursseja.
Jos kuitenkin tiedät tällaisista pommituksista niin olen kiinnostunut tietämään laivueen, konemäärän ja konetyypit.
"Siviilikohteita ovat junat, sillat, voimalaitokset, laivat, tehtaat ym. Mutta ne ovat myös strategisia kohteita."
Sillat tuskin ajavat tässä yhteydessä siviilikohteen asemaa. Junat voivat olla siviilikohteita taikka sotilaskohteita. Riippuu aivan siitä mihin junaa käytetään.
Tehtaita ei yleisesti pidetä siviilikohteina siinä mielessä mitä kysyjä ajatteli.
Laivat... Sotaa käyvän maan kauppalaivastokaan tuskin ajaa siviilikohteen asemaa.
Mutta... Aivan varmasti suomalaisetkin pommittivat myös siviilejä. Tuskin tarkoituksella, mutta siitä huolimatta.
*kolmas yritys: ensimäisellä kertaa "palvelu on tilapäisesti poissa käytöstä" ja toisella kertaa herjasi massapostituksesta vaikka ensimäinenkään ei mennyt mihinkään...*
Ylipäällikkö kielsi hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä -41 lennot Leningradin ylläkin. Ainoatakaan pommitusta ei tehty sitä ennenkään.
Talvella -44 pommitettiin Helsinkiä pommittaneiden lentoyksiköiden kenttiä kaupungin ulkopuolella.
>"Suomalaiset pommittivat Leningradia myös mattopommituksilla, jossa kuoli paljon siviilejä."
Tuollaisen aivopierun lähdettä en edes viitsi kysyä, haisee änkyrästallarille jo nyt! :D
Ei Suomella niitä koneita paljoo ollutkaan, eikä myöskään lentäjiä.
Saksalaisia koneita ja lentäjiä käytettiin. Ne nousivat Suomesta.
Saksalaiset tekivät, mitä tekivät, täysin OMAAN PIIKKIINSÄ!
Marski oli erityisesti kieltänyt kaiken Leningradin tulittamisen ja pommittamisen. Sen kaupungin turvallisuus oli Stalinin tekosyy talvisodalle, eikä Marski halunnut antaa mitään legitimiteettia sille laittomalle hyökkäykselle.
Toisaalta suomella ei ollut koneita sellaiseen, vaikka ilmavoimille olisi sellainen tehtävä annettu. Pakko sanoa, että nyt kommentoija keksi väitteen tyhjästä tai omasta päästään.
Helsingin työläiskaupunginosia kuten Vallilaa.
On siinä meillä naapuri. Minkä helvetin takia asuinalueita piti tuhota lentopommituksin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset
Niih.
Mites venäläisten pommikoneiden törttöilyt liittyy suomalaisten pommarien tekosiin?
olivat keskenään sodassa!
" Niih.
Mites venäläisten pommikoneiden törttöilyt liittyy suomalaisten pommarien tekosiin? "
Onhan se niin vaikeeta joskus rinnastaa sotivien maiden erilaisia strategioita. Jos halutaan puhua vain toisen osapuolen tekosista, niin siihen et sinä kyllä pysty muureja asettelemaan. Johan sinä nyt.,.,,.
SITEN, että kuten tavallista, symmetrian taju, stallarilta puuttuu täysin!
Varmaan siviilikohteitakin, mutta pommitettiin muutamalla pommilla vain. Äyräpään kirkko piti pommittaa muttei sitten pommitettukaan. Se on tuo pommiluukku varmaan käynyt suomalaisillakin koneilla. Ottivat kuviakin, mutta vain sotilaskohteista. Venäläiset ilmoittivat nähneensä 35 suomalaista pommikonetta operaatio Barbarossan alkuaikoina ja nimenomaan siviilikohteita etsimässä.
Ai sinä tiedät ihan varamsti?
Venäläiset näkivät Saksalaisia pommikoneita ,mitkä toimivat 21-23.6.41 Utin ja Malmin lentokentiltä. Nämä koneet pommittivat ainakin Viipuria ,ja palasivat takaisin Uttiin.
Venäläiset näkivät Saksalaisia pommikoneita ,mitkä toimivat 21-23.6.41 Utin ja Malmin lentokentiltä. Nämä koneet pommittivat ainakin Viipuria ,ja palasivat takaisin Uttiin laskuun.
Talvisodassa NEUKKU pommitti Suomea juuri haltuunsa saamistaan Viron tukikohdistaan (vaikka teko oli nimenoomaan kielletty sopimuksessa), mutta kellekään ei ole käynyt mielessäkään väittää (kuten stallari tekee!) Viron pommittaneen Suomea!
Hehehe pphveIi parka, tyhmä kuin saapas:-D
Sinä pölvästi et tiedä, etkä ymmärrä mistään mitään, miksi sinun pitää olla täällä pilaamassa asiallisia keskusteluja?
Talvisodassa Suomi miinoitti Viron aluevesiä, koska Viron katsottiin olevan liitossa Neuvostoliiton kanssa, ja siten Suomen vihollismaa.
21.12. Vesihiisi sai tehtäväkseen suorittaa hyökkäyksellisen miinoitteen Viron rannikolla ja
jäädä partioimaan alueelle kahdeksi päiväksi. Miinojen lastauksen yhteydessä se joutui ilmapommituksen kohteeksi ja yksi pommeista räjähti noin 50m päässä. Tilanteessa ei kuitenkaan
aiheutunut alukselle vaurioita. Pommituksen aikaisen ilmatorjunnan seurauksena aluksen
Madsen-konetykki meni epäkuntoon, ja se jouduttiin niin ikään lähettämään Turkuun korjattavaksi.201
31.12. lähti Vetehinen miinoitustehtävälle Viron rannikolle. Miinat laskettiin käsketysti 1.1.
mutta yksi jäi jälleen kuiluun ”epämääräiseen asentoon”. 11.1. Vetehinen määrättiin Libaun
edustalle, tehtävänään hyökätä kuljetusaluksia vastaan. Matkalla tehtävälle Gotlannin kohdalla tapahtui vasemman puolen dieselmoottorissa kampikammioräjähdys, jonka seurauksena
kyseinen moottori meni epäkuntoon. Samassa yhteydessä syntyi vuoto, jonka syytä ei saatu
selville.208 Tehtävä mitä ilmeisimmin keskeytettiin, sillä seuraavana päivänä, 12.1. Vetehinen
oli samalla ankkuripaikalla emäalus Sisun ja Suomen joutsenen kanssa.
Neuvostoliitto pommitti 22.2.1944 Ruotsin Tukholmaa ja Strängnäsiä. Tuolloin NL oli käynyt pommittamassa Turkua ja Maarianhaminaa. Kolme konetta jatkoi lentoa länteen kohti Tukholmaa ja pommittivat sitten kyseisiä kaupunkeja.
Pommitusten syyksi tarjottiin erehdystä ja eksymistä.
Se oli kuitenkin tarkkaan harkittu ja suunniteltu teko. Syytkin on tiedossa.
Vaihtoehtoja on kaksi:
1. NL halusi, että Ruotsi painostaisi voimakkaasti Suomea irtautumaan sodasta.
2. NL:n sisäministeri Lavrenti Berijan poika oli pidätetty Ruotsissa vakoilusta ja hänet haluttiin vapaaksi. Pommitusten jälkeen poika vapautettiin ja karkoitettiin maasta.
NL ei tunnustanut pommitusta vaan esitti, että kyseessä oli Saksan ja Suomen tekemä provokaatio.
Pommitukset eivät aiheuttaneet kuolonuhreja. Muutama henkilö haavoittui talojen ikkunoiden lasin sirpaleista.
Jos puhutaan historiasta, niin siinä on otettava kaikki lähdeaineisto huomioon.
Siihen ei kuulu henkilökohtaiset mielipiteet.
Jos puhutaan historiasta, niin siinä on otettava kaikki lähdeaineisto huomioon.
Siihen ei kuulu henkilökohtaiset mielipiteet.
Kreivi von Rosen pommitti Hansin Jukalla Leningradin laitamis talvidsodassa 1939-40 mutta hän olikin oikea ruotsalainen joka katosi Biafrassa 1970.
Kreivi von Rosen luovutti keräysvaroin hankitun Douglas DC-2 lentokoneen
19. helmikuuta 1940 Lentolaivue 44:lle. Koneelle annettiin nimeksi Hanssin-Jukka. Jostakin syystä nimeen tuli virhe, sillä oikea nimi olisi ollut Anssin-Jukka.
Kreivi tarjoutui pommittamaan Moskovaa Hanssin-Jukalla. Suunnitelma hylättiin.
Von Rosen osallistui 1960-luvun lopussa Biafran sotana tunnettuun Nigerian sisällissotaan.
Hän teki avustuslentoja 1974–1977 nälänhädän ja kuivuuden uhreille Etiopiassa.
Hän kuoli somalisissien iskussa Etiopian ja Somalian välisen Ogadenin sodan aikana 13.7.1977 Etiopian Godessa. Hänet on haudattu Gulalen hautausmaalle Addis Abebaan.
Kreivi von Rosenille pitäisi omistaa enemmän ketjuja. Mielenkiintoista ja varmasti enemmän käsittelyn arvoista.
Tietääkseni suomalaisilla ei ole ollut tarvetta tai koneitakaan sellaiseen. Sotilaskohteita on ollut viljalti. Vahinkoja on voinut sattua, ollut vaikka tarkoitus pommittaa jotain varikkoa pimeällä. Kohteen yli on voinut iiteen takia ehkä lentää vain kerran. Suunnistuksen on pitänyt mennä nappiin.