20 x bruttopalkka

hä?

helsinki??? kirjoitti:

hä?

yksiön saa...

pois?

7 vuodessa kirjoitti:

pois?

ostaa joka 7 vuosi uusi asunto ja laittaa edellinen vuokralle.

kuulostaapa helpolta bisnekseltä :)

näköjään kannattaa kirjoitti:

ostaa joka 7 vuosi uusi asunto ja laittaa edellinen vuokralle.

kuulostaapa helpolta bisnekseltä :)

Vain lainan lyhennys,usein vastike pelkästään on jo
300ekk.

Omituista että ne aina unohtuu,samoin vakuutukset,ym.

Ei muita maksuja? kirjoitti:

Vain lainan lyhennys,usein vastike pelkästään on jo
300ekk.

Omituista että ne aina unohtuu,samoin vakuutukset,ym.

euron kämpissä on 300 e vastikkeet.

ja vakuutukset ei liity asiaan mitenkään.

40 000 kirjoitti:

euron kämpissä on 300 e vastikkeet.

ja vakuutukset ei liity asiaan mitenkään.

Niitä ei yksinkertaisesti ole.
Kun otat lainan,sinun ei tarvitse edes syödä.

ym,laskut kirjoitti:

Niitä ei yksinkertaisesti ole.
Kun otat lainan,sinun ei tarvitse edes syödä.

maksukykyyn ehkä jos ovat varsin kovat summat kyseessä. Voin kertoa että vesi sekä jätehuoltolaskut ei ole päätähuimaavia, oli asumismuoto mikä hyvänsä. Lämmitys, se sitten maksaakin jos ei ole keksinyt rakentaa omavaraista systeemiä, tai vaihtoehtoisesti ei näe sen eteen vaivaa, esim. polttopuiden tekeminen.

MUTTA MIKÄ TÄRKEINTÄ NOISSA EDELLÄMAINITUISSA LAINAAN VERRATTUNA, NIISTÄ EI TARVITSE MAKSAA K.O.R.K.O.A.

suoranaisesti kirjoitti:

maksukykyyn ehkä jos ovat varsin kovat summat kyseessä. Voin kertoa että vesi sekä jätehuoltolaskut ei ole päätähuimaavia, oli asumismuoto mikä hyvänsä. Lämmitys, se sitten maksaakin jos ei ole keksinyt rakentaa omavaraista systeemiä, tai vaihtoehtoisesti ei näe sen eteen vaivaa, esim. polttopuiden tekeminen.

MUTTA MIKÄ TÄRKEINTÄ NOISSA EDELLÄMAINITUISSA LAINAAN VERRATTUNA, NIISTÄ EI TARVITSE MAKSAA K.O.R.K.O.A.

Ja voit kertoa että,jätteet viedään kiljuen,halvalla?
Samoin vettä tulee ja menee halvalla?

Eikä yhtiövastiketta ole?

Uskovainen mummo hoitaa kaiken?

Liian asiallista & aikuismaista tekstiä, liian totta ja liian vähän sivistyssanoja, eikä lainkaan palstan slangia. Valitan, kun et suoraan hehkuta ääriliike-tunhuja "rommaa,rommaa", etkä -ikuinen nousu-jättivelka -muulejakaan, et tule saamaan keskustelua aikaan.

Surullista kyllä, mutta siirry muille palstoille ja ole onnellinen, sulla on pullat hyvin uunissa, tulot todellakin kohdallaan ja lainamäärä realistinen.

Otetaan nyt aluksi huomioon, että suomessa on progressiivinen verotus.

Pienipalkkainen maksaa 10% veroa, isopalkkainen yli 50%. Miksi siis verrataan bruttotuloihin, eikä nettotuloihin?

Toisaalta, miksi mitään tällaisia nyrkkisääntöjä on edes olemassa? Nykyään eletään tietokoneaikaa, jolloin taulukkolaskentaohjelmaan on erittäin yksinkertaista pistää arviot tuloista ja menoista, tarvittavista lainamääristä, laina-ajoista ja erilaisista korkoskenaarioista. Sitten vaan katsotaan, mitä viivan alle jää (huomioidaan mahdolliset työttömyyskaudet, jne).

Itse tein tämän ja marssin tulosteiden kanssa pankkiin. Ei mitään ongelmaa lainansaannissa (eikä tarvinnut täytellä mitään naurettavia tulomenoarvioita pankissa, kelpasivat sellaisinaan pankille).

Tuolla aiemmin joku puhui laina-aikojen pidentämisestä ja annuiteettimuotoisesta lainasta jonkinlaisina jekkuina, joilla velallista huijataan? Ilmeisesti hän ei ole kuullut inflaatiosta tai tulojen noususta. Minulle sopii erittäin hyvin, että maksu pysyy euromääräisesti suurin piirtein samana koko laina-ajan, ja sopiipa sekin, että laina-aika on huomattavan pitkä. Ja miksikö? Yksinkertaisesti siksi, että tällöin lainamenojen osuus tuloista pienenee jatkuvasti, olematta alkuvaiheessakaan kovin suuri. Inflaatio hoitaa lainaa pois, tulojen kasvu kasvattaa elintasoa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Noin suurin piirtein...

The Rat kirjoitti:

Otetaan nyt aluksi huomioon, että suomessa on progressiivinen verotus.

Pienipalkkainen maksaa 10% veroa, isopalkkainen yli 50%. Miksi siis verrataan bruttotuloihin, eikä nettotuloihin?

Toisaalta, miksi mitään tällaisia nyrkkisääntöjä on edes olemassa? Nykyään eletään tietokoneaikaa, jolloin taulukkolaskentaohjelmaan on erittäin yksinkertaista pistää arviot tuloista ja menoista, tarvittavista lainamääristä, laina-ajoista ja erilaisista korkoskenaarioista. Sitten vaan katsotaan, mitä viivan alle jää (huomioidaan mahdolliset työttömyyskaudet, jne).

Itse tein tämän ja marssin tulosteiden kanssa pankkiin. Ei mitään ongelmaa lainansaannissa (eikä tarvinnut täytellä mitään naurettavia tulomenoarvioita pankissa, kelpasivat sellaisinaan pankille).

Tuolla aiemmin joku puhui laina-aikojen pidentämisestä ja annuiteettimuotoisesta lainasta jonkinlaisina jekkuina, joilla velallista huijataan? Ilmeisesti hän ei ole kuullut inflaatiosta tai tulojen noususta. Minulle sopii erittäin hyvin, että maksu pysyy euromääräisesti suurin piirtein samana koko laina-ajan, ja sopiipa sekin, että laina-aika on huomattavan pitkä. Ja miksikö? Yksinkertaisesti siksi, että tällöin lainamenojen osuus tuloista pienenee jatkuvasti, olematta alkuvaiheessakaan kovin suuri. Inflaatio hoitaa lainaa pois, tulojen kasvu kasvattaa elintasoa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Noin suurin piirtein...

Tuo 20x brutto on yksi tapa raamitella asiaa. Perinteisessä pankkiajattelussa (joka nimenomaan annuiteetin ja pitkien laina-aikojen tulemisen & asuntojen hintakehityksen vuoksi on unohdettu) yhdistettiin olettamaan asunnon kokonaishinnasta (lyhennykset ja korot), joka käyrä muuttaa muotoaan olellisesti 15v laina-aikaa pidemmillä laina-ajoilla. Lisäksi siihen yhdistettiin myös tuo max "40% netosta asumiseen olettama". tulevaisuutta voi tietysti olla Ruotsin-malli, jossa asuntolainoja ei oikeastaan olekkaan ikinä tarkoitus maksaa kokonaan takaisin, silloin ollaan jo tavallaan lähellä aso-asumista tai vuokra-asumista.

Itse en nää annuitettia pelkästään jekkuna, koska jos oletetaan nylytulot pienemmiksi kuin tulevaisuuden tulot, korkovähennys kompensoi eroa oikeaan suuntaan, eli on alussa suurempi. Mutta tällaisia sääntöjä tarvitaan, jos asuntoa ostavalla on tervettä järkeä puntaroida tilannettaa kriittisesti. Usein on kuitenkin niin, että omilla excelleillään vaan vääntää taulukon, joka tukee omaa ajattelua, diskontata kaikki tulevaisuuden positiiviset olettamat, mutta jostakin syystä negatiiviset voivat unohtua, silti toki kaikki voi mennä ok.

T. Juristi jolla kaikki lainat 17xbrutto ja 28x netto :D

voi ajatella kirjoitti:

Tuo 20x brutto on yksi tapa raamitella asiaa. Perinteisessä pankkiajattelussa (joka nimenomaan annuiteetin ja pitkien laina-aikojen tulemisen & asuntojen hintakehityksen vuoksi on unohdettu) yhdistettiin olettamaan asunnon kokonaishinnasta (lyhennykset ja korot), joka käyrä muuttaa muotoaan olellisesti 15v laina-aikaa pidemmillä laina-ajoilla. Lisäksi siihen yhdistettiin myös tuo max "40% netosta asumiseen olettama". tulevaisuutta voi tietysti olla Ruotsin-malli, jossa asuntolainoja ei oikeastaan olekkaan ikinä tarkoitus maksaa kokonaan takaisin, silloin ollaan jo tavallaan lähellä aso-asumista tai vuokra-asumista.

Itse en nää annuitettia pelkästään jekkuna, koska jos oletetaan nylytulot pienemmiksi kuin tulevaisuuden tulot, korkovähennys kompensoi eroa oikeaan suuntaan, eli on alussa suurempi. Mutta tällaisia sääntöjä tarvitaan, jos asuntoa ostavalla on tervettä järkeä puntaroida tilannettaa kriittisesti. Usein on kuitenkin niin, että omilla excelleillään vaan vääntää taulukon, joka tukee omaa ajattelua, diskontata kaikki tulevaisuuden positiiviset olettamat, mutta jostakin syystä negatiiviset voivat unohtua, silti toki kaikki voi mennä ok.

T. Juristi jolla kaikki lainat 17xbrutto ja 28x netto :D

Exceleitä on sen verran tullut väännettyä ja rahojen kanssa aiemmin pelattua, että aika hyvä näppituntuma on asioihin.

Toisin sanoen, tulot pistetään täsmälleen kuten ne ovat ja menot arvioidaan pikkasen yläkanttiin. Ja sitten katsotaan, että on varaa maksaa korkoa pari kertaa kyseisen ajanhetken verran JA sen lisäksi jää vielä muutama satanen tuhlattavaksi. :)

Nyt on ollut puolisen vuotta tiukempaa tuon talouden kanssa, mutta sekin oli odotettavissa. Omakotitaloon kun on muuttanut, on mennyt joka kuukausi käytännössä muutama satanen "pakollisiin" hankintoihin (ruhonleikkuriin, työkaluihin, tikkaisiin, puutavaraan, ...). Kuten sanottua, tämä oli odotettavissa, joten huolen häivää ei vielä ole. :)

Kerroin tämän lähinnä esimerkkinä siitä, miten asioita kannattaa lähestyä, eli turvamarginaaleja kannattaa käyttää.

Ai niin, menoja arvioidessaan suosittelen pankki- tai luottokorttia avuksi. Hiton kätevää, kun muutaman kuukauden maksaa kaiken kortilla, pystyy sitten laskuista arvioimaan varsin hyvin ruokakulut, polttoainekulut, jne... Päälle vielä laskut tietysti - ja jos johonkin on pakko setelirahaa käyttää.

The Rat kirjoitti:

Exceleitä on sen verran tullut väännettyä ja rahojen kanssa aiemmin pelattua, että aika hyvä näppituntuma on asioihin.

Toisin sanoen, tulot pistetään täsmälleen kuten ne ovat ja menot arvioidaan pikkasen yläkanttiin. Ja sitten katsotaan, että on varaa maksaa korkoa pari kertaa kyseisen ajanhetken verran JA sen lisäksi jää vielä muutama satanen tuhlattavaksi. :)

Nyt on ollut puolisen vuotta tiukempaa tuon talouden kanssa, mutta sekin oli odotettavissa. Omakotitaloon kun on muuttanut, on mennyt joka kuukausi käytännössä muutama satanen "pakollisiin" hankintoihin (ruhonleikkuriin, työkaluihin, tikkaisiin, puutavaraan, ...). Kuten sanottua, tämä oli odotettavissa, joten huolen häivää ei vielä ole. :)

Kerroin tämän lähinnä esimerkkinä siitä, miten asioita kannattaa lähestyä, eli turvamarginaaleja kannattaa käyttää.

Ai niin, menoja arvioidessaan suosittelen pankki- tai luottokorttia avuksi. Hiton kätevää, kun muutaman kuukauden maksaa kaiken kortilla, pystyy sitten laskuista arvioimaan varsin hyvin ruokakulut, polttoainekulut, jne... Päälle vielä laskut tietysti - ja jos johonkin on pakko setelirahaa käyttää.

Jep, ei ollut mitenkään tarkoitus nimenomaan Sinun excellin vääntöä tai taloustaitoa epäillä. Yleinen havaintoni on työssäni huomata, että laskelmat yleensä vääntyvät helpommin omaa ajattelua tukeviksi kuin siihen toiseen laitaan.

Mukavaa syksyä !

The Rat kirjoitti:

Otetaan nyt aluksi huomioon, että suomessa on progressiivinen verotus.

Pienipalkkainen maksaa 10% veroa, isopalkkainen yli 50%. Miksi siis verrataan bruttotuloihin, eikä nettotuloihin?

Toisaalta, miksi mitään tällaisia nyrkkisääntöjä on edes olemassa? Nykyään eletään tietokoneaikaa, jolloin taulukkolaskentaohjelmaan on erittäin yksinkertaista pistää arviot tuloista ja menoista, tarvittavista lainamääristä, laina-ajoista ja erilaisista korkoskenaarioista. Sitten vaan katsotaan, mitä viivan alle jää (huomioidaan mahdolliset työttömyyskaudet, jne).

Itse tein tämän ja marssin tulosteiden kanssa pankkiin. Ei mitään ongelmaa lainansaannissa (eikä tarvinnut täytellä mitään naurettavia tulomenoarvioita pankissa, kelpasivat sellaisinaan pankille).

Tuolla aiemmin joku puhui laina-aikojen pidentämisestä ja annuiteettimuotoisesta lainasta jonkinlaisina jekkuina, joilla velallista huijataan? Ilmeisesti hän ei ole kuullut inflaatiosta tai tulojen noususta. Minulle sopii erittäin hyvin, että maksu pysyy euromääräisesti suurin piirtein samana koko laina-ajan, ja sopiipa sekin, että laina-aika on huomattavan pitkä. Ja miksikö? Yksinkertaisesti siksi, että tällöin lainamenojen osuus tuloista pienenee jatkuvasti, olematta alkuvaiheessakaan kovin suuri. Inflaatio hoitaa lainaa pois, tulojen kasvu kasvattaa elintasoa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Noin suurin piirtein...

Pienituloinen voi mielestäni ottaa suhteessa suuremman lainan kuin suurituloinen, koska työttömyyden sattuessa euromääräinen käteen jäävä raha putoaa vähemmän kuin suurituloisella. Jos on kaksi maksajaa niin lainaa voi ottaa enemmän per henkilö. Ei kuitenkaan niin paljoa, ettei jommankumman työttömyydestä selvitä.

Jos et ole ikinä kuullut, et ole ainakaan kahta kertaa asuntoa ostanut. Vielä muutama vuosi sitten ihan vakiokaava, ei tietenkään ainoa lainan saantia määrittävä tekijä, mutta terve lähtökohta.

Eli olet luultavasti hakenut korkeintaan pari tekstarivippiä, kuten 99% muutkin palstan kommenttaattoreista.

kuullut ? kirjoitti:

Jos et ole ikinä kuullut, et ole ainakaan kahta kertaa asuntoa ostanut. Vielä muutama vuosi sitten ihan vakiokaava, ei tietenkään ainoa lainan saantia määrittävä tekijä, mutta terve lähtökohta.

Eli olet luultavasti hakenut korkeintaan pari tekstarivippiä, kuten 99% muutkin palstan kommenttaattoreista.

kuullut, ikää kuitenkin 36 ja kolmas omistusasunto alla. Kertaakaan lainaa hakiessani en ole törmännyt moiseen kaavaan, vaan aina lainahakemukseen on tarvinnut täyttää tulot ja menot jne. aivan kuten nykyäänkin.

minäkään kirjoitti:

kuullut, ikää kuitenkin 36 ja kolmas omistusasunto alla. Kertaakaan lainaa hakiessani en ole törmännyt moiseen kaavaan, vaan aina lainahakemukseen on tarvinnut täyttää tulot ja menot jne. aivan kuten nykyäänkin.

Lainahakemuksessa ei tiedenkään pelkästään tuollaista riskipreemiota katsota, vaan monta muutakin asiaa. Mutta tuo 20x on hyvin terve lähtökohta kun pohtii omaa lainansietokykyään, siitä nyt ei vaan pääse mihinkään. Saman voi sanoa myös, että max 15v laina-aika. Joskus 20x voi olla liian vähän, erittäin harvoin se on liian paljon. Sitten kun laskee tulot ja menot ja siitä yhtälöstä max 40% asumiseen, niin ollaan oikealla tiellä.

Se vaan on niin että pitkällä laina-ajalla yhdistettynä annuiteettiin saadaan moni asia paperilla näyttämään "ihan hyvältä", mutta moni asia voi muuttaa todellisuutta, valitettavasti usein epäedulliseen suuntaan. Itsekkin olen asuntovelallinen, mutta perusfaktat pitää tunnustaa.