Yksi syy sille miksi ftm:t pääsevät usein helpommalla lienee miehisen psyyken mahdollistama sisukkuus, periksiantamattomuus, päättäväisyys, määrätietoisuus. Sitähän joa mitä transsukupuoliselta vaaditaan, ja naiselle se ei ole ihan yhtä luonteenomaista. Ainakin itse olen huomannut että todella paljon jää kaivertamaan kaikki erimielisyydet asian tiimoilta; sitä haluaisi vain päästä yhteisymmärrykseen keinolla millä hyvänsä, mutta kun tietyt ovat kantansa valinneet että tämä on "väärin" niin eihän siinä mikään auta. Silti en vain voi sulkea mielestäni näitä tapauksia, ja se on todella raskasta.
miehen psyyke?
naisen psyyke.
8745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uhrautuvaisuus esimerkiksi perheen ja suvun edessä on kiltille tytölle aika tyypillistä. Eikä sillä asenteella helposti lähdetä transtutkimuksiin.
Mä esitin "kilttiä tyttöä", uhrauduin ym. ja nuorempana en olis pystynyt meneen korjaukseen... Olen ftm. Mutta sitten jossain vaiheessa rohkaistuin ja ajattelin, että hiiteen suvun mielipiteet. Nykyään ne tietää, että olen mies ja ne kohtelee mua miehenä. En enää sillä tavalla mieti, mitä ne musta ajattelee. Otan tietysti toiset ihmiset huomioon, mutta en anna sen rajottaa liikaa.
"sisukkuus, periksiantamattomuus, päättäväisyys, määrätietoisuus."
Kyllä minun äitini ainakin tuollainen on :/
koetin esittää kilttiä tyttöä, mutta kyllästyin siihen ja päätin, että jos olen itse jo itseni kanssa niin sinut kuin voi, niin miksi yrittää esittää muuta? Jotenka heitin muiden mielipiteet kaivoon ja sanoin suoraan: "halusitte tai ette, meikä on mies."
Siinä vaheessa ne alkoivat vaan etsiä lisää todisteita siitä, kuinka naisellinen olen ja hokevat edelleen "tyttö" ihan joka väliin. "Oletpas reipas tyttö, kiltti tyttö" jne... ...raivostuttavaa...
Kyllä siitä sisulla selviää. Jotkut eivät tule koskaan pääsemään yhteisymmärrykseen, mutta se on heidän ongelmansa. Sinähän se lopulta päätät, onko se "väärin" vai ei, eivät he.
Joo, kait mäkin oon nyt reipas. Armeijan oon käynyt ja kertausharjoituksissakin tyttönä.
Tämmöstä tää vaan nyt on. Voimia sulle, kyllä tää hoituu.
musta sanaa "tyttö" siihen päivään asti, kunnes vaihdoin henkilötunnukseni. Ja kyse oli ihmisestä, joka tiesi tilanteestani. Se käytti sitä sanaa aina, vaikka ei olis ollut pakko. Muut ihmiset kiersi sen sanan, jos vaan oli mahdollista, mutta se oikein etsimällä etsi tilanteita, joissa sai sanoa mua tytöks. Onneks suomen kielessä ei oo sanoja "he" ja "she". Olis ollu rasittavaa kuulla jatkuvasti olevansa "she".
sitten meikäkin kuulee "meidän tyttö" ja "reipas tyttö" ja vieläpä "äidin prinsessa"
ja sitten ihmetellään, miksi häpeän kulkea niiden seurassa........
joo, ja sitten tulee valitukset siitä, etten saisi pelotella muita ihmisiä jutuillani
vähän vanha noihin "äidin prinsessa"- juttuihin?? Yleensähän niin sanotaan 3-vuotiaille... Itse olisin jo vetänyt äitiäni turpaan.