Juttelin erään kaverin kanssa trvetraktorin peräkärryn vedosta.
Ongelma oli kun joutuu kuorma päällä kääntämään jyrkästi ja vauhtia pitää olla.
Nivelet ei tahdo kestää kun trajktorin pyörät pyörii nopeammin kuin peräkärryn, murtavat voimat on todella suuria.
Kysymys?
Onko joissain traktoreissa kaksi voiman ulosottoa?
Eli erikseen moottorin ulosotto 540 ja 1000 kerrosta (monessa nykyisin), sekä toinen erillinen ulosotto joka pyörii ajonopeuden mukaan.
Katselin tätä turvetraktoria, siinä ikään kuin olisi ollut toinenkin ulosotto suojan alla.
Eli tällöin voisi laittaa periaatteessa vaikka jonkun kuorma-auon vaihdelaatikon, tai automaattilaatikon moottoriulosotosta, kunhan nostaisi kierrokset laatikolle sopivaksi.
Sen perään tasauspyörästö, josta kardaadi peräkärryyn, sekä toinen takaisin traktoriin ajovoiman ulosottoon.
Eli silloin yhdistelmä olisi kuin auton välitasauspyörästöllinen neliveto.
Ehkä olisi hyvä olla vielä lukko välissä.
Kaveri suunnittelikin jotain automaattilaatikkoa kärryyn, jossa turbiibikytkin pehmentäisi vääntäviä voimia.
Tasauspyörästtö oli mielestäni vielä parempi, mikäli on tällaisia kahden ulosoton järjestelmia?
Ongelma oli kun joutuu kuorma päällä kääntämään jyrkästi ja vauhtia pitää olla.
Nivelet ei tahdo kestää kun trajktorin pyörät pyörii nopeammin kuin peräkärryn, murtavat voimat on todella suuria.
Kysymys?
Onko joissain traktoreissa kaksi voiman ulosottoa?
Eli erikseen moottorin ulosotto 540 ja 1000 kerrosta (monessa nykyisin), sekä toinen erillinen ulosotto joka pyörii ajonopeuden mukaan.
Katselin tätä turvetraktoria, siinä ikään kuin olisi ollut toinenkin ulosotto suojan alla.
Eli tällöin voisi laittaa periaatteessa vaikka jonkun kuorma-auon vaihdelaatikon, tai automaattilaatikon moottoriulosotosta, kunhan nostaisi kierrokset laatikolle sopivaksi.
Sen perään tasauspyörästö, josta kardaadi peräkärryyn, sekä toinen takaisin traktoriin ajovoiman ulosottoon.
Eli silloin yhdistelmä olisi kuin auton välitasauspyörästöllinen neliveto.
Ehkä olisi hyvä olla vielä lukko välissä.
Kaveri suunnittelikin jotain automaattilaatikkoa kärryyn, jossa turbiibikytkin pehmentäisi vääntäviä voimia.
Tasauspyörästtö oli mielestäni vielä parempi, mikäli on tällaisia kahden ulosoton järjestelmia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joissakin vanhemmissa natikoissa on kaksi voa tumppia perässä. Toinen tonniselle ja toinen 540 rpm:lle. Joku vanha standardi määritteli, että tonnisessa tumpissa pitää olla tiuhempi booritus.
Mm. Leylandissa sama hoidettiin vaihtamalla akselitumppi neljällä pultilla.
Nykyisin eroja ei ole, on vain hantaaki kopissa josta pannaan oikea välitys päälle. Lisäksi voi olla ajo voimanotto, jolloin traktorinvalmistajan määrittelemällä välityksellä akseli pyörii samassa suhteessa renkaiden kanssa. Näin voi esim. tehdä juurikin mainitseman vedon. Jos tuon laskee tarkkaan, ei tarvita turbiinia väliin.
Ainakin Fend:ssä on neljä nopeutta ja vain yksi akselitumppi.
Esim. Köntys kärreihin on saatavana lisävarusteena automaattiloota väliin, jotta vetoa voidaan käyttää traktorissa jossa on vain 540 välitys.
Ennenvanhaan mekaaninen välitys laskettiin tietylle traktorin vaihteelle. Eli vain yksi vaihde passasi peräkärryn vetoon, joskus välissä oli kuorma-auton loota, jolloin yksiin saattoi käydä useampikin pykälä.
Hyvä testauskeino välityksen sopivuuteen on leveä nauha. Se pannaan kiinni molempiin tumppeihin kiinni ja ajetaan eteenpäin. Jos nauha kiertyy ei välitykset passaa.
Tarina kertoo, että ferkun hidas ajovoimanotto oli hupaa akseleille. Se nääs vain painoi menemään väsymättä. Joskus soramontulla oli isäntä kuormauttanut hirveän kuorman ja lähtenyt ajamaan hitaasti mäkeen. Ylämäessä oli yhden äkin matka katkennut: ferku oli pyörittänyt akselin niin solmuun, että se oli lopulta revennyt.
on vaan yleensä niin lähellä toisiaan ettei molempiin voi laittaa samaan aikaan nivelaksilaa.
Eikä ulosottoa saisi koskaan pyörittää ulkoisen voiman ansiosta ja tässä periaatteessa näin tapahtuu..
Todennäköinen lopputulos olisi se että nivelet vois kestää paremmin mutta traktorin sisällä alkaa paukkua,ne murtavat voimat ei katoa minnekkään muuttavat vain paikkaa..
Lisäksi on ulosottoakseleita joissa on säädettävä kytkin joka luistaa pahassa paikassa.
Kaverin kanssa mietittiin että voisiko traktoria ajaa "ulkoisella moottorilla".
Itselläni "mututuntuma" sanoi että ei ehkä kestä niin päin....
Mutta kaveri, jonka mielipiteisiin olen vahvasti oppinut luottamaan, oli sitä mieltä, että ei eroa miten päin voima kulkee...
Mutta edellinen vastaaja kertoi että ei ole olemassa vetoakseleita, joista toinen olisi mootorin mukaan pyörivä, ja toinen pyörien mukaan pyörivä.
Silti jäi vaivaamaan....
Mikä on selitys, että ei voi voimaa siirtää akselista lootaan päin?
Kyllä käytännössä on toteutettu koneen siirtoja akseliin kiinnitetyllä hyde moottorilla.
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=16556&highlight=&sid=ec1b647ba10bf6596c237966e7ef0fc4
Olisko edesmenneessä Porschessa ollut moottorivoimanottolle ja ajovoimanotolle eri akselit. Tuskin uusissa tällaisia on.
Työkaveri joskus taannoin kertoi, että olivat isänsä kanssa ajaneet puita metsästä.
Oliko peräti ollut jonkinlainen metsäkoneyritys.
Ajokoneena oli kuitenkin kahdesta Porshesta tehty linkkukone.
Eli etumaisesta Porshesta oli etuaksli poistettu, laitettu takapäähän nivel, sekä yhdistetty toisen samanlaisen traktorin peräpää peput vastakkain.
Ulosotot oli yhdistetty nivelakselilla, mutta jotenkinhan piti vaihtaa pyörimissuunta, muutenhan toisen rattorintakapyörät ois pyörineet eri suuntiin.
Tällainen peli oli varmaankin ketjuilla ihan maastokelpoinen peli, tosin pienitehoinen.
Hitsauksessa metsässä oli käytetty isoa akkua, sillä kuulemma paloi sopiva puikko ihan hyvin.
Semmottea entivanhaan, 60 luvulla.
Ei pyörimis suunnalle ole tarvinnut mitään muutoksia tehdä, toinen akseli on kääntynyt "takaperin" jolloin ulosotot pyörii samansuuntaisesti. Esim. pyöräkuormaajissa käytetään aivan samanlaista akselia molemmissa päissä.
Sitä hätäisesti mietin.
Nyt kun ajattelee, on aivan loogista, kun pyörittää nivelakselia takaa katsottuna myötäpäivään:
On silloin etummaisen tasauspyörästön lautaspyörä (vaikka) vasemmalla puolella joten pieni vetopyörä "nostaa" ratasta takaa ylöspäin, jolloin etummaisen rattorin taka-akseli pyörii eteenpäin.
Takimmaisessa rattorissa lautaspyörä on oikealla puolella, jolloin siellä pieni vetopyörä "painaa" rattaan etureunaa alaspäin, ja sekin akseli pyörii silloin eteenpäin.
Eikös olekin erittäin loogista kun hieman viitsii ajatella?
jossa olis ikäänkuin räikkämekanismi. eli käytetään traktorin voimanottoa, joka pyörii ajettaessa. kärryssä valitaan semmonen pykälä että akseli pyörii hieman nopeammin kuin traktorin vo-akseli. tämä räikkämekanismi antaisi periksi kuten starttimoottoreiden bendix-laite. kun tulee semmonen tilanne, että traktorin renkaat alkaa menettämään pitoaan niin vo-akselin pyörintänopeus kasvaa kuljettuun matkaan nähden ja voima alkaa välittyä kärriin. eli traktori toimii pelkästään veturina ja kun traktori alkaa sutimaan niin kärry alkaa avustamaan.