Olen 16 vuotias tyttö ja haluan ja olen päättänyt, että muutan ensi kesänä pois kotonta (jolloin olen 17) ja vielä toiseen kaupunkiin.. Haluan itsenäistyä ja alkaa ottaa vastuuta itsestäni ja elämästäni..
Ongelmani on vanhempani. Olemme keskustelleet jo asiasta. He eivät halua että muutan, koska olen alaikäinen. Ja kun vielä kyseessä sattuu olemaan toinen kaupunki, joka on vielä sellainen suuri (asumme pienellä paikkakunnalla) ja sinne on matkaa jotain 350 km täältä..
He eivät uskalla antaa mun muuttaa yksin, isoon, tuntemattomaan, toiseen kaupunkiin, kauas heistä.. Ymmärrän kyllä heitäkin, mutta miten saisin ne tajuamaan, että pärjään kyllä? 18-vuotiaana saan muuttaa ilman niiden lupaakin, joten mitä väliä muutanko sen puoli vuotta ennen 18-vuotis syntymäpäivääni? Muuta kuin että voisin aloittaa opiskelut heti, jos saisin muutta jo 17-vuotiaana, vain puoli vuotta ennen kuin täytän 18.. En usko, että puolen vuoden päästä olisin jotenkin sen valmiimpi muuttoon vaikka olisinkin 18v. kuin 17v.:nä..
Rahakaan ei oo mikään ongelma.. Heidän ei tarvitsisi maksaa yhtään mitään, sillä olen päättänyt mennä oppisopimuskoulukseen, jonka palkalla pärjään kyllä :)
Miten saan heidän päänsä käännettyä? Onhan siihen vielä aikaa, mutta jotenkin tuntuu, että en saa niitä muuttaa mielipidettään.. Tää ois kuitenkin mulle niin tärkee juttu :)
Ongelmani on vanhempani. Olemme keskustelleet jo asiasta. He eivät halua että muutan, koska olen alaikäinen. Ja kun vielä kyseessä sattuu olemaan toinen kaupunki, joka on vielä sellainen suuri (asumme pienellä paikkakunnalla) ja sinne on matkaa jotain 350 km täältä..
He eivät uskalla antaa mun muuttaa yksin, isoon, tuntemattomaan, toiseen kaupunkiin, kauas heistä.. Ymmärrän kyllä heitäkin, mutta miten saisin ne tajuamaan, että pärjään kyllä? 18-vuotiaana saan muuttaa ilman niiden lupaakin, joten mitä väliä muutanko sen puoli vuotta ennen 18-vuotis syntymäpäivääni? Muuta kuin että voisin aloittaa opiskelut heti, jos saisin muutta jo 17-vuotiaana, vain puoli vuotta ennen kuin täytän 18.. En usko, että puolen vuoden päästä olisin jotenkin sen valmiimpi muuttoon vaikka olisinkin 18v. kuin 17v.:nä..
Rahakaan ei oo mikään ongelma.. Heidän ei tarvitsisi maksaa yhtään mitään, sillä olen päättänyt mennä oppisopimuskoulukseen, jonka palkalla pärjään kyllä :)
Miten saan heidän päänsä käännettyä? Onhan siihen vielä aikaa, mutta jotenkin tuntuu, että en saa niitä muuttaa mielipidettään.. Tää ois kuitenkin mulle niin tärkee juttu :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
...ota oikein hyvin selvää haluamasi alan työpaikoista, johon voisit päästä oppisopimuksella ja voithan jopa alustavasti soitella johonkin ja samaten selvitä esim. työvoimatoimistostan että missä saisit suoritettua alan teoriaopinnot. Oppisopimuskoulutus on fiksu vaihtoehto, ja sillä palkalla tulee kyllä varsinkin yksinäinen toimeen. Kirjoita kaikki nämä tiedot paperille, tee samaten laskelma siitä paljonko tulisit kuukaudessa tienaamaan ja paljonko menosi olisivat. Pyydä vanhempiasi istumaan alas ja esitä nämä asiat heille, ja tehkää yhteiset pelisäännöt selviksi..eihän ole tavatonta ollenkaan tuon ikäisenä muuttaa pois, ja kulutkin maksaisit itse, mutta kuitenkin he ovat vastuussa sinusta sen ensimmäiset puoli vuotta kunnes täytät 18 ja esim. asunnonkin vuokraamiseen tarvitaan heitä. Sopikaa etukäteen jo että milloin sinun on käytävä kotona,milloin oltava tavoitettavissa jne. Näin osoitat vanhemmillesi, että olet fiksu ja luotettava ihminen ja he ehkä uskaltaisivatkin päästää sinut.Kannatta tietysti olla myös päättäväinen, itse olisin tehnyt edellämainitut asiat plus senkin vielä selväksi, että muuttaisin kuitenkin hetimmiten kun täyttäisin 18. (nyt olen siis jo reippahasti yli 18 ja muutin pois kotoa kun olin 15).
teksti kirjoittajana amandamanda tappelee siellä teinien kanssa;D;D
Mitäs ihmettä? Täällä on nyt yks suht vastuuntuntosen olonen nuori ihminen pyytämässä vastauksia, jotenka jos meet kirjottamaan ne mulle osotetut kitinät tonne aiempaan keskusteluun? Just toin tyylisestä teksistä arvaa kyllä hyvin iän. :)
..ja mä "tappelin" siitä kun nuoret on niin moraalittomia ja laiskoja ja nylkee vanhemmiltaan rahoja jne. mitä tää ihminen ei nyt aio tehdä. Että silleen.
Anna vanhemmillesi vähän aikaa sopeutua ajatukseen. Keskustele asiasta, käykää yhdessä katsomassa uutta kaupunkia ja asuntoa. Sovi, että soittelet/meilailet ja käyt katsomassa vanhempiasi aluksi hieman useammin. Älä hikeenny vaan osoita keskustelussa aikuisuutesi.
Minä en siihen keskusteluun osallistunut, enkä osallistukkaan, luin ne viestit, ja on hassua kuinka tosissasi siellä selität....
kun oletin, että tosissasi kysyit. sori.
siis 17-vuotias ei missään nimessä ole aikuinen, eikä edes voi vaikuttaa siltä. Jos joku sen ikäinen pystyy vakuuttamaan aikuisen "aikuisuudellaan" niin sitten on vanhemmalla pari ruuvia löysällä. Luulen, että tällä muuttajan vanhemmilla on syynsä olla päästämättä tyttöä muuttamaan.
Mun mielestä on ihan perseestä tää nykyajan vapaa kasvatus. Maailmalle vaan ja sossu maksaa kaiken. Siis niin paljon ottaa päästä tommonen sössötys!!!!
Jos paikkakunnalla on sukulaisiasi, muistuta vanhempiasi siitä. Minulla on sama ongelma. Ehkä hieman erit lähtökohdat, mutta kuitenkin. Olen nyt 16 ensi huhtikuussa 17 ja haluasin muuttaa harrastuksen takia toiseen kaupunkiin, jossa myös siskoni asuu. Vanhempani eivät vain kertakaikkiaan suostu siihen. Tätä harrastusta en voi jatkaa aikuisiällä, joten se on nyt tai ei koskaan. Isäni sanoi syyksi asumiskustannukset, mutta ne lisääntyisivät vain 100-200 e/kk. Miten saan heidät tajuamaan, että harrastus on todella tärkeä ja muutto ei olisi mahdoton?