Hei Nina ja muut kohtalotoverit!
On kai pakko myöntää,, innostuin liikaa liikkumisesta!! Tai en tiedä voiko siitä innostua liikaa,, toki tuo minun työni jossa rasitus tulee suoraan polviin jatkuvasti on suuri osatekijä.
Polvijänteen kiristysleikkaus siis juhannuksena,, siitä hyvin kuntouduin aloittaen työt lokakuun alussa.
Eilen hain lisää sairaslomaa,, polvi on nyt tulehtunut! Kerännyt vettä,, kuuma, selvää taantumaa liikkeissä! Suututtaa!!
Nyt hoidoksi,, tulehduslääkkeitä viikon kuuri,, kylmää, kylmää, kylmää... kylmäpussia 2 krt tunnissa 20 min kerrallaan...sentään vessatauko välissä ;) Ei saunaa kahteen viikkoon, vain pakolliset hipsimiset jaloilla, täyslepo!
Alkoi eilisiltana, mitenkähän jaksan taas tämän . Totuin jo tuohon että saan mennä ja tehdä...GRRRR!
Se hyvä puoli tietysti, että polven kovat osat, ruuvit, jänteet ja muut on ihan ok. , paikoillaan, eikä niissä ongelmia. Mut nää muut oireet..
Nyt vaan pitäis ymmärtää, että vaikka maailma kaatuis niin meikä lepäilee!! Vaikeaa tällä luonteella....
On kai pakko myöntää,, innostuin liikaa liikkumisesta!! Tai en tiedä voiko siitä innostua liikaa,, toki tuo minun työni jossa rasitus tulee suoraan polviin jatkuvasti on suuri osatekijä.
Polvijänteen kiristysleikkaus siis juhannuksena,, siitä hyvin kuntouduin aloittaen työt lokakuun alussa.
Eilen hain lisää sairaslomaa,, polvi on nyt tulehtunut! Kerännyt vettä,, kuuma, selvää taantumaa liikkeissä! Suututtaa!!
Nyt hoidoksi,, tulehduslääkkeitä viikon kuuri,, kylmää, kylmää, kylmää... kylmäpussia 2 krt tunnissa 20 min kerrallaan...sentään vessatauko välissä ;) Ei saunaa kahteen viikkoon, vain pakolliset hipsimiset jaloilla, täyslepo!
Alkoi eilisiltana, mitenkähän jaksan taas tämän . Totuin jo tuohon että saan mennä ja tehdä...GRRRR!
Se hyvä puoli tietysti, että polven kovat osat, ruuvit, jänteet ja muut on ihan ok. , paikoillaan, eikä niissä ongelmia. Mut nää muut oireet..
Nyt vaan pitäis ymmärtää, että vaikka maailma kaatuis niin meikä lepäilee!! Vaikeaa tällä luonteella....
Vastaukset 39
Vanhimmat
Olisi edes sun kohdalla saanut mennä kaikki hyvin, ku tähänkin asto on mennyt.
Mulla oli eilen röntgen ja tänään sitte ortopedil aika...kuulemaan tuomioni tästä jalasta. Niin hartaasti toivon että saisin kipsin pois..kahtena yönä nyt nähny unta et olen kävelly täl jalal..josko se vaikka tälläkin kertaa kävisi toteen. Ekan leikkauksen jälkee mä näin unta hiuka ennen lääkäriaikaa..eli siis kahtena yönä silloinkin et sain astuu jalal ja sain astua. Mun huonolla tuurilla kipsi pitää olla viel se 2vk...peukkua pystyyn jos saisin siis jo nyt pois.
Kirjotan lisää kun olen iltapäiväl käyny lekuril.
Kävin ortopedil ja sanoi että kipsiä on pidettävä viel 3vk. Vaikka luu on luutunut aika hyvin, mutta annetaan sen luutua vielä kunnolla..eli otetaan varmanpäälle nyt. Sen takia varmanpäälle, että se nyt kestäisi sitten sitä jalan kuormitusta. Ihme että se nyt uskoi, kun sanoin että se tanssiessa meni ku olin discobaaris ja polvi hieman kuormittu liikaa ja tuli se pieni kierre.
Kysyin sitte lääkäriltä et onko siel se vanha ruuvi vielä, niin sanoi että ruuvit ovat koko ajan olleet ehjiä...luu on haljennut ruuvien ympäriltä. No tuli sekin sitte varmistettua et mikä homma oikee oli kyseessä.
26.11 mun täytyy alkaa astumaan tän kipsin kanssa ja 3.12 otetaa kipsi pois, sen jälkee röntgeniin ja sitte ortopedil uudestaan vielä jotta se katsoo, että jalka on hyvä.
Lääkäri sano että pari päivää kävelen sillo sitte puol painolla ja sitte koko jalan painolla. Totesin lääkärille, että mä en tän jalan kanssa kävele viel viikkoo tai kahtee koko jalan painolla vaan otan siinäkin varmanpäälle. Sanoi että kyl sil on pakko kävellä koko painolla ennen röntgeniä, jotta nähdään että se kestää kuormitusta.
Malttia tässä nyt sitte vaan ja hiljaa hyvä tulee.
Työelämään en kyllä mene viel puolee vuotee ainakaan, ettei sitte tule mitään takapakkia, vaan annan jalan kuntoutua ihan rauhassa.
Äitini oli pari viikkoa sitten käynyt ennustajalla ja kysyi tästä mun jalasta...ennustaja sanoi että tän jalan toipumisprosessi on tosi pitkä aika. Ihan oikeessa se kyl on..ei tää hetkessä kuntoon tule, ei tällä vauhdilla kun pelkään että jos se taas menee.
Niin kauan kun nää ruuvit on tääl jalas, niin en tee yhtäkää kyykkyä enkä mitää muutakaa, koska silloin on se riski että luu halkee taas ruuvien olemassaolon takia.
Mulle kun sanottiin sillo viimeks jo että ruuvit voidaan ottaa pois keväällä..joten sillon alkaa mulla se lopullinen kuntoutus, koska sillon ei tarvitse enää pelätä että luu halkeis ruuvien takia, eikä tarvitse sitten enää murehtia että taas täytyy leikata.
Toivotaa et sun polves tulis pian kuntoo, jotta voit nauttia elämästä ja työnteosta. =)
Missä tilanteessa tehdään otsikon mukainen toimenpide?
...just,, eli odottaminen jatkuu myös siellä edelleen. Sitten kun joskus pääset käyttämään sitä jalkaasi,, muista että näinkin voi käydä kuin mulle. Elikkä ,, kaikki jo suht hyvin,, kävin jo patikoimassakin =)) Polvea kuitenkin tarkkailtava jatkuvasti ettei muutoksia, turvotusta, kuumenemista pääsisi tulemaan. Jos, niin on reagoitava heti!
Kysyjälle tiedoksi,, meidän keskusteluamme löytyy tuolta aiemmilta sivuilta samoin otsikoin varmaan useampikin. Tarkemmat tiedot syistä ja seurauksista niissä. Mutta lyhyesti, itselläni kaksi tapaturmaa tänä vuonna,, molemmilla kerroilla polvikierukan repeämä sekä polvilumpion paikoiltaan meno. Näiden seurauksena lumpio löystyi niin paljon, että kulki holtittomasti erinäisissä tilanteissa,, eli omaa elämäänsä, muljahteli.
Siksi minulle tehtiin kiristysleikkaus kesällä!
...niin ja tuo ei ole tullut mieleenikään,, että ruuvit halkaisisivat luun!! Pitänee kuitenkin harkita omienkin poistoa jossain vaiheessa,, mitään haittaa minulla ei niistä kyllä ole ollut. Nyt löydän ne tunnustelemallakin säärestä.
....tänään ollut pitkä päivä,, kaikkea sitä tulee tehtyä kun on pidettävä jalka levossa ja kulutettava aikaa.
Tilasin Barcelonan matkan maalishuhtikuun vaihteeseen,, toivottavasti sinne tervein jaloin!!
Tsemppiääää!
Oisko sitten niin, että siirrettiin lumpiojänteen kiinnitystä sisään päin eikä niinkään kiristetty lumpiojännettä. No, pääasia, että toipuu.
lainaus leikkauskertomuksesta
"Jänneinsertio taltalla irroitetaan n. 7cm matkalta siten että dist.kanta jää ehjäksi. Siirretään sitä mediallisesti n.1cm. ja kiinnitetään kahdella 4,5 mm pitkällä prikallisella spongiosaruuvilla. Med. retinaculumia kiristetään 0-Dexon ompelein. "
Elikkä jännettä on siirretty mutta myös kiristetty ompelein.
e
Siirretään jännettä ja samalla kiristetään..eihän se muuten auta pitämään polvilumpioo paikoillaan.
Yleensä se menee niin että kun kerran lähtee polvi sijoiltaan niin se lähtee sitte aina, jollei sille tehä mitään.
Mä suosittelen kyllä kaikille joilla tämä toimenpide on tehty, että pyytäkää ottamaan ruuvit pois, jotta ei kävisi näin kun minulle kävi.
Vaikka tälläisestä toimenpiteestä olisi muutamia vuosiakin aikaa, niin ei sitä koskaan tiedä että koska se luu murtuu ruuvien kohdalta. Varsinkin kun ihminen alkaa vanheta, alkaa myös luut haurastua ja silloin voi tulla tämä kyseinen takapakki...sitte se on kyllä hankala korjata esim 50-60v iässä. Kuka nyt haluaa loikkia siinä iässä keppien kaa yhellä kintulla.
Mä haluun heti pois, kun se on mahollista..en haluu enää yhteenkää leikkaukseen sen takia että se on ruuvien vika kun siellä luussa ovat kiinni.
Kun se reisilihas on niin vahva, että jos pikkasenkin polvea koukistaa, niin se tuntuu jänteeseen asti..näin lääkäri mulle tänää sano..siks täytyy antaa jalan olla viel levossa.
Hyvin on toi reisilihas kuitenkin vahvistunu ku pitää sillä osalla kannatella jalkaa hieman ylhäällä kun kävelee. En kauheesti oo harjotuksia sillä tehny...laiska ku oon mutta hiukan kyllä.
Jännettä ei kiristetä! Sen kiinnityskohtaa siirretään sisäsuuntaan. Jos jännettä kiristetään, yleensä polvilumpiovaivat pahenevat. Sen sijaan polvilumpion nivelsiteitä sisäsivulta kiristetään ja yleensä ulkosivulta vapautetaan.
Luu ei murru ruuvien kohdalta yleensä enää sen jälkeen, kun siirretty piena on luutunut. Nämä ruuvit tosin usein joudutaan poistamaan, koska ovat sen verran ulkonevalla paikalla, että vaivaavat, ei poisteta sen takia, että pelattäisiin luun murtuvan. Ylipäänsä, jos ruuvit eivät vaivaa, ei yleensä kannata poistaa.
Kerrottakoon myös, että valtaosa polvilumpion sijoiltaanmenoista paranee hyvin ilman leikkauksia hyvällä kuntoutuksella. Alkuvaiheessa leikataan lähinnä ne, joissa on lähtenyt irtokappaleita. Myöhemmin ne, jotka eivät asianmukaisen kuntoutuksen jälkeenkään pysy paikallaan. Mukana voi tällöin olla myös selkeä altistava tekijä.
Kyllä sä tänne kirjottaa saat ja olin niin idiootti, että oli parempi kun poistin sen törkeän viestini.
Noinhan meille on tehty..jännettä siirretty sisäsuuntaan. Samallahan se hieman kiristyy samalla, jotta se myös tukee lumpiota, ettei se lähe helpolla pois paikoiltaan..
Mulla se luukohta ei ollut kunnolla luutunut ja siks se varmaan sitte halkes tai murtu siis.
Mulla ei kyllä kuntoutukset ole koskaan auttaneet tähän vaivaan. Kun on kyykkyliikettä joko hieman tai kokonaan, niin on koko polvi kipeytynyt ja toisessa jalassa ei ole mitään vaivaa.
2001 tähystettiin polvi ja löydettiin syy näihin, jolloin ehdotettiin että tällainen toimenpide täytyisi tehdä...en uskaltanut mennä kyseiseen operaatioon silloin. Nyt sitte kaikki paheni ja piti nyt tehä, mutta kaduttaa et miks menin operaatioon, kun kerran jouduttiin toisen kerran leikkaamaan.
Operaatiossa vasta nähtiin, että mun polvesta puuttuu luunosa, mikä jokaisen polvessa on..mulla kun se osa on jäänyt kokonaan kehittymättä, joten siks mun jalkaa ei saada koskaan 100% kuntoon.
Jos osaat suomentaa hepreat niin olisi kiva jos voisit suomentaa sitte kaikki juttuni.
Olen todella pahoillani töykeästä käytöksestäni..sorry.
Eipä tässä ongelmaa. Hyvä opetus itsellenikin, etteivät asiat ole aina niin helppoja ei hoitavalle taholle kuin ei hoidon kohteena olevillekaan.
Johonkin taisi hävitä yksi minunkin viestini, mutta ei se mitään. Yritän kirjoittaa yleisesti, koska en tiedä yksittäistapauksista eikä asioita voi aina yleistää vaan hoitolinjat ovat yksilöllisiä.
Se viesti hävis sen takia ku poistin omani ja kun olit kirjoittanut siihen viestin perään niin se poistui sitte samalla.
Päiväkirurgia 2001
Skooppi sisään anterolateraalisesta pistoaukosta, instrumentit anteromediaalisesti. Polvinivelessä ei hydropsia eikä irtokappaleita.Suprapatellaarisesti on mediaaliosastaan leveähkö plica, se kuitenkin täysin rauhallisen näköinen eikä aiheuta mitään hankausta tai muuta patologista. Patellan nivelpinnalla on kaksi pitkittäistä fissuraa, rustopinta on kuitenkin kiinni alustassaan koukulla palpoituna. Femur sulcus näyttää matalahkolta ja patella on hieman lateraalisoituneessa asennossa, toisaalta polven flexiossa se näyttää hakeutuvan melkolailla keskelle uomaansa femur sulcuksessa. Nivelkierukat ehjät sekä mediaali- että lateraalipuolella, samoin eturistiside ehjä ja nivelpinnat tibiofemoralinivelissä siistit. Mediaalipuolella mitään mainittavaa plicamuodostusta ei näyttäisi olevan. Polvi huuhdellaan ja tyhjennetään. Haavoihin knopit. Arthroscopialöydöksenä PATELLAN CHONDROMALACIA TYYPPINEN, VIELÄ MELKO PINNALLINEN JA RAJOITTUNUT VAURIO SEKÄ PATELLAN LATERALISOITUMISTAIPUMUS JA ILMEISESTI PATELLASSA SUBLUKSOITUMISONGELMAA, JOKA AIHEUTTANEE AJOITTAISEN LUKKIUTUMISEN TUNTEENKIN VASEMMALLE.
Nää kaikki oireet alkoi kun kaaduin pyörällä mustalla jäällä helmikuussa 1993...polvi suoraa edellä ja jalka oli kuin pullalimppu 3pv, enkä juurikaa pystyny kävelee...lääkäriin vanhempani eivät minua vieneet...ehkä olisi täytynyt.
Tässä ensimmäinen osio..jos pystyt kääntämään tämän niin olisi mukavaa.
Tähystin sisään polven edestä ulkosivun puolelta, muut työkalut edestä sisemmästä aukosta. Polvinivelessä ei ylimäärää nestettä eikä irtokappaleita. Polvilumpion yläpuolella sisäreunalta leveähkö nivelkalvon poimu, mikä on kuitenkin täysin rauhallisen näköinen eikä aiheuta mitään hankausta tai muuta poikkeavaa. Lumpion nivelpinnalla kaksi pitkittäistä säröä rustossa, rustopinta kuitenkin kiinni alustassaan koukulla testattuna. Reisiluun lumpiota vasten oleva ura näyttää matalahkolta ja lumpio on hieman ulkosivulle päin siirtyneessä asennossa, toisaalta polvea koukistaessa lumpio näyttää hakeutuvan melko lailla keskelle reisiluun uraan. Sekä sisempi että ulompi nivelkierukka ehjät, samoin eturistiside ja reisi- ja sääriluun väliset nivelpinnat. Sisäsivulla ei mitään mainittavaa nivelkalvon poimua. Polvi huuhdellaan ja tyhjennetään. Haavoihin laitettu tikit.
Tähystyslöydös: Lumpion rustopehmentymätyyppinen, vielä melko pinnallinen ja rajoittunut vaurio sekä lumpion taipumus sijaita ulkosivulle päin ja ilmeisesti lumpiossa osittaista sijoiltaanmenotaipumusta, joka aiheuttanee ajoittaisen lukkiutumisen tunteenkin.
Ei ihme että ortopedi sanoi että täytys fiksata kuntoo, ettei ongelmat pahene.
Tässä toinen osio;
PÄIVÄKIRURGIA 2008
Todetaan patellan lateraalinen instabiliteetti. Todetaan patellan ligamentin paikka lateraalisesti.
Aluksi skooppi sisälle lateraalisesti ja nivelen täyttö keittosuolalla. Nivelen limakalvo on rauhallinen, kantavilla nivelpinnoilla ei todeta erityistä. Patellan rustopinta on terve, sulcus on hypoplastinen ja patella on luksoitavissa. Nivelontelo imetään tyhjäksi keittosuolasta, tämän jälkeen jatketaan toimenpidettä.
Viilto yli tutuberositas tibiaen hieman kaartaen. Irrotetaan patellan ligamentti. Toinen viilto patellan lateraalipuolelle ja kapseli ja retinaculum diskisoidaan ja avataan polvilumpion yläpuolelta aina patellan ligamentin distaalikiinnitykseen saakka. Synovia säilyy ehjänä. Vuotokohdat poltellaan. Tämän jälkeen paltataan pitkä luupäre tuberositas tibiaestä distaalisuntaan ja tätä medialisoidaan niin paljon että quadriceps femoriksen voimavektori suoristuu ja kohdistuu uuteen tuberositaksen paikkaan. Väliaikainen fiksaatio Kirschner-piikillä. Siirto mediaalisuuntaan on noin 15mm. Tästä huolimatta patella on edelleen luksoitavissa femurin lateraalikondyylin yli. Patellaa ei kuitenkaan voi luksoida femurin mediaalikondyylin yli. Lopullinen fiksaatio 2 prikallisella kortikaaliruuvilla. Päästetään verityhjiö, hemostaasi. Subkutikseen jatkuva Dexon ja iholle staplerit.
Dg. Luxatio patellae residivans genu sin.
Eli huomasin just että alusta jäi tämä pois;
Vasemmassa polvessa ollut patellaluksaatio ja polvessa oireita patellan instabiliteetista. Talvella luistellessa patella luksoitui uudelleen. Tuli sovitusti tuberositas tibiaen medilisaatiota varten. Radiologisesti patella lateralisoituu ja tilttaa. Kliinisesti patella on luksoitavissa lateraalisuuntaan. Patellan ligamentin kiinnitys tibiassa on lateraalisesti asemoituva
Tp. Arthroscopia, medialisatio tuberositas tibiae genu sin.
Toisessa operaatiossa on tehty uusi tähystys, lumpiojänteen kiinnityskohdan siirto sisäsuuntaan ja sen kiinnitys kahdella prikallisella ruuvilla ja lisäksi lumpion ulkosivun kiinnityksen vapauttaminen.
olikos tuo kirjoitus tuohon lisäys kohtaan vaiko sitä edelliseen.
Odotin että olisit siis suomentanut tuon kyseisen operaation kulun...mutta no ei voi mitää.
No, mä taas olettaisin, että se, kuka leikkaa, kertoo miksi leikkaa ja miten leikkaa…
PÄIVÄKIRURGIA 2008
Vasemmassa polvessa ollut polvilumpion sijoiltaanmeno, ja polvessa oireita lumpion epätukevuudesta. Talvella luistellessa lumpio meni sijoiltaan uudelleen. Tuli sovitusti sääriluun yläkyhmyn sisäänpäinsiirtoa varten. Röntgenkuvissa lumpio siirtynyt ja kallistunut ulospäin. Tutkimuksessa lumpio saatavissa sijoiltaan ulkosivulle päin. Lumpiojänteen kiinnitys sääriluuhun sijaitsee ulkosivulle päin.
Tp. Polven tähystys, sääriluun yläkyhmyn siirto ulospäin.
Todetaan lumpion epätukevuus ulospäin. Todetaan lumpiojänteen paikka ulospäin.
Aluksi tähystin sisälle ulkosivulta ja nivelen täyttö keittosuolalla. Nivelen limakalvo (nivelkalvo) on rauhallinen, kantavilla nivelpinnoilla ei todeta erityistä. Lumpion rustopinta on terve, reisiluun ura on vajaakehittynyt ja lumpio on saatavissa pois paikoiltaan. Nivelontelo imetään tyhjäksi keittosuolasta, tämän jälkeen jatketaan toimenpidettä.
Viilto yli sääriluun yläkyhmyn hieman kaartaen. Irrotetaan lumpiojänne. Toinen viilto lumpion ulkosivulle ja kapseli ja lumpion ulompi nivelside halkaistaan ja avataan polvilumpion yläpuolelta aina lumpiojänteen alakiinnitykseen saakka. Nivelkalvo säilyy ehjänä. Vuotokohdat poltellaan. Tämän jälkeen taltataan pitkä luupäre sääriluun yläkyhmystä alasuuntaan ja tätä siirretään sisäänpäin niin paljon, että reiden ojentajalihaksen voimavektori suoristuu ja kohdistuu uuteen säärikyhmyn paikkaan. Väliaikainen kiinnitys Kirschner-piikillä. Siirto sisäsuuntaan on noin 15mm. Tästä huolimatta lumpio on edelleen saatavissa sijoiltaan reisiluun ulomman nivelnastan yli. Lumpiota ei kuitenkaan voi saada sijoiltaan reisiluun sisemmän nivelnastan yli. Lopullinen kiinnitys 2 prikallisella kortikaaliruuvilla. Päästetään verityhjiö, varmistettu, ettei vuotoja ole. Ihonalaiskudos ommeltu ja iholle laitettu haavahakaset.
Dg. Polvilumpion uusiutunut sijoiltaanmeno.
TP. eli toimenpide tietysti: Polven tähystys, sääriluun yläkyhmyn siirto sisäänpäin
Lääkäri selittää niin huonosti näitä asioita, eikä sano kaikkea mitä lapussa lukee..siksi arvostan sinua, joka osaat auttaa minua ja muita ymmärtämään näitä tekstejä paremmin.
Käsitinkö mä nyt siis oikein että lumpio lähtee paikoiltaan vieläkin helposti vai ei?
Lääkäri minulle kyllä sano että kun vääntämällä vääntää niin sen saa pois paikoiltaan...kun tää ekan operoinnin jälkee lähti hieman pois paikoiltaa..eli taitaa siis olla niin että voi lähteä ja ei voi.
Mulla sitte helpompi nyt lukea ja miettiä asioita ja tarvittaessa kysyä lääkäriltä vielä tarkemmin. Toi mun lääkäri puhuu niin nopeesti ja sit sil on aina kiire, joten monta asiaa jää kysymättä. En ymmärrä miksi potilaille ei voida suomenkielellä kirjoittaa kertomukset, niin ei jäisi epäselvyyksiä.
Mulla olis vielä se viimeinen leikkaus mikä täytys kääntää, mutta en tiedä haluatko enää tai jaksatko enää suomentaa yhtään....se kyl olis mulle tosi tärkeetä....ei siis pakko ole missään nimessä jos et jaksa.
Kun suomensit sen, niin nyt vasta sain tietää että mun lumpio on silloin jo ollut vinossa. Kummaa kun lääkäri ei ole sanonut minulle mitään silloin..totesi tähystyksen jälkeen, että sääriluu on vääräs kohtaa eli hakee koko ajan siihen uomaansa...mut siis ettei voinut sanoa että se lumpio on vinossa.
Jos mulle olis 2001 vuonna kerrottu jo tuo, niin olisin silloin jo antanut operoida. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Nyt tulevana keskiviikkona saan alkaa astua jalan puolpainolla kipsin kanssa ja pe jo koko jalan painol....mä oon niin kärsimätön, että astun jalalla hieman, mutta en kuitenkaan puolpainolla vaan sen verra et jalka hipoo lattiaa. Heti tuntuu kun veri alkaa kiertää jalassa. Se kun jalka roikkuu vaan eikä sil saa tehä mitään niin alkaa jalka sinertää. Puoltoist viikkoo sitte kuitenkin oli jo röntgen ja luu oli jo luutunut...miks ei vois vähä aikasempaa astua jo mitä sais. Jalkapohja on niin herkäks muuttunu tän 7vk aikana et kun kosken omaan jalanpohjaan, niin sattuu.
Mitenkäs muilla sujuu...joko on polviturvotus alkanut laskemaan "sairaslomalaisella"?
Moi
Lääkekuuri loppui viime viikolla. Siinä vaiheessa polvi oli kyllä pienimmillään kuin koskaan tähän mennessä. Löysin kadotetun polvilumpionkin turvotuksen keskeltä, äkkiä se vaan oli siinä kuten pitääkin. Olipa outoa..
Viikonloppuna oli tavallista enemmän menoja, ei kohtuuttomasti rasitusta mutta jonkin verran kuitenkin. Tanssikurssilta en osaa olla poissa, eilen se.. Kevyitä hommia olen tässä tehnyt, lenkillä en juurikaan.
Polvi on nyt,, en oikein tiedä!
Ei se niin paksu ole kuin lomalle jäätyäni, ei ihan niin ohutkaan kuin viikko sitten. Tuntuu hieman jäykältä, mutta voihan se olla taas käytön puutettakin.
Tää on jotenkin tosi ristiriitaista,, käyttää saa/pitää, mutta ei liikaa saa rasittaa! Kuka ihme sen kultaisen keskitien osaa valita. Nyt on tullut itselle sellainen olo, että entä jollei tämä oikeasti parane ikinä! Tuntuu että koko ajan vaan pitkistyy ja mutkistuu, Raivostuttavaa!!
Sori Nina, että valitan,, sulla paljon huonompi tilanne, tiedän,, mutta silti!
Lumisella pihalla pelottaa edelleen. Voin ihan tuntea mielessäni sen kivun, jos kaatuisi ja polvilumpio menee paikoiltaan. Sitä en haluaisi enään ikinä kokea... Voi kumpa joku pystyisi sanomaan tarkan pävän milloin tämä polviongelma on loppuunkäsitelty ja ohi!
Mutta on vain ootettava, ootettava,, haudottava kylmällä ja plaaplaaplaa....!!
Ei haittaa vaikka täällä kaikki valittais..tuntunu et mä oon ainut joka tääl jaksaa valittaa jalasta.
Huomen sais astuu jalal jo kipsin kanssa..oon eilen jo astunu ns. puolel painol tai en ihan..koko aikaa en oo astunu vaan hiukan kokeillu vaan. Jalkapohja on niin kipee, ettei sil pysty astuu..hierominenkin sattuu..on niin hiton herkkä.
Kipua ei oo tullu toho jalkaa muuten, vaikka sil hieman astuu..jalkapohja vaan.
Mua pelottaa kans toi lumessa kävely, sitte ku pääsee kävelee..et jos mä liukastun ja kaadun ja polvi hieman kiertää ja poks...en haluis enää yhteenkää leikkauksee. No täytyy vaan yrittää varovasti kävellä.
Harmi ku sun jalkas nyt on sellanen et turpoilee ja ei turpoile. Eikö lääkäri ole yhtää osannu sanoo et miks se tollanen yht'äkkii on. Tai ohan se silti kun sillä alkaa yht'äkkiä tekee työtä ja jalka on isossa rasituksessa niin alkaa vaivaamaan.
Sillo ekan leikkauksen jälkeen ku sai alkaa astuu niin mulla oli turvotusta koko ajan samanverran..sitte ku laitto polven koukkuu niin kauhee särky alko heti..sit ku laitoin polven suoraks niin särky lakkas kokonaa. Siittä nyt viimeks sanoin ortopedil, joka sano et ku se on rasitukses enemmän niin alussa ne kaikki lihakset kipeytyy jne.
Viikon päästä on sitte kipsin poisto, röntgen ja ortopedil aika...toivon ettei enää tarvis laittaa kipsii takas. Nyt ku alan viikon kävelee, niin nähdää et se luu kestää jalan kuormitusta.
...onhan mulla koko ajan jonkin verran turvotusta ollut. Periaatteessa mun ei enään tarvitse ollenkaan käydä lääkärissä, homma on heidän puolestaan ok.
Silloin 2 viikkoa sitten kun hakeuduin lääkärille, se oli yleislääkäri (ortopedille ei päässyt), joka totesi nivelen olevan tulehdustilassa. Elikkä söin siis ne tulehduskipulääkkeet kuurina ja olin liikkumiskiellossa turvotuksen laskuun saakka.
Ja nyt yrittelen taas liikkua..
Lääkäri sanoi silloin 2 viikkoa sitten, että hyvällä tuurilla se tulehdus menee ohi kylmällä ja noilla lääkkeillä.
Jollei mene, niin seuraavana otetaan nestettä pois neulalla ja laitetaan suoraan polveen kortisonia. Sitä ei vaan haluaisi alkaa tekemään, kun leikkauksesta on niin vähän (!!!!!) aikaa.
On tosi vaikea tietää nyt itse, mitä pitäisi tehdä.
Olen maatalon emäntä suht ison karjan kanssa ja sijaisia on tosi vaikea saada. Kyykistely on välttämätöntä työssäni..
Ja jos suoraan sanon, niin olen nytkin töissä, vaikka sairaslomalla olenkin. Tosin en lypsä, mutta teen mitä kykenen... On nimittäin aika kurjaa sekin että isäntä joutuu tekemään kaksinkertaiset työt minun polveni ja ettei sijaisapua saa, vuoksi.
Elikkä suurin syy siihen ettei tuo nyt meinaa kestää on tuo minun työni. Päivässä tulee kevyesti se 50 kyykistymistä....ja tietysti 7 päivää viikossa...
Äsken kävin lenkillä, polvituki, liukuesteet kengänpohjissa, kolmisen kilometriä meni ihan hyvin.
En usko meneväni lääkäriin hakemaan lisää lomaa,, kai sitä taas puren hampaat yhteen ja yritän itse,, sitten taas lääkäriin kun ei enään kykene oikeasti mitään.
ARGH!!!
Kiva kun sinäkin pääset vihdoin kävelemään!! =)
...mites kävely sujuu,, mahtaa polvi tuntua oudolta pitkän kävelemättömyyden vuoksi.
Ole varovainen!
Kävely on aika hankalaa kipsin kanssa, kun ei saa taivutettuu polvee. Ens viiko ke otetaa vasta kipsi pois ja sillon on samal viel röntgen ja ortopedi aika.
Ihanaa kuitenkin on että pystyy tässä kotona kävelee kahen jalan kanssa, eikä keppejä juurikaa tarvi..tietty aamuisin kun jalkapohja kipeytyy heti kun se on levossa ja päiväl jos oot istunu jalka koholla vaikka 15min ja sitte lähet kävelee, niin voi kiesus että sattuu jalanpohja..eniten on kantapaa ulkosyrjästä eniten kipee. Täytyy sisäl pitää koko ajan klipokkaita jalas, kun ilman kenkiä en pysty jalanpohjal astuu..sattuu vietävästi. Menee viikko kaks ennen kuin jalkapohja muotoutuu taas normaaliksi..niin oli ekan leikkauksen jälkeen ihan sama juttu, paitsi et jalanpohja ei ollu sillon ihan näin kipeä...johtuu varmaan siittä ku sillo piti olla astumatta vaan 4vk ja nyt oon joutunu olee astumatta 8vk.
Keskiviikkona odotan iloisin mielin kipsiä pois ja toisaalta taas olen kauhusta kankee että kuinka paljon sitte sattuu kun on kipsi pois ja pitää alkaa taivuttaa polvea ku kävelee. Helpompaa olis ilman kipsii kyl kävel..tää kun painaa jonkin verran.
Ai sä oot maalta ja teet hommia. On tullu seurattua tota "maajussille morsian"-ohjelmaa ja siinä kun näytetää niitä maatiloja ja mitä kaikkee hommaa siellä tehään, niin ymmärrän kyllä kuinka raskasta sulla on..ite en pärjäis jalan kanssa varmaa tuntia kauempaa. Oot sitte urakalla saanu tehä töitä jalkasi eteen, jotta pääset kyykkyy.
Mulla se kyykkyyn meneminen vie varmaan useita kuukausia..ois niin kiva päästä kyykkyyn, mutta ei kun ei taivu jalka ja vaikka taipuis, niin sitte lihakset krinnaa niin paljon ettei pääse kyykkyy.
Lypsätkö lehmät koneen avulla..aattelin että jos sulla ois joku pieni kokoon taitettava jakkara, jota pystyisit ainakin jossai kuljettaa mukana siinä maatilalla...se meinaan tois hieman helpotusta sun kyykkyyn menemiseen, eikä rasittuis se polvikaan niin kauheasti. Tää nyt vaan on mun mielipide..tiedä miten se käytännössä sitte toimis, mutta ainahan sitä täytyy yrittää käyttää maalaisjärkeä, vaikka en maalta olekkaan...niin tässä elämässä vaan pärjää sillä =)
On hyvä kun pystyn hoitaa neitii paremmin nyt kun saa kävellä..voi nostaa jo syliin jos se pyytää..siis ku välii on halunnu tul sylii, mutta en oo voinu seisaaltaa ottaa, pelkästää vaa sillon ku istun itse.
Hei
No, ehkä ei ihan kannata rinnastaa mielikuvaansa maalta pelkän "Maajussille morsian" sarjan tiimoilta.
Nykypäivänä ei tosiaankaan lypsetä enään lehmiä käsin, itse lypsän kolmiyksikköisellä putkikoneella parteen. Vuosikaudet olen jo käyttänyt lypsyjakkaraa,, se kuitenkaan ei ole sellainen perinteikäs suomifilmijakkara jota kainalossa kuljetellaan.
Kuva nykyjakkarasta löytyy täältä
http://www.rm-hyvarinen.fi/index.php?tuoteryhma=139&tid=2250&et=75&kerralla=15&alku=0
Tuo on kyllä ehdoton väline ilman kipeää polveakin, helpotus kyykyssä oloon sekä ylöspääsyyn. Mutta, aika alhaalla siinä ollaan jokatapauksessa, polvet ovat kunnolla koukussa. Pääsin tuohon jo lokakuulla suht hyvin, kunnes tää turvottelu taas alkoi. Nyt loppuu sairasloma maanantaihin. Todennäköisesti kokeilen miten homma toimii,, mutta on vaan järjesteltävä työt jotenkin niin, etten se ole aina minä joka kyykkiin. Onneksi töitä voi jakaa ja vähän valita sen mukaan mitä pystyy tekemään.
Elikkä, en pidä itseäni vieläkään täysin työkuntoisena,, pelottaa kovin että polvi tulehtuu uudelleen, mutta toisaalta ei sairaslomailukaan tässä tilanteessa houkuttele. On vain yritettävä etsiä se kultainen keskitie!
Tämä on sitä tulevaisuutta, joka sinulla edessä sitten joskus kevättalvella kenties?
Itselle on myös tehty Elmsi-Trillat melkein 3 vuotta sitten. Kipeä se oli,kepit oli tasan sen 6 viikkoa mitä luutuminen kohdallani kesti. Ratsastamaan pääsin jo 7 viikkoa leikkauksesta. Tosin polvi ei toimi vieläkään kunnolla ja viime viikolla sain kuulla tuon 3 vuotta sitten tehdyn operaation olleen kohdallani melkein turha. Lähtötilanne polvessa on nyt jo sama, lumpio on ihan liian löysä ja vinossa jälleen. Kuntoutuksen puutteesta tämä ei johdu vaan siitä, että paikat vaan löystyy itsellä liikaa.
Sulla siis 3 vuotta sitte tehty operaatio...oletko pystyny menemään sen jalan kanssa kyykkyyn ja oletko sillä pystynyt tekemään kaikkea mitä ennen leikkausta?
Itselläni on toiveita vielä jalan suhteen, mutta sen näkee varmaan vasta 2 vuoden kuluttua vasta, että millainen jalka sillon on.
Itse toivon, että mun lumpio pysyis nyt suorassa...vaikka voihan mulle käydä vielä samoin kuin sulle...toivotaa et mun polvioperaatiot ois nyt tässä.
Kohta on sitten kymmenen viikkoa kulunut tuosta polvinivelen tähystämällä tehdystä puhdistuksesta. Sanoivat, että se on polvivammaisen toiseksi helpoin leikkaus. Ja niin ajattelin minäkin. Mutta onpa ollut kivikkoinen tie edettävänä tämän kuntoutumisen suhteen. Polvi ei edelleenkään suoristu täysin ja koukistuminenkin on vielä vähän vajavaista.
Tässä on nyt vähän epävarma olo siitä, mitä pitäisi oikein tehdä. Hermot ovat jo kaikki varmaan menneet... Kiitos ja anteeksi siis kaikki kanssaihmiset!
Töitä on kumminkin koitettu tehdä ja liikkunut olen siten kuin on kyennyt. Kymmeneen viikkoon ei ole kerta kaikkiaan kyennyt juoksemaan. Ja mitä enemmän polvi rasittuu, sitä varmemmin jatkuu ontuminen. Astumisen kanssa on jatkuvasti oltava tarkkana, kierrot ovat ehdottomasti kiellettyjä ja suoraan astuenkin käy edelleen kova rutina ja pauke... Siitäkin huolimatta olen väkisin sitten alkanut vääntämään jalkakyykkyjä ja askelkyykkyjä - kun viisaammat ovat sanoneet, että polvi kyllä tykkää siitä. Työn puolesta saan vielä maanantaina tehdä kuntotestinkin...
Mutta edestakaisin on menty. Välillä tuntuu jopa hyvältä, mutta sitten kaikki taas muuttuu. Juuri tällä hetkellä on taas melkoinen jomotus/särky alkamassa... Loppuukohan tämä ikinä? Alkaa jo pikkuhiljaa hiipiä mieleen ajatus, että näinkö se vaan sitten tällä on pärjättävä...
Joo,, tätähän tämä. Edestakaisin menoa. Minulla taas sairasloma loppui, mutta edelleen pyrin tekemään kevennettyjä hommia. En halua uutta tulehdusta tuohon leikattuun polveen.
Kaiken huipuksi,, kävin eilen hermoratahierojalla ja terveen jalan jalkapöytä kipeytyi. Tai huomasin sen vasta, kun tänään vihdoin pääsin lenkille,, yhtäkkiä onnuinkin "väärää" jalkaa.
Voi elämän kevät...ja syksy...ja talvi..
Mutta hei,, päätetään,, ensi kesänä ollaan kaikki kunnossa!!!!!!
Pakko!!
Tänää oli nyt sitte kipsin poisto, röntgen ja ortopedil aika.
Kepeillä täytyy kävel niin kauan kun jalka alkaa pysymää alla ja että jalka notkistuis. Taitaa mennä tähän keppien kävelyy viikko jos toinenkin. On lihakset niin surkastuneet ja jumissa, joten jalka ei taivu yhtää sen enempää kuin kipsinkään kanssa....eli vaan se 30 astetta.
Nyt täytys sitte alkaa kuntouttaa jalkaa ja ensimmäinen fysioterapeutin aika on vasta TI...no täytyy ite vähän koittaa alkaa tekemää jotai.
Nyt täytyy olla varovainen. Lääkäri totes että ei oo varaa kaatua,liukastua eikä saa tehä äkkinäisii liikkeitä.
Mun piti tänää men kattoo polvitukee jostai, mutta neidin täyty päästä nukkuu, joten huomenna sitte ostamaan kunnon tukea polveen.
Ärsyttää kun just tottu kävelee kipsin kanssa ja eilen jopa imuroittin ja luutasin lattiat..nyt ku kipsi on pois niin jalka ei pysy alla, kun ei oo kipsi tukemas...taas sitte keppien kaa...ja taas on niin etten voi kantaa neitii hetkee aikaa...just kun se kipsin kanssa jo onnistu.
Autolla saan ajaa vasta kun jalka taipuu ja kävely onnistuu ilman keppejä...just joo.
Täytyy toivoo, että jalka alkais toimii tossa viiko pääst jo suht hyvin.
Nyt on sitte kipsi pois ollu pari päivää. Jalan koko painolla en pysty kauheasti astumaan, enkä varsinkaa ilman toista keppiä. Ite oon nyt hieman tehny reisilihas harjotuksia ja kyllä jalka nousee ihan hyvin ylös, eikä kipua ole...sitte ku täytys laittaa polvea koukkuu makuultaan, niin ei paljoa kyllä mee..heti krinnaa kaikki. Nyt eilen oikee tuntuu nuo ruuvit jalassa..iljettävä tunne. Koko ajan pelkään et jos se taas menee ku laitan koukkuu päi..niin kauhee kammo tuli edellisestä kerrasta.
Nyt löysin sitte jumppanauhani, jolla eilen koitin vähän jumpata..eli jalan alle nauha ja sitte painaa jalkaa kohti lattiaa päin.
Vieläkin on päkijälihakset jalas ihan sairaan kipeet..jalka tönkkönä pystyy kävelee jalan painolla, mut ei normisti ku jalanpohjan kuuluis taipua, niin sitte sattuu päkijälihakset. Vie oman aikansa, ennen kuin muotoutuu taas sellaiseksi kuin kuuluisi olla.
Ostin tossa pari päivää sitte polvituen, mutta s-koko ei mennyt tähän jalkaan...kun menin vaihtaa niin yllätys..m-kokoa ei ollut nyt, joten vaihdoin l-kokoon...se on niin iso, ettei sitä voi käyttää. Onneks saan vaihtaa viel yhen kerran ja vasta viikon päästä tulee niitä polvitukia lisää. Pakko kyl koittaa ennen ku teen mitään ratkasuja..että onko se se m, vai kuitenkin s. S-koko meni kyllä terveeseen jalkaan, paitsi että puristi reiden kohalta..sen näkee sitte.
Se polvituki on sellanen, missä on nivelet tuuen sivuissa, jotta polvi ei pääsisi herkästi taipumaan eteen tai taakse...ja se estää vielä sen, ettei polvi pääse kiertymään. Oli kyllä kallis, mutta jos haluaa tukea polven kunnolla niin kyllä siittä sitte maksaakin. Nyt varsinkin kun tuota liukasta alkaa olee, niin en uskalla täältä neljän seinän sisältä lähtee mihinkää.
Mulla on tää rullatuoli viel..oon säätäny ton koho-asento mahdollisuuden alaspäin joka päivä...aikas hyvin tuo polvi näyttää olevan melkei istuma-asennos. Pakko ite saada jäykkyyttä pois, jotta sais alkaa kuntouttaa paremmin. Kävelyssä jalka on edellee 30 asteen kulmassa..mikää ihmekää kun kipsi oli 9vk jalas..vie oman aikansa kyl.
Nyt mä todellakin otan tosi tosi varovasti tän jalan kanssa, enkä pidä mitää kiirettä...hiljaa hyvä tulee. =)
Fysioterapeutit ovat kyl kauhee vaativia. Oon vasta viikon ollu ilman kipsiä ja nyt jo täytys pystyy kaikkeen. Sano että laita polvet koukussa rinnan päälle..sanoin etten pysty laittaa kun sattuu toho ruuvien kohalle. Sit se jumppari sano et kyl sä nyt enemmän saat ja mä melkei aloin jo itkua vääntää, kun ei uskonut, et mua sattuu enkä saa polvee kauheesti viel taipumaa.
Nyt kuitenkin istumassa polvi taipuu sen 90 astetta kyllä ja aikas paljon silti kiristää. Sitte ku mun täytys lähtee kävelee, niin on pakko suoristaa jalka ihan niin suoraks ku mahollista, jotta sil pääsee kävelee..tönkkönä kylläkin. Päkijän kaikki lihakset on edellee ihan kipeen arat..sattuu ku ite yritän hieroo..pohje on nyt ihan samassa tilassa..nyt vaan venutuksia.
Autolla en vielä aja, mut kävin ihan piruuttaa kokeilemas et pystynkö mä painaa kytkintä täl jalal...kyl se näyttäs onnistuvan...jos sitte torstaina tekis pienen ajolenkin, niin näkee et oikeesti et pystynkö ajaa...onneks on ainakin iso parkkipaikka, joten siinä hyvä ainakin kokeilla, ennen kuin menee tonne liikenteen sekaan.
Särkyä alkanut tulee polveen ja siit alaspäin ku jalka on koukus, mutta kait se sitte ajan kanssa menee ohi, kun jalka alkaa toimii paremmin. Edellee mä tallustan keppien kanssa..tai no sisällä pärjää yhen kanssa kyl..pari pientä askelta oon uskaltanu kävel ilman keppejä. Ei mua haittaa vaikka kulkisin keppien kaa vaikka viikon tai yli..pääasia että pystyis ees ajaa autoo.
No mut tässä nää kuulumiset taas tällä kertaa..ehkä kirjotan taas kun on edistystä tullu lisää..heh =)
Moi
Mun fysioterapeutti ei syksyllä ollut liian vaativainen. Sen verran teetti kun pystyin, mutta äkkiä sitä siitä alkoi notkistumaan. Huiminkin edistysaskelein.. Tosin myös taantumaa tulee matkan varrella, varaudu myös siihen!
Siinä vaiheessa kun itse aloin kävelemään vähän paremmin, fysioterapian aikoihin, minulla oli paljon polven yliojentumista. Kun astuin, tuntui että polvi ojentuu liikaa taakse. Se oli todellinen ongelma jossain vaiheessa, lääkäri ei kuitenkaan ollut milläänsäkään kun asiasta valitin. Fysioterapeuttikin ihmetteli asiaa,, mietittiin jopa että onko jotain mennyt leikkauksessa väärin. Lopulta asia ratkesi,, se oli kuitenkin vain omien korvien välissä. Aloin kävellessä miettimään polvea,, joka askeleella mietin ja tavallaan pakotin sen menemään oikein. Noin viikossa siitä tuli automaattista ja yliojentuminen katosi. Se oli aika jännä havaita,, että tuollainenkin asia voi tosiaan olla vain omassa hallinnassa eikä niinkään fyysinen juttu.
Nyt olen taas muistellut lääkäriäni, joka syyskuulla sanoi että vuoden vaihteessa voin kuvitella käveleväni ontumatta. En tiedä,, jotenkin tuntuu ettei mun homma oo edistynyt aikoihin , tai ainakaan sen niveltulehduksen jälkeen yhtään. Kyllä minä kävelen,, muutaman kilsan lenkkejä päivittäin,, käyn tanssitunnillakin,, tehden mitä pystyn,,, Mutta jos joku kysyy, en todellakaan voi sanoa olevani kunnossa vielä(kään)!!
Tosiasia on sekin, että jollei oltaisi tehtyä oman porukan kesken uusiksi noita työkuvioita, en pystyisi hoitamaan edes töitäni vielä....
Polvessa on edelleenkin se pehmeä kohta tuossa vasemmassa ulkoreunassa, noin kananmunanpuolikkaan kokoinen alue, jossa tuntoa heikosti, selvästi nestettä ihon alla. Oikea reuna polvesta on normaalin oloinen.
Onko sulla sellaista???
Se on niiiiin ärsyttävä!!!!!! Olenkin ollut viime aikoina sitä mieltä, että luut mulla on tässä ihan kohdillaan, eivätkä juuri edes vaivaa. Mutta kun kokoajan on pingispallon kokoinen nestepussi tuossa polven syrjässä niin kyllähän se nyt kävelyä haittaa ja kaikkea!!
Ja kun kunnolla rasittaa niin kohta siinä on jo tennispallo.......
Toisinaan on kyllä vaikeaa olla positiivinen asian suhteen!!!!!
Tai niin, ei tässä nyt oikein tiedä, että miten tämä menee, mutta menee kumminkin. Tähystyksestä on kai jo kohta kulunut kymmenen viikkoa. Aika on mennyt aika lailla nopeasti, kiitos sen, että pystyn kumminkin jotenkuten tekemään töitä (onneksi rosvot eivät tiedä, että juoksemalla pääsee karkuun) ja treenaamaankin rajallisissa puitteissa.
Jotenkin vain tuntuu siltä, että tuo polvi ei oikein ole kunnossa. Taipuminen sujuu jo kohtuullisesti, vaikkei ihan kokonaan vieläkään. Suurempi ongelma on tuo ojentuminen. Eli polvi ei edelleenkään ojennut läheskään tuon toisen jalan tavoin. Sekä taivuttaessa että ojentaessa kipu tuntuu samoilla paikkeilla operoidun alueen tuntumassa. Ja tuon ojentumattomuuden huomaa myös kävellessä. Jonkun ohjeen mukaan tärkeää olisi pystyä kävelemään ontumatta, mutta ole siinä sitten ontumatta, kun toinen jalka ei ojennu. Kaikenmoisia harjoitteita olen asian suhteen koittanut tehdä, mutta ei ole tulosta ainakaan toistaiseksi syntynyt. Taas on naru kireällä...
Eilen kävin kuntotestissä ja kerroin asiasta testin vetäjällekin. Jätettiin sitten suosiolla tuo kyykkytesti väliin. Selkälihastestiä tehdessä sattui pieni tapaturma ja polvi joutui tahtomattaan väkisin ja painon kera tämänhetkisen tilanteen huomioon ottaen normaalia suoremmaksi. Peijakas että sattui ja kovaa sattuikin. En ihan välttämättä halua sitä enää uudelleen kokea. Nootta ei se sitten mennyt suoraksi sen painonkaan kanssa. No, vahingon jälkeen alkoi sitten koko loppupäivän ja yön kestänyt särky. Eipä ole vähään aikaan polvi ollutkaan noin kiukuissaan. Kylmähoitoa sille sitten annoin.
Täällä näyttää olevan sellainen systeemi, että tuota lähetettä fysioterapiaan ei saa sitten millään. Tosin minulla ei ole hajuakaan siitä, että pystyykö ne tässä kohtaa auttamaan edes. Mutta jokin apu olisi nyt tervetullutta. Ainakin itse oletan, että polven pitäisi olla jo paremmassa kunnossa kuin se nyt on. Ja toinen asia, mikä askarruttaa on se, mistä tuo ojentumattomuus johtuu? Kiinnikkeistäkö vai jostain muusta? Ei sitä oikein uskalla eikä pystykään itsekseen tuosta suoraksi rempaisemaan.
Mutta paljon tässä on kaikenlaisia askarruttavia asioita. Ei sitä nyt ihan 3-kymppisenä haluaisi tällainen ontuva raajarikkokaan olla... ja kun se sitten vielä fyysisen puolen lisäksi kiristää aika ajoin tuota korvien väliäkin ihan huolella...
Ei mulla kyl varsinaisesti ole pattia polven alapuolel...siis siittä ulkosyrjästä on tunnoton kun siihen koskee..ja sitte se sääriluun kyhmy on kyl tosi iso, mutta kun siihen koskee niin ruuvit siinä tuntuu. Kait se sitte pienenee siin vaihees, kun ruuvit otetaa pois. Fysioterapeutti sano et ne ruuvit otetaa mun kohalla varmaa sen takii pois, kun oon viel niin nuori...tai nuori ja nuori..ikää on jo 28v.
Ootko kattonu akuuttia? Viime viikon jaksossa kerrottiin että mistä se neste tulee siihen polvilumpion alapuolel ja sen takia tulee se patti. Jos esim konttaa lattialla tai kun se limapussi pääsee hiertymään johonkin päin niin siitä se tulee. Jos sulla on se neste kirkasta niin se on ihan ok, mut jos se ei oo kirkasta, niin sitte siel on tulehdus.
Miettiny et josko se jänne esim. hiertyy siihen limapussin kohalle tai sitte ne ruuvit jotenkin aiheuttaa..tiiä sitte...voisin kuvitella että se jänne vois aiheuttaa kyllä..jos menee just siinä kohtii. No tää on vaan mun veikkaus..leikkaava lääkäri sen paremmin tietää. Täytyykin varmaa kysästä heti alkuvuoden puolel, kun on aika taas ortopedil.
Onko sulla siin polvilumpios mitää inhottavaa tunnetta ku koukistat jalkaa ja just siinä vaihees ku suoristat..mulla on ja se tuntuu iljettävältä..sellasta napsumista lumpios tai lumpion alapuolel. Tai jos se ei ollu sulla, niin sitte se oli toisella..muista nyt mikä se nim.merkki olikaa...tässä meijä kirjotusten alapuolel kuitenkin.
Mun täytyy vaan toivoo, ettei mul tulis tollasta..se ei varmaa oo mitää häävii.
Nyt täytyy alkaa menee kohta petii..neitikin jo nukkuu. =)
Niin, konttaillut en tosiaankaan ole ;)) Lisäksi toivon hartaasti, ettei mikään hankaa, tosiasia kuitenkin, että jostain se neste tulee, joku on syynä.
Se neste oli siinä jo syyskuulla, kun leikannut lääkäri sen katsoi. Silloin kuittasi asian olankohautuksella,, ajan kanssa häviää!
Enemmän tuo neste on tuossa ulkoreunalla, hieman lumpion alla. Ruuvit tuntuvat myös minulla selvästi, mutta eivät näy, ihan sileä sääri siitä kohti.
Mutta äänet,, narisee ja kovasti, sellainen vanha ovensarana, kylmät väreet aikaansaava rutina kuuluu. Ei sitä liikkuessa huomaa, mutta kun jää kuuntelemaan niin johan kuuluu. Rappusissa huomaan äänen normaalistikin.
Taivuttaminen, kävellessä tuntuu suht normaalilta, mutta esim. jumppaliikkeissä on jäykkyys tallella. Jos pitää jalkaa ilmassa ja siitä taivuttaa koukkuun, saa tehdä ihan oikeasti töitä että se onnistuu. Ei koske,eikä muljahtele, mutta pelko siitä kuitenkin tavallaan on mielessä edelleenkin.
Minä oon kai sitten jo kauhean vanha,, ensi viikolla 43,, kun minulle sanottiin että ruuvit saavat jäädä jollei niistä haittaa ole.
Tosin ruuvit on ollut minulle se pienin haitta tähän mennessä. Siellä tuntuvat olevan tukevasti ja siististi paikoillaan.
Minusta olet vielä hyvässä iässä ja jos vähnkin haittaa ruuvit, niin kannattaa ottattaa pois...ei tule niiden kanssa sitte enää mitää ongelmia myöhemmäs vaihees.
Mua harmittaa se, kun mun polveen ei voida antaa sitä sähköö..se auttais siihen että jalan lihakset ja se jänne aktivoitus ja alkais toimii paremmin...sen takia ei voida antaa kun on ruuveja jalas. Joskus vuosia sitte oon saanu samaan jalkaan sähköö...kyl se tuntu ihanalta..ei ollu polvi yhtää kipee pariin päivään.
Kun saan nää hiton vimpulat pois jalasta niin haluun saada silloinkin viel lähetteen, jotta vois antaa sitte sähköö jalal...jos se vaikka paranis sitte viel paremmin.
Autoa mä en nyt sitte voi ajaa vieläkään...sattuu polvi jos painaa kytkintä ja myös tuo nilkka ei ole vielä ok. Autokaan ei ollu käynnis..kuhan kokeilin, että miltä tuntuu jalalle. Toisaalta lääkäri on kyl sanonu mulle, ettei autoa saa ajaa kun vasta sitten kun jalka toimii kunnolla..eli kun sillä voi normaalisti kävellä. Ei mulla mikää kiire oo lähtee ajaa autoo..mies on sitä varten joka saa kyyditä kauppaa jne jos on tarvetta. Parempi kun menee niillä säännöillä, mitä on annettu. =)
Noh kait tää tässä taas...koita jaksaa..muista levätä sen mitä pystyt...niin mäkin teen. Mä saan levätä vähän enemmän..en oo työkuntonen, vaikka vähän kyl harmittaa ettei voi men töihin..on tossa neidissäkin omat työnsä..