Rakentamisessa on alkanut uusi aika. Rakentamisen nopeus ja toimituksen laajuus ovat tulleet merkittävään rooliin.
Valuharkkorakentaminen ei todellakaan edusta nopeaa tapaa rakentaa. Elementtijärjestelmät ovat tulossa ja vievät markkinat kivitalopuolella.
Terveisin munuaiskivi
Valuharkkorakentaminen ei todellakaan edusta nopeaa tapaa rakentaa. Elementtijärjestelmät ovat tulossa ja vievät markkinat kivitalopuolella.
Terveisin munuaiskivi
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kyllä laadukkaalle kivitalorakentamiselle eli esim. valuharkoille riittää aina kysyntää. Kaikille ei nopeus ole tärkein kriteeri, vaan esim. laatu ja yksilöllisyys.
hatarassa kevyessä yläpohjassa vai vaakasuuntaisissa valujen keskeytymisestä johtuvissa halkeamissa. Kyllä löytyy harkkoja, keveitäkin, jotka kestävät paikoillaan, vaikkei niitä sementoikaan ylimääräisin kustannuksin paikoilleen.
Pientalon rakentajalle elementtiratkaisuiden huono puoli on hinta ja toimitusajan epämääräisyys pienistä valmistussarjoista johtuen.
Isommat tarvitsijat kiilaavat aina sesongin aikaan ohi. Mahdollisuus omatoimiseen raksaamiseen vähenee, jolloin oman työn osuus minimoituu ja vastaavasti joutuu maksamaan vieraalle nekin hikipisarat alveineen päivineen.
Erilaiset harkkoratkaisut ovat edelleen omatoimiraksaajan työpalikoita.
mutta olen samaa mieltä aloittajan kanssa; melko alkeellista ja työlästä projektia olemme nyt suunnittelemassa. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä myös siitä, että tulevaisuudessa palikoista rakennettavat talot tulevat väistymään ja nopeammat pystytysratkaisut valtaavat alaa. Lammi jne on todellakin jämähtänyt aikaan, joka ei enää palaa.
on kuralla, tilaile siinä sitten kalliita moduleita ja elementtejä.
Jos ei halua ryhtyä tuulariksi, 696m3 lammitalon ontelot, valut ja harkot pistää paikalleen yksi terve mies 4 viikossa.
tahansa harkosta saa tuossa ajassa talon kasaan.
Valuharkot ovat yksi kalleimmista vaihtoehdoista.
Tavallinen harkko ja siporex ½-hintaisia tuohon verrattuna.
Toinen tapa on odotella elementtejä syöden rypäleitä soffalla ja maksetut miehet pystyttävät sitten elementit aikanaan. Miten paljon tämä viimeinen tapa eroaa siitä, että valkkaa kohteen oikotien/skv:n luettelosta ja maksaa käsirahan saadakseen asunnon avaimet kouraan?
Kaikkia näitä vaihtoehtoja tarvitaan, kun uusavuttomuus näkyy edelleen lisääntyvän.
Euroopan taloudesta viis, moni on perinyt takametsiä sen verran, että ne kandee muuttaa rahaksi ja sijoittaa kiveen ennenkuin puun hinta laskee lisää.
Nyt ei vessapaperiinkaan tarvita kuin yksi arkki!
harkkoon ei kiinnitetä kiilapulteila yhtään mitään.
Meitin raksamestari kertoi mulle, että sipo kelluu ja sitä voi lusikalla kaivaa, ei hyvä siis.
Jos rakentamisen tietämys on raksamestarilla tolla tasolla kannattais vaihtaa kaveria nyt kun on myös ammattilaisia saatavilla.
kellumaton ja lusikalla kaivertamaton versio:-)
...taloansa lusikalla kaivamaan tai vedellä peittämään? Järki käteen, käyttöä varten talotkin ovat. Jos kestävät normaalissa käytössä ja toimivat järkevästi, eikö se riitä?
Kuka on vienyt talonsa tuonpuoleiseen mennessään? Jos ihmiset satsaisivat terveyteensä yhtä paljon kuin taloihinsa, keski-ikä kivitaloasukkailla nousisi yli 90 vuoden.
Jämerän pystyelementti ei ainakaan ole ratkaisu koska u-arvo on 0,35.
Naurattaa toi itkeminen !
Aika ohi mieluummin siposta. Ei 2010 saa noilla u-arvoilla rakentaa edes koirankoppia.
Olen ajatellut rakentaa siposta koirankopin. Eikö tuota todellakaan saa tehdä? Jos ei, niin onko kopin lämmitys niin kallista, vai mikä tähän on syynä?
Paljonko säästän rahaa lämmityksessä jos teen sen lammista? Paljonko tähän menee betonia?
Terveisin,
Huolestunut
paljon, kun et seuraa aikaasi.
mulla on ollut sipotalo jo 1980-luvulta, jossa tavallinen 200-harkko ja siinä ulkopuolella 17cm eristettä ja vuoraus. yläpohja 250-elementtiä, jonka päällä 200-300 villaa ja vesikate.
Pirskatin kuuma talo vieläkin, koskahan alkaa jäähtyä.
Myös sipo-elementin päälle voi painaa villasta, niin U-arvo kolahtaa tosi pieneksi.
Kuule sipoa on tehty jo 80 vuotta ja tehdään vielä seuraavat 80 vuotta. Mieti sitä.
Ei mene jakeluun!2010 rakentamismääräykset muuttuu ja sipotalolle ei saa edes rakennuslupaa!
Kun nyt tunnut olevan niin tuota sipoa vastaan, niin kerrotko nyt mihinköhän perustat nämä huutelusi, vai perätikö oman pienen pääsi sisällä olevilla asioilla?
Eiköhän tuota sipoa myydä vielä pitkänkin ajan kuluttua. Anna niiden myydä ja yritä rauhoittua.
Rakenteet voivat kyllä muuttua ja yksiaineinen ratkaisu muuttua harvinaiseksi. Ajaudutaan samantyyliseen kantava ja eristävä osa kuin muissakin harkoissa. Onko tämä sitten hyvä, vai huono, niin riippuu vastaajasta.
Siporakentamisessa ei todellakaan kiinnosta. Lammikivestä tulee valmista seinää ilman mitään liiman kanssa läträämistä.
Ylipäätänsä kivien liimaaminen millintarkasti on täysin älyvapaa idea, josta seuraa pitkä rakennusaika ja kovat kustannukset. Tähän kun lisätään nosturihumppa ja x kappaletta erilaisia kivimalleja yhdessä huonon eristävyyden kanssa tulee väkisinkin mieleen sipomiesten kuolinkorinaa muistuttavat avaukset tälläkin palstalla.
Sinä joka harkitset nyt tai tulevaisuudessa niin ainakin yhden sudenkuopan vältät kun sivuutat sipon ja kaltaisensa. Tiukentuvien rakennusmääräysten johdosta tarvittava lisäeristäminen lisää kustannuksia ja tyotä...kannattaa sipomyyjien ruveta etsimään itselleen uutta hommaa.
sipossa parempaan kuin muissa kuin myyjät noin paatoksella paasaa sitä vastaan. Hmmm... mielenkiintoista, täytyypä tutustua materiaaliin paremmin.
Eikö ne valuharkotkin liimata ensin "millintarkasti" uretaanilla ja sitten vielä läträtään betonit sekaan. Älä nyt ihmeessä anna kuvaa että se on järkevä/helppo tapa tehdä talon seinää.
Toki siporexiin voi tehdä lisäeristyksen jos haluaa kikkailla u-arvoilla. Niitähän on tehty jo 60-luvulta lähtien. Jos sitten haluaa tehdä oikean ja energiatehokkaan kivitalon niin sehän tehdään tuulevaisuudessakin massiivirakenteisena siporexista.
Itse juuri valuharkkoprojektin aloittaneena en näe kovin suurta eroa näillä runkoratkaisuilla. Kaikissa on rakentamisen kannalta käytännössä hyvät ja huonot puolet. On se sitten valu tai siporex ni hyvä talo niillä varmasti tulee. Se mitä voitan valuharkossa häviän mielestäni muualla. Mulle valuharkko on kuitenkin mielestäni ihan ok ratkasu, mutta moni homma ois fiksumpaa sipolla tai jollain muulla ratkasulla. Hinta on about samaa luokkaa mun laskelmien perusteella, eli teen kaiken itse.
Kun laskee omalle työlle hintaa 0€/h, niin varmaan on näin.
Jeps oikea kommentti,omalle työlle en laskenu hintaa sit jos ostaa työn ni varmasti tulee eroja, mulla oli lammi/hb/sipo pystytystarjoukset about samaa luokkaa niinku oli harkotkin - viron siporeksit- Valuharkkoratkasussa betonin hinnat rauta yms tekee lisähintaa jota ei ehkä tajua. Kuitenki tuo runko on pieni kustannus ku vrt kaikkeen muuhun. Jos rinnetaloa tekisin/valitsisin ni varmaan vieläki tekisin valuharkolla. Jos valmiina haluaa ni betonielementtikin lienee hyvä vaihtoehto ja tulee nopeesti.
että laskee omalle työlle 35€/h ja miettii miten paljon kokoajan säästää/tienaa... ;)
kuin siporeksit/aerocit? Kaikki aukkojen ylitykset ovat siporeksilla helpompia, olkoon kyseessä ikkuna/oviaukko tai väli/yläpohja.
Valuharkoissa tulee betoni ylimääräisenä kustannuksena, rautojahan menee kumpaankin ratkaisuun.
Kyllä niistä molemmista talon saa aikaan, mutta hintalappu on aivan erilainen ja monien materiaalien yhdistely runkovaiheessa tekee kuivuessaan tepposet.
Kuin valuharkot josta sain mielestäni hyvän kaupan. Selvitin kyllä aerocit mut sit mun ois pitäny h h lta ottaa kuitenkin ylityspalkit yms elementit. ja nosturi.Rakennusteknisesti sipo ei mua myöskään miellyttänyt. Totta et rautaa menee mut sipoon tulee vaan joka neljänteen varviin vaakaan ja pystyyn muutamia kiinnitysrautoja. Valuharkossa tuo rautojen määrä ainakin mut yllätti, mut pitäs estää ainakin suuremmat halkeilut. jotain painoo oli silläkin et tulee maanpaineseinä eikä tarvii käyttää kun yhtä harkkoa koko ulkokuoressa.
Naurattaa oikein tämäkin keskustelu U arvoista! itse rakensin sipotalon ja naapuri valuharkkotalon. Verrattiin rakennuskustannuksia ja naapurin talo maksoi 50k€ enemmän. Tuolla erolla lämmittelen aikas kauan omaa sipomökkiäni vaikka olisi puolet isompi lasku lämmityksestä. Eli tahdon vain sanoa että turhaa rutinaa ja pohdiskelua...taas yksi asia missä keskitytään aivan väärien asioiden pohtimiseen rakennettaessa
lämmetä sitäpaitsi pienemmin kustannuksin kuin naapuri-lammi.
toivottavasti on naapurisi tähän tilanteeseen tyytyväinen. hauskaa joulua kaikille.
parhaimmillaan..selväähän on tietysti että talonne on samankokoiset, muotoiset, varustettu samalla tavalla, olette molemmat osallistuneet rakentamiseen saman verran ja ostaneet samat materiaalit?
Me käytiin kesälomalla Etelä-Amerikassa ja naapuri Hauholla, meidän matka maksoi enemmän ja nyt kalvaa mieltä epäilys että ollaan maksettu turhasta.. matka kuin matka, vai kuinka?
"Kaikki aukkojen ylitykset ovat siporeksilla helpompia, olkoon kyseessä ikkuna/oviaukko"
Nosturihumppaa a'100 euroa tunti. Lammilla aukonylitykset selvästi helpompia ja halvempia.Ei eroa tavallisesta latomisesta.
Nosturihumppa tulee kalliiksi...mutta sitähän sipokauppias ei tietenkään kerro.
"Eikö ne valuharkotkin liimata ensin "millintarkasti" uretaanilla ja sitten vielä läträtään betonit sekaan. Älä nyt ihmeessä anna kuvaa että se on järkevä/helppo tapa tehdä talon seinää. "
Kiiloilla voi seinää oikaista useita millejä / kierros, meillä oikaisu tehtiin 6m korkeaan seinään kaksi kertaa ja uretaani toimii edelleen eristeenä. Sipossa oikaisu ei ole mahdollista mahdollista ilman että ennestään paska eristävyys huononee entisestään.
Sipossa joudut nosturihumpan lisäksi tanssimaan väsyksiin asti höyläsambaa...tätäkään ei sipokauppias kerro koska pystytysporukka sen kuitenkin tekee vähän vain sinnepäin ja seinän u-arvot eivät ole edes sinnepäin.
Nosturihumppa ja höyläsamba tsat tsat tsaa...
välipohjat ja yläpohjat syntyvät kuin itsestään,
ilman vaivaa ja palovarmasti.
Sipon ikkunanylityselementit nousivat kohdalleen aina 2.1m pituuteen saakka hartiavoimin(poika minä adidasprotokolla) ja pari 2.4m elementtiä nostatettiin rautakaupan hiabilla, joka muutenkin toi kuormaa tontille.
Välipohjan ja yläpohjan palkkien asennus vie omakotitalossa pari tuntia aikaa, yläpohjan palkit kannattaa latoa lapojen suuntaan, niin säästää kattotuolirahat.
On jokseenkin sama, ovatko palkit sipoa tai onteloita. Sipot asennetaan suoraan villa- ja huopasuikaleen varaan, tehtaalta saa lainaksi asennuskelkan. Ontelot vaativat jo nosturiltakin jotain kapasiteettia, asennetaan autokuskin mukana tuomilla saksilla korotuspaloille/silikoninauhan päälle.
Oikein mitoitettu teline, oma olkapää ja rautakanki ovat asennuksessa erikseen tarvittavat työkalut.
Työvoimaa tarvitaan molempiin tapauksiin noin 3 amatööriä ja automies sekä nosturikuski. Se siitä humpasta, mitä sipokauppias ei kerro, mutta tarvitaan myös valuharkkoraksalla.
pumppuauton kustannus yllätyksenä valuharkkotyömaalla. Entä väli/yläpohjat, kovat vai kevyet? Pitäisi vertailla samansisältöisiä ratkaisuita.
Siporexin maanpaine-elementeillä kellaritilat saa
nopeasti. Omatoimisesti raksaten siporex on kiistatta halvempi kuin valuharkkotalo. Mikäli teetät kaiken ulkopuolisella työvoimalla, on jokseenkin sama, mitä harkkoja käytät, välistävetäjä vie kyllä omansa.
" pari 2.4m elementtiä nostatettiin rautakaupan hiabilla, joka muutenkin toi kuormaa tontille."
no joo. ehkä ei kuitenkaan kannata laskea ihan tuon varaan, aika harvoin autokuskeja kiinnostaa talkoohommat sun raksallasi.. vai jäikö kaveri saman tien liimamaan pari varvia myös? Samaten lähtökohtaisesti talon rungon ympäri ei ajeta kuorma-autolla, jollei rakenneta futiskentälle.
tai käy ikaalisissa tehtaalla edes päivän kurssi, niin tiedät, mitä vastaan tappelet.
Muita hyviä sivuja ovat h h ja jamera ja rakentaja
totuutta. Edelleen lähtökohtaisesti tietosi kevytbetoniraksaamisesta ovat varsin puutteelliset.
sipopaketin mukana myös isompi tontti? Kyllä mun kaikkien siposta raksanneiden tuttujen talojen tontit on olleet juuri yhtä täynnä tavaraa ja niiden talojen takapuolelle ei ole ajettu kuorma-autoilla, ei rautakaupan eikä muidenkaan.. en oikein tiedä mitä muuta mun pitäisi tässä kohtaa kevytbetoniraksaamisesta tietää?
Tuntuu välillä, että tämän palstan "siporakentajilla" on ihan nämä samoille raksoille yhteiset asiat niin helppoja.. rakennuksen nurkkiakaan ei tarvi merkitä kun juuri oikealla hetkellä lentää lokki ohi ja paskantaa linjalankaan ja rakennuksen paikka on siinä.. aamupäivällä sitten ladotaan alakerta, ohikulkeva voimanostoporukka poikkeaa nostamaan palkit, rengasvalut on rautoineen tehty kolmessa vartissa ja iltapäivällä vaimo käy latomassa toisen kerroksen kahvitunnillaan ja hoitaa samalla kaksosia. Telineitäkään ei tarvi kun sipokivi painaa vaan 30kiloa kappale, ne voi nostella mummon vanhalta keittiöjakkaralta.
vai kiroiletko lisää. eipä kaikkea tartte kerralla ottaa sinne tontille, tontin voi merkkauttaa ennenkuin lastit tulevat ja mieluummin ennenkuin kaivautat edes kuoppaa. meillä nostettiin ikkunapalkit, 2 kpl Lemminkäisen betoniporraselementtejä paikoilleen sekä seuraavan kerroksen sipot hiabilla talon vierestä valvin päälle;- yläpohjapalkkien yhteydessä oikein nosturilla korotuspalat sekä saumavalulaastit, muutama säkillinen. itkemälläkään siihen ei saa menemään muutamaa tuntia kauempaa.
jos tykkää lutrata pumppuautolla naapurin katon harjan yli seinävaluja, niin mikäs siinä, sitä saa mitä tilaa.
onneksi on monia tapoja tehdä talo. onneksi olet valinnut itsellesi hyvän tavan, pidä siitä kiinni.
Käytännössä paras vaihtoehto kaikille kivityömaille on pieni torninosturi joka maksaa viikossa saman kuin autonosturin käynti. Mahtuu pienelle tontille ja sillä voi purkaa kuormat nostella välipohjat ja ylityspalkit. Onhan se hyvä, ettei anoppia tarvii pyytää kantoavuksi myöskään harkkolavoissa. Kaikenhan voi tehdä joko helposti tai vaikeasti.
Tuntuukin, että osa tämän palstan kirjoittelijoista ei ole juuri työmailla vierailleet saati rakentaneet. Suurin ja aikaavievin hommahan on yleensä tavaran siirtely ja järjestely.
harkkoja on helppo käsitellä pienellä nosturilla.
Siitä tulee helposti lisäkulua, mikäli välillä käy kanarialla eikä nosturia käytä edes anoppi.
Nyt kun ympäristöministeriössäkin ovat saaneet tutustua asiantuntijoiden raportteihin, saattaa hyvinkin olla että massiiviset eli yhtä ainetta olevat seinärakenteet kuten siporex ja hirsi pääsevät ennenäkemättömään arvoon: Huomataan niiden lämmönvarauskyky, ympäristöystävällisyys, pitkäikäisyys, terveellisyys jne.
Minustakin pitäisi laajentaa ajattelua elinkaarikustannuksiin eikä niinkään teoreettisiin eristysarvoihin. Hirrestä ja siporexista on kuitenkin tehty vuosikymmeniä toimivia, huoltovapaita ja terveitä rakenteita.
Yksiaineisella rakenteella on myös energiataloudellista etua mitä ei laskelmissa oteta huomioon.