Eli mä oon 13.v tyttö ja mul on tosi huonot välit mun isän kans. Nytkää me ei olla puheväleis. Se raivoo ja suuttuuu iha ihme asioista mulle. Mul on isosisko ja pikkusisko. Ei se niille raivoo tai huuda. Ja viel kesäl ja siit taakse päi se on lyönny mua. Sit se syyttää mua siitä kun mun pikkusisko ei oo maailman kiltein lapsi ja se on ehkä vähä poikamainen. Sillonki ku oli isänpäivä ja me oltii mun siskojen kans annettu sille lahjat nii sit se oli kysyny seuraavana aamuna mun äidilt et oonks mä ostanu jonku niist ja jos oisin ostanu nii se ois heittäny sen roskii. Sit mun isä haluis mut pois kotoo se on sanonu monta kertaa päi naamaa et mä kuuluisin jonnekki lastarii. Mä en kuitenkaa oo mikää ongelma nuori. Tollast on jatkunu vaik kuinka pitkää. Se alko lyömää mua ku mä olin jotai 10 . Enää se ei onnels lyö mua. Sit sitä puhelakkoo vuoden. Mitä mä voin tehä ku ei se auta vaik mun äiti sanois sille jotain. Mä en jaksa tätä enää.
Sori pitkä vuodatus mut jos joku viittis auttaa mua?
Sori pitkä vuodatus mut jos joku viittis auttaa mua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
kerro jollekkin joka voi auttaa, jos äitisi ei osaa joku kyllä osaa. usko pois. aina saa itseään puolustaa, mutta muista että takaisin lyöminen saattaa pahentaa asiaa. mutta jos sen teet, niin onnea.
Nämä ovat niin kauheita tapauksia. Sellaisen ihmisen, joka ei ole kokenut vastaavaa, on ehkä vaikea kuvitella tilanteesi, yritän kumminkin.
Sanoit että isäsi syyttää sinua siitä ettei pikkusiskosi ole maailman kiltein lapsi ja että hän on poikamainen? Mielestäni isän (ja äidin) on hyväksyttävä ja kannustettava lastaan/lapsiaan, olivatpahan he sitten millaisia tahansa. Olisiko parempi sitten jos jokainen lapsi teeskentelisi olevansa jotain muuta? Mielestäni alaikäisen pahoinpiteily on erittäin julmaa, se on rikos. Sinun ei tarvitse kestää tuollaista!
Jos olisin tilanteessasi, nousisin luultavasti isääni "vastaan," johtuen luultavasti siitä että minulla on voimakkaita mielipiteitä. Eli huutaisin hänelle takaisin, mutta tekisin sen niin että yrittäisin kolauttaa hellään paikkaan, eli ns. sydämeen (yrittäisin herättää hänen tunteensa/rakkautensa minua kohtaan). Joissain tilanteissa se voisi toimia, mutta joissain tilanteissa isä saattaisi vain raivostua lisää.
Neuvon kumminkin, että ehdottaisit äitiäsi auttamaan, jos hän ei suostu, kerro ihmeessä jollekin muulle. Koulussa opettajalle, terveydenhoitajalle, kenelle vain. Voit soittaa itsekin apua. Myös mll:n nettisivusto tarjoaa mahdollisuuden kertoa asiastasi. Onnea tulevaan!
Käy vaikka jutteleen koulun terkkarille ja kysyyn, mistä saisit apua. Sillä on vaitiolovelvollisuus, se ei saa kertoo sun juttuja opeille tai muille.
MEidänkii koulun terkkarille menin sanoo et oon juonu alkoholii toi soittaa poliiseille ,sossulle , kotii ja on ettimäs mulle jo sias kotii! -.-