Kumpi saa enemmän hellyyttä ja kumman lihaksista pidetään parempaa huolta?
Nyt puhutaan paljon kotieläinten lihashuollosta. Kannattaisiko ryhtyä keskustelemaan oman kumppanin hellimisestä ja hieronnasta?
Nyt puhutaan paljon kotieläinten lihashuollosta. Kannattaisiko ryhtyä keskustelemaan oman kumppanin hellimisestä ja hieronnasta?
Vastaukset 27
Vanhimmat
osa tämän palstan kirjoittajista vastaa = koiran :)
...ja suuria pelkureita lähestulkoon kaikki. Kerran on papin edessä uskallettu sanoa; Minä Rakastan Sinua. Luulevat sen riittävän loppuelämäksi. Hellyyttä jaetaan koiralle tai autolle. Autosta pidetään parempaa huolta kuin vaimosta. Ja, sitten ihmetellään sormi suussa, että mikä sille tuli, kun lähti vaimo lätkimään...täällä keskustelupalstalla sitten itketään; oon niin yksin eikä kukaan välitä, vaikka mulla on paksu lompakko ja omaisuutta niin rutosti?- ja sekin on vaimon syy, kun ei osata tunteista puhua. Silloin kun vielä voitaisis. Myöhemmin sitten ruikutetaan kun mitään ei oo enää tehtävissä.
Millä palstalla sinä nyt olet mahtanut olla kun olet niitä lyötyjä miehiä todistanut itkemässä.Ei tällä palstalla ainakaan moisia tunteenpurkauksia ole liiemmin näkynyt.
Sitäpaitsi palstan kirjoittajista on 98% naisia ja ne miehet,kaksi sadasta,jotka vielä jaksavat kommentoida ja ovat mukana leikissä ovat käsitykseni mukaan mukavassa elämäntilanteessa.
Mutta en ota nokkiini kirjoituksestasi.Jos sen siaan minä olisin kirjoittanut avauksena,että Suomalaiset naiset ovat raukkoja ja niin edelleen,olisi minut tyrmätty,kirottu paskiaisena ja lökäpöksy junttina.
Tälläistähän tämä on...
sattunut väärä paketti kouraan, jos itsestäsi kirjoitat?
Jos vaimo haluaa hellyyttä, niin kyllä se on miehen vika jos sitä ei saa, ja sama on myöskin toisin päin.
Joten silloin ei ole pari sopiva toisilleen. Ero on silloin paras ratkaisu, jos asia ei puhumallakaan muuksi muutu.
Sitten on niitä jotka roikkuvat niinsanotussa löyhässä hirressä koko elämänsä, pelkän taloudellisen tilanteen takia, vaikka ei enää lasten takia tarvitsikaan yhdessä olla.
Joten älähän syytä pelkästään miehiä, kyllä niitä päätautisia pihtaajia löytyy naisistakin ihan piisaalle asti.
Silloin tilaisuus tekee helposti varkaan, kun kuitenkin jostain syystä, ei viitsi tehdä jakoa kahteen.
Monellakin on vain kulissiavioliitto.
Kertokaa te jotka olette eronneet, minä en voi kokemuksesta puhua, muuten kuin kavereiden suulla.
Ovat sanoneet suoraan, että kun päivällä on yhdet housut jalassa, niin yöksi pannaanki jo kahdet.
Naistuttavat ovat sanoneet, että ukko oli väkivaltanen, ja täysi sika kotioloissa, vaikkei sitä olisi uskonut ulospäin. Eikä ole pelittänyt ainakaan hänelle moniin vuosiin.
Viinan kanssa liiallinen lutraaminen on yksi syy. Juoppoa akkaa, sen kummemmin, kuin juoppoa ukkoakaan ei kenenkään tarvitse sietää. Mutta jotkut juovat molemmat, ja silti menee loistavasti. Tapauskohtaisia juttuja, joihin ei mitään yleispätevää ohjetta varmasti löydy mistään.
Sitten on pelkät hyväksikäyttäjät erikseen. Manit pois ja karkuun tyypit.
Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavat ovat myöskin oma lukunsa.
Meillä on koira, ja kaksikin autoa, eikä niistä kummatkaan mene ihmisen edelle.
Huomisesta en minä, sen kummemmin kukaan muukaan voi kohdaltaan mitään vannoa, sillä silloin pitäisi omata jo yliluonnollisia kykyjä, eli olla vähintäänkin ennustaja.
Kaikissa liitoissa on omat pienet "vivahteensa".
Ei täysin ongelmatonta liittoa ole olemassakaan.
Ne on satukirjojen juttuja.
Mutta joillakin vain synkkaa paremmin kuin toisilla.
Jälleen tuli mieleeni tuo nuorison käyttämä sanonta. Elämä on.
Nämä aiheet ovat kyllä hyviä provoja, jos kerää ketjulleen pituutta, ja saa siitä tyydytyksen.
Menköön jokainen ensin itseensä, jospa se syy löytyiskin sieltä.
olen. Ei hakannut, ei pettänyt eikä juonut.
Raittiita oltiin molemmat ja kaikki "hyvin".
Naapurit ja perheenjäsenet piti onnellisina.
Oltiin kuin sisko ja veli.
Sängyssä käytiin lauantaina saunan jälkeen.
Ja mies oli tyytyväinen.
Mulle se ei ihan riittänyt.
Ukko ei halunu tehdä töitä ja pikkuhiljaa olin minä se joka elätti.
Kaksi vuotta mietin jatkaako vai ei.
Plussia oli paljon ei kuitenkaan riittävästi enää loppujen lopuksi.
Halusin enemmän kuin toinen.
Ukon lempilause oli "kyllä me pärjätään" kun laskupino kasvoi ja minä soitin omilleni, autatteko.
Erottiin ja nyt mun on hyvä.
Laskut on hoidettu ja rahaa jää muuhunkin.
Suhteen haluaisin mutta mieheen joka hoitaa omat asiansa.
Enkä enää halua saman katon alle, olen liian "kiltti", mua on ihan riittävästi miehet kusettaneet, kuka milläkin tavalla.
Ei kuseta enää, tiedän mitä suhteelta haluan.
...mikä minä olen sormellani ketään yksityistä ihmistä osoittamaan. Sen verran mitä naiset yleisesti ovat mieltä. Suomalaisesta miehestä. En ole yksin tämän ajatukseni kanssa. Moni avioliitto päättyy juuri tähän tunneköyhyyteen. Joo, on omaisuutta, on asunnot, kesämökit sun muut. Lapset jo aikusisa. Lapsenlapsia ellei jo lapsenlapsenlapsiakin. Silti voidaan niin heevetin huonosti.
Suomalainen mies menee mieluummin kuuhun. Kun tunnustaa naiselleen, vaimolleen, että Rakastaa edelleen. Näin se vaan on. Aika yleistä vielä. Toinen juttu, pieni ele. Kukkakimpun tuominen vaimolle, ei heevetti, kuinka vaikeeta. Mies jolla on lompakossa rahaa, pihtaa kukkakimpussa. Tiedän monia naisia joiden mies sanoo: osta ite. ym.pientä huomioon ottoa ei osata. Koska, lapsuuden kotona ei ole ollut lapsuudessa sitä mallia ollut. Täysin järkeviä miehiä muuten, mutta tunnepuolella tumpeloita.
Enkä minä sitä tarkoittanut etteikö suomalaiset naiset itse olisi yhtä tumpeloita. Elämää vaan suoritetaan. Ja voidaan sen jälkeen niin heevetin pahoin...No, joo, kyllä ne komeet kukat sitten tuodaan puolison haudalle. Muttei silloin kun toinen ne vielä näkisi ja niistä ilahtuisi.
En nyt oikein käsitä mikä hemmetin velvollisuus ja yksipuolisuus miehellä on ostaa ja kantaa kukkapuskia kotiin.Yhtä hyvin voitaisiin peräänkuuluttaa että miksei se vaimo koskaan tuo miehelleen kukkia ja osoittaa näin rakkauttaan.
...meitäkin naisia löytyy.Mutta, liian harvoja. Tuon myös miehelleni suklaata ja tuoreita lakuja. Koska, hän pitää niistä. Siinä kanssasi samaa mieltä, myös vaimo voi tuoda miehelle kukkia. Monet miehet tykkäävät kukista. Kysymys on juuri tästä. Pienillä huomioon ottamisella silloin tällöin ja pienillä hellillä sanoilla. Suomalaiset avioliitot voisivat paremmin. Aina ei tarvitse isoja investointeja. Toisen huomioimiseen. Pelkkää harhaa. Eivät kalliit lahjat mieltä lämmintä. Vaan pienet teot ja sanat arkielämässä.
puutteellisuus on nähtävissä tälläkin palstalla.
Minä olen kanssasi samaa mieltä, arvaappa vain miksi?
Asian voi ajatella käänteisestikkin.
Tai sekoitettuna.
Ymmärsitkö?
Kiitos rehellisyydestäsi, toivottavasti pukki osaa hommansa käydessään.
etkä pelkästään naisnäkökannalta katsottuna. Joten saatkin kukan hiuksiisi, koska en tiedä käytätkö hattua, johon olisi sulan voinut laittaa.
Asiaa tälläkin palstalla pitkästä aikaa.
Rehellinen kiitos sinulle siitä.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö tämä aihe koskettaisi itseään yhtään.
Jos joku kieltää, niin se valehtelee, tai sitten on löytynyt täydellinen täydellisyys ;)
Olen rehellinen koska syytä ei ole valehdellakaan.
Ja minä rakastan suomalaista miestä, sääli vaan että niin moni ei ymmärrä suomalaisen naisen päälle vaan hakee nuorempaa ja kauniinpaa "palvelijaa" tuolta kuumista maista.
Olin kreetalla ja mulle veisteltiin että miestäkö menet hakemaan.
Mitä tekisin miehellä joka puhuu huonosti suomea joka haluaa että minä muutan pois täältä tai tulee tänne ja ikävöi kotiin.
Lähtökohdat ei ole reilut jommallekummalle osa puolelle ja jos toinen raahataan tänne, se on väärin ja siinä ei ihminen mies tai nainen ajattele kun itseään.
Minä haluan suomalaisen miehen joka haluaa olla minun kanssani ja joka elättää itse itsensä.
Kokoon tai ikään en puutu.
Tää olis ehkä kuulunut tonne ihannemiehen ketjuun, mutta kun vastasin sulle vaikket mitään kysynytkään niin jääköön tähän.
Ai niin ja se seksi olis se aika tärkeetä kun näin vanhemmiten siitäkin nauttii oikeasti.
asiasta sillä tyylillä, mistä minä pidän.
Seksuaalinen tyytyväisyys on ihmisen onnellisen kokonaisuuden kannalta yksi tärkeinpiä, ehkäpä tärkeinkin asia.
Ymmärän sinua täysin. Ja voin vain toivoa, että saisit nauttia ilolla vielä pitkään elämästäsi.
Ei se asia ole niinkään iästä kiinni, vaan ihan jostain muusta.
Tuo rahtaaminen minustakin on turhaa.
Muuttaa itse sinne, jos siltä tuntuu, ja tulee pois, taas kun siltä tuntuu. Jos se yleensäkään on asian kannalta tarpeellista. Mutta miellyttäviä kokemuksiahan ei koskaan tule liikaa.
Saa se sisältää exotiikkaakin. Tuo elämä ja erotiikka.
Suosi suomalaista, käytä kotimaista, sillä kaikki on silloin kotiinpäin....
Vanha mainoshan tuo oli, tulipahan vain, poks, mieleeni.
katkeran liemen saanut kumota kurkkuusi, koska noin oksettaa vieläkin.
"ei kuseteta enää, tiedän mitä suhteeltani haluan".
Löysää edes vähän, sillä et voi tietää mitä toisella on edes tarjolla, voit tyytyä liian vähään.
Tuli mieleeni, että mistä helvetistä olet tuommoisen urvelon löytänyt itsellesi?
Panit minut tosiaankin miettimään asiaa.
Ajatukseni kääntyikin sitten miettimään, että kuinka menetellä siinä tapauksesa, jos nainen ei halua edes silloin saunan jälkeen?
Onko kerta tai pari kuukaudessa jollekkin normaalia? Vieläpä jos sekin olis ikäänkuin itse otettava.
Kaikki hyvin, rakastaa suuresti, ei mikään ole mielestään huonosti, vaan ihan ok.
Jos hänestä onkin, ja toisesta myöskin muuten kaikki ihan ok, paitsi kärsii kokoajan.
Vieläpä jos asiasta ei tarvi, eikä oikeastaan saakkaan puhua, koska se on hänestä normaalia, ja muu on liikaa. Entäs sitten?
Mitä tehdä? Panna(nimeenomaan panna) muuten hyvä liitto risaksi toisen normaalisuuden takia?
Siinäpä seisoo yksin tumputu suorasa ja miettii.
Sekin vielä, että jos sattuisi kuulemaan hänen tyttökavereiltaan, kuinka paljon hän miestään rakastaa, ja kuinka hänessä ei ole mitään vikaa.
Naisten mielestä eron kohdatessa, esim. varapyörän käyttöönotosta, tietenkin miehen vika. Onko näin? Ajaakko tyhjällä renkaalla?
Takuulla yksi syy niinsanottuun pettämiseen. Kun nälkä on, niin onhan sitä joskus syötäväkin.
Naiset vain kriminalisoivat nuotkin ruokalat, muka alentavana naista kohtaan. Tuntus olevan tarvetta toiseenkin suuntaan.
Mikä helvetti näissä asioissa mättää?
En tarkoita sinua, koska sinä olet juttusi perustella oikella ja terveellä järjellä varustettu, etkä vaikuta niinsanotulta femulta.
Älä kuitenkaan katkeroidu, menetät vain itsesi.
hulu huluilee.
Luepa tarkkaan viestini jos luet.
Mieheni ei halunut kuin lauantaisin saunan jälkeen.
Puutteessa ei sen olisi tarvinnut elää.
Enkä todellakaan ole katkera vaan täysin onnellinen.
Olenhan vähään tyytynyt monesti ja miettinyt että miksi?
Jollekin on normaalia ettei mene sänkyyn kun nukkumaan ja jopa miehelle.
Se oli hyvä suhde omalla tavallaan sanoinhan että plussiakin oli.
En todellakaan meinaa enää antautua hyväksi käytettäväksi, joskus tein jopa tietoisesti.
Ikä tuo oman hyvän elämään on koettua takana ja nautin tänä päivänä elämästä ja itsestäni.
Enkä todellakaan menetä itseäni, minulla on paljon annettavaa juuri näiden kokemusteni takia.
siipalle sarjalipun hierojalle ja jos niin minkäsorttiselle? Vai oletko itse aikeissa käydä kurssin?
Itse asiassa hartiani olisivat usein töiden jälkeen lukossa, kunnon urheiluhieroja voisi auttaa. Mutta en sen takia aio hakea kumppania.
varmaan tulee se kuntohoitaja "tai" hieroja. niinhän suomalainen mies ajattelee.
Raha ja autot ovat kaikki kaikessa ja hevosella pääsee.
Varsinkaan 50 miehet eivät halua enää sitoutua yhtään mihinkään kunhan pääsee vaan viheriöille pikkuriikkisen pallon kanssa vehtaamaan :)
Oikeastaan harrastukset ovat miehille kaikki kaikessa ja moni suhde kaatuu siihen kun ei jää aikaa parisuhteelle.
sitä 'suhdetta hoitamaan' alkaa huima nalkutus takavasemmalta, tullaan kolmisivuisen päivätyöohjelman kanssa eteen riehumaan ja sohvaperuna on kaunein nimitys minkä siitä desibelimyrskystä naapuri erottaa.
Miehille on mukavampaa tehdä sitä mitä itse haluaa eikä ottaa vastaan määräyksiä joltakin 'kumppanilta'.
luojaa siitä ettei ole minkäänlaista kumppania, käskijää enempää kuin käskytettävää :)
Toistakymmentä vuotta on saanut nauttia itsellisyydestä ilman sitä "liha ja perunamiestä".
Voisin minä kyllä huolia sellaisen viikonloppuheilan joka kantelee ruusuja, kultaketjuja, hajuvesiä ja istuskella kynttilänvalossa iltaisin. Tosin sellainen vaihe kestää noin kuukauden verran :)
Voisit kai huolia,mutta unelmissa saat huolinesi elää.
jonkinlainen ennustajaeukko?
kateelliseen chydeniusporukan lynkkausjoukkoon?
vaan vuoroasi muitten rinnalla kun saan tekstini valmiiksi.
Siinä ei säästy entinen avokki bitsimäisine siskoineen, enempää kuin bitsimäinen työkaveri ja juoppohullut ystävätkään jotka ovat levittäneet paskaa tässä kaupungissa ihan riittämiin!!!!!
kateellinen kun jotkut ihmiset osaavat unelmoida?
Kuulutko jotenkin sellaiseen "sipulisykkyräkerhoon"
jotka eivät osaa nauttia muusta kuin ilkeilystä?
Kyllähän sitä unelmoida saa,mutta kun kerroit että huolisit ehkä eräät määrätyt griteerit täyttävän sulhon,niin arvelin,että kyllä haaveet ovat kohdallasi vain unelmia.
Mutta hyvä sinulle,että elät toivossa,ja jaksat odottaa.Jo kohta eläkeläisenä sinulla on kaiket päivät odottaa unelmasi täyttymystä ja koputusta ovaltasi.
että vaan tietyn griteerin täyttävän huolisin, nyt olet tulkinnut väärin etkä ole lukenut rivien välistä?
Voi, voi näitä suomalaisia ihmisiä kun kaikki pitää vääntää rautalangasta :)
Mutta täytyy totuuden nimessä sanoa,että pidän kissoistani parempaa huolta,kuin itestäni:)
Aina tosin ei ole ollut näin..
vaimo ainakin tähän saakka on enemmän hierontaa saanut, niskat kun on aina jumissa. Koiraa en oikein
uskalla hieroa, pitäs vissiin ensin vähän opiskella.
Rapsutusten suhteen on kyllä koira voitolla.
Taidan itse jäädä kaikkein vähimmälle;(