Että Anna

tulis taas migreeni.

vaan kohta kirjoitti:

tulis taas migreeni.

Kohta päälle,se migreeni,, Voi sitte taas huilia koko yön,ja ei tartte tehä tehtäviä. Ja taas aamulla täynnä energiaa. Viksu veto.

Se iskee kirjoitti:

Kohta päälle,se migreeni,, Voi sitte taas huilia koko yön,ja ei tartte tehä tehtäviä. Ja taas aamulla täynnä energiaa. Viksu veto.

Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava hermosto- ja verisuoniperäinen, kohtauksellinen sairaus, joka laajentaa aivojen pintaverisuonia. Pintaverisuonten laajentumista seuraa päänsärky. Tarkkaa syytä migreeniin ei kuitenkaan tiedetä, eikä myöskään sitä, miksi vain osa ihmisistä sairastuu migreeniin. Migreenioireiden arvellaan laukeavan monen mekanismin, perintö- ja ympäristötekijöiden kautta. Migreeni periytyy herkimmin suvun naisjäseneltä toiselle. Naisilla on migreeniä 2–3 kertaa enemmän kuin miehillä.

Migreeniä on useita alatyyppejä, mutta käytännössä puhutaan esioireellisesta eli aurallisesta migreenistä ja esioireettomasta eli aurattomasta migreenistä. Migreenikohtaus voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

Migreenikohtaus alkaa aivorungon solujen aktivoitumisesta, minkä aikana voi olla ennakoivia oireita, kuten haukottelua, väsymystä, yliaktiivisuutta tai makeanhimoa, ruokahalun lisääntymistä, palelemista, ärtyisyyttä ja kalpeutta. Mielialoissakin voi ilmetä muutoksia.

Seuraavassa vaiheessa aivokuoren solujen toiminta vaimenee ja aivojen verenkierto vähenee. Tässä vaiheessa osa, noin 15 prosenttia migreenikoista, saa aura- eli esioireita. Niiden aikana näkökenttä häviää osittain, joskus väliaikaisesti jopa kokonaan, tai ihminen voi nähdä sahalaitaisia harmaita tai kirkkaita kuviota, välkkyviä valoja tai värejä. Esioireet johtuvat hermosolujen toiminnan vaimenemisesta ja siihen liittyvästä pään alueen valtimoiden toispuolisesta supistumisesta, jonka seurauksena esimerkiksi silmien alueen (näköaivokuoren) verenkierto heikkenee. Kasvoissa, käsissä tai jaloissa voi tuntua pistelyä ja puutumista. Sanat voivat seota, on vaikea keskittyä, olo on voimaton, ja ohimenevä toispuoleinen halvaus saattaa ilmoittaa lähestyvästä särystä. Iho voi olla kalpea ja suolen toiminta vähentynyttä. Oireina voi olla myös valonarkuutta ja ääniherkkyyttä. Auraoireet kestävät 5–60 minuuttia. Oireita voi esiintyä myös ilman päänsärkyvaihetta. Sykkivä, toispuoleinen kova tai kohtalainen päänsärky, pahoinvointi ja oksentaminen alkavat auraoireen loppupuolella.

Seuraavassa vaiheessa kivun välittäjäaineita vapautuu, ja verisuonet laajenevat tavallista suuremmiksi, jolloin aivojen ja aivokalvojen kipuherkät alueet ärtyvät. Siitä syntyy voimakas, toispuoleinen, sykkivä tai jyskyttävä päänsärky. Tällöin aktiivinen pään kolmoishermojärjestelmä myös välittää kivun tietoisuuteen. Muita oireita ovat mm. pahoinvointi, oksentelu, valo-, haju- ja ääniherkkyys.

Migreenin oireet kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin (4 h–3 vrk). Väliaikoina ei ole oireita. Kohtaukset ovat yksilöllisiä, toisilla oireet ovat lieviä, kuten näön sumentuminen, jotkut kärsivät kovista kivuista ja ovat vuodepotilaita, jotkut oksentavat koko kohtauksen ajan ja toisilla on vain pahoinvoinnin tunne. Jos migreeniä muistuttavan päänsäryn aiheuttajana on valtimo-laskimoepämuodostuma, jossa päänsärky on yleensä aina samalla puolella päätä, siihen liittyy verenvuotovaara. Jos suvussa on todettu nuorena tapahtuneita aivoverenvuotoja, aivoverisuonet voidaan tutkia magneettikuvauksella.

onko niitä ? kirjoitti:

Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava hermosto- ja verisuoniperäinen, kohtauksellinen sairaus, joka laajentaa aivojen pintaverisuonia. Pintaverisuonten laajentumista seuraa päänsärky. Tarkkaa syytä migreeniin ei kuitenkaan tiedetä, eikä myöskään sitä, miksi vain osa ihmisistä sairastuu migreeniin. Migreenioireiden arvellaan laukeavan monen mekanismin, perintö- ja ympäristötekijöiden kautta. Migreeni periytyy herkimmin suvun naisjäseneltä toiselle. Naisilla on migreeniä 2–3 kertaa enemmän kuin miehillä.

Migreeniä on useita alatyyppejä, mutta käytännössä puhutaan esioireellisesta eli aurallisesta migreenistä ja esioireettomasta eli aurattomasta migreenistä. Migreenikohtaus voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

Migreenikohtaus alkaa aivorungon solujen aktivoitumisesta, minkä aikana voi olla ennakoivia oireita, kuten haukottelua, väsymystä, yliaktiivisuutta tai makeanhimoa, ruokahalun lisääntymistä, palelemista, ärtyisyyttä ja kalpeutta. Mielialoissakin voi ilmetä muutoksia.

Seuraavassa vaiheessa aivokuoren solujen toiminta vaimenee ja aivojen verenkierto vähenee. Tässä vaiheessa osa, noin 15 prosenttia migreenikoista, saa aura- eli esioireita. Niiden aikana näkökenttä häviää osittain, joskus väliaikaisesti jopa kokonaan, tai ihminen voi nähdä sahalaitaisia harmaita tai kirkkaita kuviota, välkkyviä valoja tai värejä. Esioireet johtuvat hermosolujen toiminnan vaimenemisesta ja siihen liittyvästä pään alueen valtimoiden toispuolisesta supistumisesta, jonka seurauksena esimerkiksi silmien alueen (näköaivokuoren) verenkierto heikkenee. Kasvoissa, käsissä tai jaloissa voi tuntua pistelyä ja puutumista. Sanat voivat seota, on vaikea keskittyä, olo on voimaton, ja ohimenevä toispuoleinen halvaus saattaa ilmoittaa lähestyvästä särystä. Iho voi olla kalpea ja suolen toiminta vähentynyttä. Oireina voi olla myös valonarkuutta ja ääniherkkyyttä. Auraoireet kestävät 5–60 minuuttia. Oireita voi esiintyä myös ilman päänsärkyvaihetta. Sykkivä, toispuoleinen kova tai kohtalainen päänsärky, pahoinvointi ja oksentaminen alkavat auraoireen loppupuolella.

Seuraavassa vaiheessa kivun välittäjäaineita vapautuu, ja verisuonet laajenevat tavallista suuremmiksi, jolloin aivojen ja aivokalvojen kipuherkät alueet ärtyvät. Siitä syntyy voimakas, toispuoleinen, sykkivä tai jyskyttävä päänsärky. Tällöin aktiivinen pään kolmoishermojärjestelmä myös välittää kivun tietoisuuteen. Muita oireita ovat mm. pahoinvointi, oksentelu, valo-, haju- ja ääniherkkyys.

Migreenin oireet kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin (4 h–3 vrk). Väliaikoina ei ole oireita. Kohtaukset ovat yksilöllisiä, toisilla oireet ovat lieviä, kuten näön sumentuminen, jotkut kärsivät kovista kivuista ja ovat vuodepotilaita, jotkut oksentavat koko kohtauksen ajan ja toisilla on vain pahoinvoinnin tunne. Jos migreeniä muistuttavan päänsäryn aiheuttajana on valtimo-laskimoepämuodostuma, jossa päänsärky on yleensä aina samalla puolella päätä, siihen liittyy verenvuotovaara. Jos suvussa on todettu nuorena tapahtuneita aivoverenvuotoja, aivoverisuonet voidaan tutkia magneettikuvauksella.

Ja mulla pelaa lääkkeenä Anervan.
Kannattas Annankin kokeilla.