Hei!
Opiskelen kasvatustieteistä ja nyt pitäisi kirjoittaa essee. Kaksiviikkoa olisi vielä aikaa. En haluaisi kirjoittaa aiheesta josta arvioijat heti huokaavat, että oh hoijaa...
Sitten keksin, opettaja koulukiusaajana. Päätin hakea apua netistä, vaan aihe tuntuu melko pyhältä. Sitten kirjastoon. Tuloksena yksi opus, jossa siinäkin vai kolme sivua aiheesta.
Kun nyt len uhrannut tähän kosolti aikaa, olen kuullut, ettei asiaa ole koskaan tutkittu suomessa, mutta norjassa kyllä, ja siellä 5% koki tulleensa opettajan kiusaamaksi. Sinänsä pieni luku, mutta tuo 5% koskee tuhansia oppilaita! On päivän selvää, että tämä on "tuttu" asia myös Suomessa.
Olisiko Sinulla kokemusta asiasta, jotka voisit kirjoittaa, että saisin kasaan esseen ja haaveena olisi onnistua niin hyvin, että tästä voisi kirjoittaa kirjan ja sitä myöden tuoda asia julkisuuteen? Lähdetään selvittämään ongelmaa sieltä mistä kuuluu, eli oppilaan "kasvattajasta" koulussa.
Minulla on jo aika mukavasti aineistoa kovan työn tuloksena, mutta kosketus Sinuun olisi ensiarvisella sijalla.
Kasvatustieteenopiskelija-64
Opiskelen kasvatustieteistä ja nyt pitäisi kirjoittaa essee. Kaksiviikkoa olisi vielä aikaa. En haluaisi kirjoittaa aiheesta josta arvioijat heti huokaavat, että oh hoijaa...
Sitten keksin, opettaja koulukiusaajana. Päätin hakea apua netistä, vaan aihe tuntuu melko pyhältä. Sitten kirjastoon. Tuloksena yksi opus, jossa siinäkin vai kolme sivua aiheesta.
Kun nyt len uhrannut tähän kosolti aikaa, olen kuullut, ettei asiaa ole koskaan tutkittu suomessa, mutta norjassa kyllä, ja siellä 5% koki tulleensa opettajan kiusaamaksi. Sinänsä pieni luku, mutta tuo 5% koskee tuhansia oppilaita! On päivän selvää, että tämä on "tuttu" asia myös Suomessa.
Olisiko Sinulla kokemusta asiasta, jotka voisit kirjoittaa, että saisin kasaan esseen ja haaveena olisi onnistua niin hyvin, että tästä voisi kirjoittaa kirjan ja sitä myöden tuoda asia julkisuuteen? Lähdetään selvittämään ongelmaa sieltä mistä kuuluu, eli oppilaan "kasvattajasta" koulussa.
Minulla on jo aika mukavasti aineistoa kovan työn tuloksena, mutta kosketus Sinuun olisi ensiarvisella sijalla.
Kasvatustieteenopiskelija-64
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsekin olen opiskellut kasvatustiedettä ja sattumoisin törmäsin viestiisi. Minulla on sinulle vinkki. Jos et ole jo miettinyt ja keksinyt gradulle aihetta, niin tuossa sinulle olisi erittäin hyvä aihe. Ei välttämättä kannata tuhlata tuota hyvää aihetta esseeseen, kun siitä saisi ihan kunnollisen tutkimuksen aikaan ja perustekin tutkimukselle löytyy, sitä ei ole tutkittu (tarpeeksi).
vinkistä. Olen huomannut ihan saman asian. Siis sen, että jostain syystä tämä asia ei ole innostanut tutkijoita. Tai pikemminkin siitä halutaan vaieta. Mietin asiaa...
Kiitos Sinulle =)
Kasvatustieteenopiskelija-64
Heti kun huomasin otsikon, pysähdyin. Itse olin todella pahasti kiusattu jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Opettaja vihasi mua uskontoni takia. Kiusaaminen alkoi pikkuhiljaa oudoilla perättömillä syyttelyillä ja tavaroiden heittämisellä lattialle jotka jouduin noukkimaan opettajan jalkojen luota. Kuudenteen asti kestin kunnes en enää jaksanut, opettajan lisäksi koko luokka kiusasi. opettajani alkoi pistää kaiken syykseni vaikken ollut tehnyt mitään, koko luokka huomasi myös sen. Mut heitettiin ulos luokasta vähän väliä, esim siitä jos käänsin hetkeksikin katseeni taululta esim ikkunaan. Muut saivat riehua ja tehdä mitä lystää.
Kerran tunnin jälkeen opettajani vei mut kirjastohuoneeseen, huusi siellä ja läpsäisi poskelle. Itkin.
Seuraavana päivänä kun lensin jälleen ulos luokasta, ja kuuntelin herjaavia puheita musta kesken tunnin opettajani suusta kuten "niin eihän jenni nyt tälläistä ymmärrä" ja sen jälkeen kaikki nauroivat, en enää jaksanut.
Menin rehtorille ja kerroin opettajastani.
Rehtori vasta suuttuikin ja alkoi huutamaan päin naamaa miten kehtaan edes väittää moista.
Opettajani oli täysi tekopyhä, osasi esittää kaikille niin kilttiä opettajaa, enkeliä.
Luokassa kuitenkin helvetti pääsi kohdallani irti.
Rehtori alkoi huutaa että onko mulla jotain ongelmia kun tällästä väitän. Lopuksi Rehtori kutsui opettajanikin paikalle ja kertoi mitä olin väittänyt. Opettajani vain naurahti ja sanoi "nyt tuolle tytöll täytyy tehdä jotain, se pitää laittaa erityiskouluun, se on sekasi..."
Katsoin kyyneleet silmissä ja täynnä vihaa opettajaani jonka ilkeä virne täytti koko huoneen.
Siitä lähtien olen käynyt tarkkailuluokkaa 3-vuotta. Olen nyt 9lk ja tämä koulu ei sovi minulle, kaikki kysyvät miksi olen täällä. Olen vähän villi, mutten niinkuin muut täällä.
Täältä saa huonommat arvosanat koska tunneillä ei kukaan keskity, kaikki heittelevät kirjoja ym räkivät maahan.
Kestin 6-vuotta, ja arvet sisälläni ovat ikuiset.
Hävisin.
Tässä elävä esimerkki,
tulevaisuuteni on pilalla kiusaamisen takia.
Olen aina ja tulen olemaan pettynyt opettajiin ja rehtoriin.
Menin ihan sanattomaksi. Lupaan Sinulle, että perehdyn tähän aiheeseen niin hyvin, että se toivottavasti tuottaa Sinun lapsillesi paremman tulevaisuuden.
Olen myös todella pahoillani siitä, että olet joutunut kokemaan noin kovan koulun jo nuoruudessasi, jolloin pitäisi elää vielä "huoletonta" aikaa.
Kaikkea hyvää Sinulle. Toivoisin, että kuulet minusta jatkossa.
Kasvatustieteenopiskelija-64
...vastauksistanne. Kun olen arvosanan saanut, laitan tänne kopion esseestäni. Tämä aihe menee esseessä kyllä ihan hukkaan, mutta olen päättänyt tehdä tästä laajemman version itselleni, jota käytän myöhemmin kun oikein paneudun kirjoittamaan tästä sydämeni kyllyydestä. En vain nyt keksinyt uutta aihetta, enkä olisi ehtinyt paneutumaan siihen kunnolla.
Sain Reino Harjunkoskelta hyvän vinkin lukea uusi Tina Holmberg-Kaleniuksen kirjan, Elämää koulukiusaamisen jälkeen. Tämä käsitteli mielestäni hyvin koulukiusatuksi tulemisesta "vauvasta-vaariin" ja sen seurauksista. Monesta eri näkökulmasta ja eri tahojen osalta. Kannustaisin lukemaan.
Seuraavaan kertaan asti, oikein hyvää jatkoa ja purjeisiin suotuisaa tuulta :)
Kasvatutieteidenopiskelija64