Eli siis... Me ollaan poikaystävän kanssa oltu kohta puolitoista vuotta yhessä, ja olen jätkäni eka tyttöystävä.
Alkusyksystä jouduin opiskelujeni takia muuttamaan toiselle paikkakunnalle, (matkaa n. 50km.) joten siis emme nää, kun viikonloppuina (joskus viikollakin).
Jätkä kuitenkin tykkää mieluummin olla kavereittensa kuin minun kanssani, silloinkin kun olisi mahdollisuus nähdä ja viettää yhteistä aikaa.
sen kanssa on vaikea puhua(koska se vetoaa yleensä siihen että sitä väsyttää, jos haluaisin puhua. harvoin jos se jaksaa kuunnella, se ei vastaile kysymyksiin tms.) Kyllä se muuten mulle puhuu, yleensä koulusta, sen kavereista, mutta ei se meidän asioista ikinä puhu mitään, tai kysele että mitä mulle kuuluu. Kerran kysyin siltä että miks se on mun kanssa, se sanoi että ei se tiedä. nykyään se ei sano enää rakastavansa, edes silloin, jos minä sanon hänelle.
Suoraan sanottuna mua on alkanu ottaa päähän, kun se puhuu aina vaan itestään ja itteensä liittyviä asioita.
Sekin vielä että oon helvetin mustasukkainen. Noo.. Olin yks kerta perheeni kanssa viettämässä viikonloppua toisella paikkakunnalla, mutta jätkäni ei ollut mukana. Hän oli ollut pe-la yönä juomassa keskustassa kavereiden kaa ja oli kuulemma ollut älyttömästi porukkaa. Sit tulin sunnuntaina takasin, se tuli meille yöks, kysyin että miten meni viikonloppu, se sit kerto että kun se oli ollu juomassa, yks tyttö oli yrittäny iskeä sitä, (ne oli tanssinu, ja se tyttö oli kuulemma nojaillu siihen yms.) sit se sano ettei se saa sitä mielestään.
No tapauksesta on jo pari kuukautta aikaa, joten en usko että se enää sitä miettii. Mutta vähän mietityttää, mitä se tekee seuraavaksi kun se on juomassa!
Alkusyksystä jouduin opiskelujeni takia muuttamaan toiselle paikkakunnalle, (matkaa n. 50km.) joten siis emme nää, kun viikonloppuina (joskus viikollakin).
Jätkä kuitenkin tykkää mieluummin olla kavereittensa kuin minun kanssani, silloinkin kun olisi mahdollisuus nähdä ja viettää yhteistä aikaa.
sen kanssa on vaikea puhua(koska se vetoaa yleensä siihen että sitä väsyttää, jos haluaisin puhua. harvoin jos se jaksaa kuunnella, se ei vastaile kysymyksiin tms.) Kyllä se muuten mulle puhuu, yleensä koulusta, sen kavereista, mutta ei se meidän asioista ikinä puhu mitään, tai kysele että mitä mulle kuuluu. Kerran kysyin siltä että miks se on mun kanssa, se sanoi että ei se tiedä. nykyään se ei sano enää rakastavansa, edes silloin, jos minä sanon hänelle.
Suoraan sanottuna mua on alkanu ottaa päähän, kun se puhuu aina vaan itestään ja itteensä liittyviä asioita.
Sekin vielä että oon helvetin mustasukkainen. Noo.. Olin yks kerta perheeni kanssa viettämässä viikonloppua toisella paikkakunnalla, mutta jätkäni ei ollut mukana. Hän oli ollut pe-la yönä juomassa keskustassa kavereiden kaa ja oli kuulemma ollut älyttömästi porukkaa. Sit tulin sunnuntaina takasin, se tuli meille yöks, kysyin että miten meni viikonloppu, se sit kerto että kun se oli ollu juomassa, yks tyttö oli yrittäny iskeä sitä, (ne oli tanssinu, ja se tyttö oli kuulemma nojaillu siihen yms.) sit se sano ettei se saa sitä mielestään.
No tapauksesta on jo pari kuukautta aikaa, joten en usko että se enää sitä miettii. Mutta vähän mietityttää, mitä se tekee seuraavaksi kun se on juomassa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika paljon suhteestanne kertoo jo se, että poika ei tiedä miksi seurustelee kanssasi. Ja jos oma tyttöystäväni tulisi sanomaan minulle, että ei saa jotain toista poikaa mielestään ni laittaisin kyllä heti pienen aikalisän, ja selvittäisin että missä nyt mennään.
Uskon, että voi olla vaikeaa erota "pitkäaikaisesta" kumppanista, mutta tuon perusteella mitä kerroit niin näyttäisi järkevältä.
Mutta, kuten olen ennenkin hokenut: asiat selviävät parhaiten keskustelemalla. Ja jos poikaystäväsi ei ole halukas keskustelemaan edes suhteestanne, niin juttunne on nopeasti ohi...
vaikeeta on, liian vaikeeta!!!!!
Itse olen asunut nyt vuodenpäivät poikaystäväni kanssa saman katon alla enkä koskaan ole huomannut hänessä mitään vastaavaa. Suhdehan perustuu luottamukselle, sille, että kumpikin ovat rehellisiä... Ainoa neuvoni sinulle on, että yrität saada poikaystäväsi keskustelemaan kanssasi. Jos ei se onnistu, voit tietysti yrittää saada hänet mustasukkaiseksi (samalla tavalla kun hän sanoessaan ettei saa toista tyttöä mielestään) tai kysymällä jotain mikä saisi häneen vähän eloa, kuten "Pitäisköhän meiän sitte erota kun ei me keskutella enää mistään.." Tai sitten vihjaat hänelle että sinun luottamuksesi häntä kohtaan on hiipumassa. Jokainen ihminen kuitenkin reagoi asioihin eri tavalla.. Mutta jos hän ei tiedä miksi on kanssasi (oliko se "En tiedä" sellainen vastaus että hän ei kuunnellut mitä sanoit ja vain vastasi jotain vai eikö hän oikeasti tiedä?) en näe syytä miksi sinun tarvitsisi kärsiä hänen takiaan. Totta kai kun on pitkä suhde takana, on mahdoton ajatella yksin olemista... Voimia sinulle.. Nää on vaikeita asioita.