Mistä Jämsän säästöt,..

Äyri oli ennen 19. Nyt korotus oli 0,5 eli päädyttiin lukemaan 19,5. Mattilan mukaan 22-24 olisi sellainen äyrimäärä, jolla kunnan talous on tasapainossa. Eli käytetäänpä nyt vaikka lukua 23 seuraavassa laskelmassa.

Tämä tarkoittaa kotitaloudessa sitä, että 2000 € nettokuukausituloilla sinun menosi olisivat 2400 €. Siis joka kuukausi ottaisit velkaa 400 € eli eläisit 400 € verran yli tulojesi. Kauankohan persnahkasi kestäisi?

Kertokaa nyt palstan lukijat, mistä Jämsän pitää nämä säästöt löytää???

Lainaa ei oikein enää kannattaisi ottaa.
161231
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Kun suurimmat menoerät ovat erikoissairaanhoito, sosiaalisektori ja opetus, niin vaikea niistä on pihistää. Ainoa todellinen ratkaisumahdollisuus olisi tulojen kasvu, eli hyviä veronmaksajia pitäisi saada nopeasti lisää.

Kun tässä on jo monta vuotta höylätty, niin säästöjen löytäminen on varmasti vaikeaa. Investointien jäädyttäminenkään ei ole mikään pitkäntähtäimen ratkaisu.

Äänestä

Jos joku vanhempi kuntapoliitikko voisi vähän kertoa, miten 1970 -luvulla oli mahdollista sillä kansantulolla rakentaa sairaalaa,kouluja ja kaikkea muutakin. Veroprosentti silloin tais olla jotain 15 %. Vaikuttako yhtään siltä, että valtio ja nämä valtakunnan poliitikot on ikäänkuin huijanneet kuntia ja meitä veronmaksajia. Rakennetaan ihan mahdottoman hyvä pohjoismainen hyvinvointivaltio, annetaan siihen valtionapuja jne ja laaditaan lakeja. Ja sitten näitä vähävähältä laitetaan pelkästään kunnnan maksettavaksi ja siis meidän veroprosenttia pitäisi nyt korottaa. Jos kortotetaan, niin vastaavasti pitää valtionveroa alentaa ja tämä
valtionvarainministerin linja nyt onkin menossa.
Jämsähän ei ole ollenkaan ainoa kunta, joka tässä systeemissä kärvistelee.

Äänestä
  • En ole vanhempi kuntapoliitikko, vaan tavallinen kaduntallaaja. Silti tulee mieleen ainakin pari asiaa. Yhtyneet paperitehtaat maksoi varmaan veronsa Jämsään niin kauan kunnes pääkonttori perustettiin muualle. Valtionosuuksia on supistettu ja Jämsän kohdalla menetys oli huomattavan suuri. Jämsä on joutunut myös tasausjärjestelmän ansiosta köyhempien kuntien rahoittajaksi.

    Äänestä

  • Tallaaja. kirjoitti:

    En ole vanhempi kuntapoliitikko, vaan tavallinen kaduntallaaja. Silti tulee mieleen ainakin pari asiaa. Yhtyneet paperitehtaat maksoi varmaan veronsa Jämsään niin kauan kunnes pääkonttori perustettiin muualle. Valtionosuuksia on supistettu ja Jämsän kohdalla menetys oli huomattavan suuri. Jämsä on joutunut myös tasausjärjestelmän ansiosta köyhempien kuntien rahoittajaksi.

    Lakkautetaan kutakuinkin kaikki kyläkoulut, urheiluseurojen tuet pois, liikuntapaikkojen ylläpito seuroille, tarpeettomat vuokra-asunnot myyntiin tai purkuun, pomonpaikkoja saneerataan kaupungin hallinnosta, Koskihotellin kiinteistö ja muutamia muitakin myyntiin heti.

    Äänestä

  • Säästöohjelmaksi kirjoitti:

    Lakkautetaan kutakuinkin kaikki kyläkoulut, urheiluseurojen tuet pois, liikuntapaikkojen ylläpito seuroille, tarpeettomat vuokra-asunnot myyntiin tai purkuun, pomonpaikkoja saneerataan kaupungin hallinnosta, Koskihotellin kiinteistö ja muutamia muitakin myyntiin heti.

    ei niillä ole kovinkaan suurta merkitystä kokonaistilanteeseen...

    Äänestä

  • Säästöohjelmaksi kirjoitti:

    Lakkautetaan kutakuinkin kaikki kyläkoulut, urheiluseurojen tuet pois, liikuntapaikkojen ylläpito seuroille, tarpeettomat vuokra-asunnot myyntiin tai purkuun, pomonpaikkoja saneerataan kaupungin hallinnosta, Koskihotellin kiinteistö ja muutamia muitakin myyntiin heti.

    mainitsemallasi kyläkoululakkautuksilla saadaan paljon enemmän tappiota kuin hyötyä. Lyhyen tähtäimen säästö yhtä lakkautettua kyläkoulua kohden on vuositasolla n.50 tuhatta. joka tarkoittaa veroäyrissä tuhannesosia. Jos vähänkin asiaan perehdyt, et sinäkään halua pienten lasten selkänahasta tätä ottaa! Nyt tarvitaan paljon suurempia linjauksia.Ei oteta pieniltä pulustuskyvyttömiltä lapsilta. Karsitaan välillä päättäjäikäisten omista palveluista.

    Äänestä

  • että esimerkiksi kirjoitti:

    mainitsemallasi kyläkoululakkautuksilla saadaan paljon enemmän tappiota kuin hyötyä. Lyhyen tähtäimen säästö yhtä lakkautettua kyläkoulua kohden on vuositasolla n.50 tuhatta. joka tarkoittaa veroäyrissä tuhannesosia. Jos vähänkin asiaan perehdyt, et sinäkään halua pienten lasten selkänahasta tätä ottaa! Nyt tarvitaan paljon suurempia linjauksia.Ei oteta pieniltä pulustuskyvyttömiltä lapsilta. Karsitaan välillä päättäjäikäisten omista palveluista.

    herrapäästä säästöä, kyllä siellä on saneeraamista enemmänkin. Ei aina saa köyhää kurittaa. Puolet pois johtoportaasta, kyllä ne joutohommat hoituu pienemmälläkin porukalla!

    Äänestä

  • että esimerkiksi kirjoitti:

    mainitsemallasi kyläkoululakkautuksilla saadaan paljon enemmän tappiota kuin hyötyä. Lyhyen tähtäimen säästö yhtä lakkautettua kyläkoulua kohden on vuositasolla n.50 tuhatta. joka tarkoittaa veroäyrissä tuhannesosia. Jos vähänkin asiaan perehdyt, et sinäkään halua pienten lasten selkänahasta tätä ottaa! Nyt tarvitaan paljon suurempia linjauksia.Ei oteta pieniltä pulustuskyvyttömiltä lapsilta. Karsitaan välillä päättäjäikäisten omista palveluista.

    Teidän kahden esitykset ovat: ei riitä, ei käy. Paljonkos niillä säästetään?
    Kyläkoululakkautukset eivät koske lasten selkänahkaa, päinvastoin, keskustan kouluihin tulee pienemmät ryhmät ja lapsille lisää vaihtoehtoja mm. valinnaisaineisiin sekä muutenkin paremmat tilat.
    Isompi säästökohde on sitten koko sairaalan lakkauttaminen. Tai ainakin terveyskeskus pois koskelta. Jos UPM:n tehtaat pyörivät muutaman vuoden takaiseen verrattuna 400 henkeä pienemmällä porukalla, kaupungin 1800 hengestä voidaan varmaan vähentää 500-700, mutta vasta liitossopimuksen ylimenokauden jälkeen...

    Äänestä

  • Säästöohjelmaksi kirjoitti:

    Teidän kahden esitykset ovat: ei riitä, ei käy. Paljonkos niillä säästetään?
    Kyläkoululakkautukset eivät koske lasten selkänahkaa, päinvastoin, keskustan kouluihin tulee pienemmät ryhmät ja lapsille lisää vaihtoehtoja mm. valinnaisaineisiin sekä muutenkin paremmat tilat.
    Isompi säästökohde on sitten koko sairaalan lakkauttaminen. Tai ainakin terveyskeskus pois koskelta. Jos UPM:n tehtaat pyörivät muutaman vuoden takaiseen verrattuna 400 henkeä pienemmällä porukalla, kaupungin 1800 hengestä voidaan varmaan vähentää 500-700, mutta vasta liitossopimuksen ylimenokauden jälkeen...

    Vaikka ukkoja ja akkoja ois kun pipoo, niin kuntalaki takaa työpaikan viideksi vuodeksi kuntaliitoksissa.

    Eli poistuman kautta voi väki vähentyä. Muuten ei.

    Et silleee,....

    Äänestä

  • Ei voi irtisanoa kirjoitti:

    Vaikka ukkoja ja akkoja ois kun pipoo, niin kuntalaki takaa työpaikan viideksi vuodeksi kuntaliitoksissa.

    Eli poistuman kautta voi väki vähentyä. Muuten ei.

    Et silleee,....

    Tässähän se selviää viimeinkin syy siihen, miksi kuntien johtavat ja muutkin viranomaiset on olleet niin innokkaita ajaan kuntaliitoksia: on ainakin oma työpaikka turvattu seuraavat viisi vuotta.

    Äänestä

  • ainakin kunnassa kirjoitti:

    Tässähän se selviää viimeinkin syy siihen, miksi kuntien johtavat ja muutkin viranomaiset on olleet niin innokkaita ajaan kuntaliitoksia: on ainakin oma työpaikka turvattu seuraavat viisi vuotta.

    Määräämättömäksi ajaksi koko Jämsän henkilöstö, niin säästöjä syntyy. Sitä ei nuo sopimukset estä.

    Äänestä

  • Tallaaja. kirjoitti:

    En ole vanhempi kuntapoliitikko, vaan tavallinen kaduntallaaja. Silti tulee mieleen ainakin pari asiaa. Yhtyneet paperitehtaat maksoi varmaan veronsa Jämsään niin kauan kunnes pääkonttori perustettiin muualle. Valtionosuuksia on supistettu ja Jämsän kohdalla menetys oli huomattavan suuri. Jämsä on joutunut myös tasausjärjestelmän ansiosta köyhempien kuntien rahoittajaksi.

    Tää Jämsänjokiseutuhan on ollut tosi vaurasta seutua juuri paperitehtaiden ansiosta. Paperityöläisten palkkoja on kadehdittu, mutta on siinä sekin puoli, että kunnon palkasta on tullut kunnankin kassaan reilusti verotuloa. Nyt jos paperitehtaalta saneerataan yksi hyväpalkkainen työpaikka, saa siihen vastaavasti tulla 3 - 4 pätkätyöpaikkaa, että kuntaveroa kertyis sama määrä kuin yhden kovapalkkaisen duunarin. 1970-luvulla kehittyi voimakkaasti kunnallinen palvelusektori,ja se kehittyi valtionapujen varaan. Nyt kunnat jäävät tyhjän päälle, koska työpaikkoja vähenee jatkuvasti ja valtio vetäytyy omasta vastuustaan.

    Äänestä

  • kuntatalous kärsiii ja karsii kirjoitti:

    Tää Jämsänjokiseutuhan on ollut tosi vaurasta seutua juuri paperitehtaiden ansiosta. Paperityöläisten palkkoja on kadehdittu, mutta on siinä sekin puoli, että kunnon palkasta on tullut kunnankin kassaan reilusti verotuloa. Nyt jos paperitehtaalta saneerataan yksi hyväpalkkainen työpaikka, saa siihen vastaavasti tulla 3 - 4 pätkätyöpaikkaa, että kuntaveroa kertyis sama määrä kuin yhden kovapalkkaisen duunarin. 1970-luvulla kehittyi voimakkaasti kunnallinen palvelusektori,ja se kehittyi valtionapujen varaan. Nyt kunnat jäävät tyhjän päälle, koska työpaikkoja vähenee jatkuvasti ja valtio vetäytyy omasta vastuustaan.

    Joo, kyllä on tälläkin palstalla noita kateellisten vihjailuja paperimiesten palkoista riittänyt. Mitenkäs sitten suu pannaan, jos jossakin vaiheessa aletaan peräti tehtaita sulkemaan? Siinä saattaa mennä myös kateellisilta sossun asiakkailta toimeentulo.

    Äänestä

  • Säästöohjelmaksi kirjoitti:

    Teidän kahden esitykset ovat: ei riitä, ei käy. Paljonkos niillä säästetään?
    Kyläkoululakkautukset eivät koske lasten selkänahkaa, päinvastoin, keskustan kouluihin tulee pienemmät ryhmät ja lapsille lisää vaihtoehtoja mm. valinnaisaineisiin sekä muutenkin paremmat tilat.
    Isompi säästökohde on sitten koko sairaalan lakkauttaminen. Tai ainakin terveyskeskus pois koskelta. Jos UPM:n tehtaat pyörivät muutaman vuoden takaiseen verrattuna 400 henkeä pienemmällä porukalla, kaupungin 1800 hengestä voidaan varmaan vähentää 500-700, mutta vasta liitossopimuksen ylimenokauden jälkeen...

    Neljä kyläkoulua lakkautetaan, jos kellokkaiden linjaukset hyväksytään. Jämsänkosken terveyskeskuksen saneeraus laitetaan mappiin Ö ja rakennetaan kunnollinen palvelukeskus sairaalanmäelle Jämsään. Lisäksi tulee vielä harkittavaksi Seppolankoulun uudisrakentaminen....kallista on kallista on, mutta kun on ne valtionosuudet.Useammin kuin kerran on sanottu että, jos mitään ei tehdä talouden raiteilleen saattamiseksi itse, niin sitten tulevat mustatakkiset miehet ja ottavat vallan pois valtuutetuilta. Nämä MIB päättävät siten valtuutettujen puolesta siitä mikä on Jämsälle parasta. Siinä lentävät Koskenpään kevyenliikenteen väylät ym toisarvoiset hankkeet romukoppaan, eikä päättämättömiltä valtuutetuilta kysytä mitään. Vaivauduimmeko uurnille turhaan?

    Äänestä

  • sitten viitoitettiin kirjoitti:

    Neljä kyläkoulua lakkautetaan, jos kellokkaiden linjaukset hyväksytään. Jämsänkosken terveyskeskuksen saneeraus laitetaan mappiin Ö ja rakennetaan kunnollinen palvelukeskus sairaalanmäelle Jämsään. Lisäksi tulee vielä harkittavaksi Seppolankoulun uudisrakentaminen....kallista on kallista on, mutta kun on ne valtionosuudet.Useammin kuin kerran on sanottu että, jos mitään ei tehdä talouden raiteilleen saattamiseksi itse, niin sitten tulevat mustatakkiset miehet ja ottavat vallan pois valtuutetuilta. Nämä MIB päättävät siten valtuutettujen puolesta siitä mikä on Jämsälle parasta. Siinä lentävät Koskenpään kevyenliikenteen väylät ym toisarvoiset hankkeet romukoppaan, eikä päättämättömiltä valtuutetuilta kysytä mitään. Vaivauduimmeko uurnille turhaan?

    Jos menitte äänestämää siinä mielessä, että oppilaattomat koulut pitää säilyttää ja kevyitä väyliä rakennella kaikkiín metsäkyliin, niin kyllä, kyllä menitte uurnille ihan turhaan. Joku järki se on sentään näissä asioissa oltava. Ja hyvä on, jos kellokkaat pystyvät näin järkeviä päätöksiä tekemään.

    Äänestä

Hallitus, siis tämän koko maan, on budjetoinut ensi vuodelle rahaa koulujen luokkakokojen pienentämiseen. Sivistysvaliokunta kuitenkin pelkää, että kunnan hassaavat ko. rahan johonkin muuhun.

Vartioikaa siis, että ko. raha menee mihin pitääkin. Jämsän ja Kosken isoissa kouluissa on luokkakoot jo nyt olleet yli maan keskiarvon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


otetaan kirjoitti:

Äyri oli ennen 19. Nyt korotus oli 0,5 eli päädyttiin lukemaan 19,5. Mattilan mukaan 22-24 olisi sellainen äyrimäärä, jolla kunnan talous on tasapainossa. Eli käytetäänpä nyt vaikka lukua 23 seuraavassa laskelmassa.

Tämä tarkoittaa kotitaloudessa sitä, että 2000 € nettokuukausituloilla sinun menosi olisivat 2400 €. Siis joka kuukausi ottaisit velkaa 400 € eli eläisit 400 € verran yli tulojesi. Kauankohan persnahkasi kestäisi?

Kertokaa nyt palstan lukijat, mistä Jämsän pitää nämä säästöt löytää???

Lainaa ei oikein enää kannattaisi ottaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu