EIKÖ HOMOKLOPIT SIELTÄ KUUSAMOSTA JO TAJUA ETTÄ KÄVIJÄMÄÄRÄT LASKETAAN HISSILIPPUMYYNNIN PEUSTEELLA ELI EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TODELLISTEN KÄVIJÄMÄÄRIEN KANSSA KUN LASKETAAN KESÄMATKAILU ESIM GOLF JA KAIKKI MUUT AKTIVITEETTI JUTUT NIIN TAHKO MENEE HELPOSTI OHI MUTAKESKUSTEN JA
PS. 70% RUKAN RINTEISTÄ ON SELLASIA JOTKA LASKEE KÄTEVÄSTI PULKILLA ALAS KUN EI KUNNON VAUHTIA MEINAA SAADA!
Matkailu
Tahkolle nousee uusi vuori
[Henrik Muukkonen 9.9.2008]
Suomeen saattaa kohota kunnon vuori ensimmäistä kertaa miljooniin vuosiin.
Tällä kertaa maanpintaa ei nosta luonnonvoima vaan konevoima. Savolais-helsinkiläisellä liikemiesryhmällä on huima unelma.
He haluavat korottaa Nilsiän Tahkovuoren viereistä mäkialuetta 300 metrillä ja louhia vuoren juurelle 140 metriä syvän onkalon alppistadionia varten. Huipulle tulisi kaiken kukkuraksi sata metriä korkea vauhdinottomäki.
[Anssi Keränen]
Supertahko on täyttömäkien täyttömäki. Supertahkon suunnittelijat haluavat pysäyttää pohjoiseen suuntaavan matkailijavirran jo Nilsiässä.
Tarkoituksena on rakentaa Suomen pisimpien turistirinteiden ja lentomäen lisäksi syöksylaskurata ja kaikki muut talvilajien suorituspaikat. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, 6 000 asukkaan Nilsiässä järjestetään talviolympialaisten alppi- ja kelkkailulajit vuonna 2022.
"Supertahko on yhteiskunnallisesti äärettömän vakava hanke. Haluamme saada työllä Koillis-Savon nousuun", kertoo idean isä, Insinööritoimisto Costametin toimitusjohtaja Leo Jumppanen.
Supertahko on Suomen selvästi suurin matkailuhanke. Sen kustannusarvio on kolme miljardia euroa.
Kolmella miljardilla pitäisi syntyä vuori, 30 000 uutta vuodepaikkaa nykyisten 7 000 lisäksi ja parikymmentä kilometriä Pendolinon kestävää junarataa. Rahat tulevat vuodepaikkojen myynnistä.
Jos hanketta varten perustettu kehitysyhtiö Tahko Development Oy onnistuu, vuonna 2021 Nilsiän kuntaa komistaa - tai rumentaa - valtava matkailukeskus. Olympialaiset olisivat vain kirsikka kakun päälle.
Lappi kalpenee
Yhtiön toimitusjohtajan Jussi Kammosen tulevaisuudessa siintää Pohjois-Euroopan suurin ja mahtavin ympärivuotinen matkailukeskus.
"Jos tämänkokoinen hanke on mahdollinen muuallakin, miksi ei täällä", Kammonen pohtii. Hankkeen puuhamiehien mukaan mikään ei voi estää näin järkevää hanketta.
Itse vuorikin olisi ympäristöteko. Suunnitelmien mukaan vuori koostuu lannoiteyhtiö Yara Internationalin Siilinjärven apatiittikaivoksen ylijäämämassoista, toisin sanoen kaivosjätteistä, sekä Tahkovuoren juurelle louhittavan kaivannon kiviaineksesta.
Tahkon korotukseen menee 2 500 eduskuntatalollista maata.
"Korotus tehdään kalakukkoperiaatteella. Vuoren ydin on kipsiä ja rikastehiekkaa. Ydin katetaan louheella", Kammonen selventää.
Kaivosjätteen kuljetusta varten rakennetaan 20 kilometriä rautatietä. Vuorenkorottajat tuovat täyttöaineksen kaivokselta vuoren juurelle junavaunuissa ja siirtävät sen vuoren päälle hihnakuljettimilla. Vuoren rakentaminen kestää arviolta yhdeksän vuotta.
Sinä aikana Siilinjärveltä Nilsiään siirtyy 270 miljoonaa kuutiota maata. Vertailun vuoksi: eduskuntatalon tilavuus on 106 000 kuutiota, joten Tahkovuoren korotukseen kuluu reilut 2 500 eduskuntatalollista maata.
Kun rakennusprojekti on ohi, junarata siirtyy matkustajakäyttöön. Kammosen ja Jumppasen visiossa Pendolino tuo matkailijat kolmessa ja puolessa tunnissa Helsingistä ja Pietarista Tahkolle.
Asemalta matkailijat jatkavat pienkerrostaloihin, jotka lämpiävät läheisestä järvestä saatavalla maalämmöllä. Ensilumille päästään nykyistä aikaisemmin, sillä osa rinteistä ja laduista saa kylmäputkistot.
Suuren mäen juurella olevan kaivannon pohjalta vauhdinottomäen huipulle on korkeuseroa 700 metriä. Laen ja pohjan korkeusero on Suomessa ennennäkemätön. Tällä hetkellä suurin korkeusero, 436 metriä, on Ylläksellä.
Pari mutkaa vielä mutkamäen tiellä
Uuden vuoren lakipiste on noin kolmen kilometrin päässä Tahkon nykyisistä laskettelurinteistä. Laskettelurinteet kiertävät lähes koko vuoren ja yhdistävät vanhat ja uudet mäet.
Vain rinteiden välinen luonnonsuojelualue jää rauhaan. Juuri huoli luonnosta on saanut hankkeen vastustajat liikkeelle.
Monelle Supertahko on kirosana, joka merkitsee esimerkiksi rehevöityviä järviä, pöly- ja meluhaittoja, mielenterveysongelmia, maa- ja lumivyöryjä ja tuhoutuvaa elinympäristöä.
Esimerkkejä löytyy lisää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viimevuotisesta lausunnosta, joka koskee Tahko Developmentin laatimaa ympäristövaikutusten arviointiselostusta.
Pohjois-Savon ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostuksessa ei ole arvioitu hankkeen aiheuttamia vaikutuksia lain edellyttämällä tarkkuudella ja että selostus on olennaisilta osin puutteellinen. Mitään esteitä ympäristöluvan hakemiselle ei silti ole.
Yhtiön on täydennettävä arviointiselostusta, ja sitä tekemään se on palkannut konsulttiyhtiö Pöyryn. Tahko Developmentin on tarkoitus jättää lupahakemus Itä-Suomen ympäristölupavirastoon vuoden loppuun mennessä.
"On todennäköistä, että luvasta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Näillä näkymin lupa saa lainvoiman vuonna 2012, jolloin voimme aloittaa rakentamisen. Ensimmäiset rinteet voisivat olla auki jo vuonna 2015", Kammonen kaavailee.
Sitä ennen liikemiesryhmän on ympäristöluvan lisäksi hommattava rahoitus.
Suomalainen viihtyy omissa nurkissa
Jos Supertahko nousee Nilsiään, se kilpailee matkailijoiden rahoista kovassa seurassa.
Lapin hiihtokeskukset investoivat pää märkänä ja kehittävät talvituotteita ja kesäkiihokkeita keskiluokalle. Viime talvena hiihtokeskukset rakensivat rinteitä 40 miljoonalla eurolla.
Laskettelun harrastuksekseen ilmoittavia suomalaisia on 1,3 miljoonaa. Heistä puolet kertoo laskettelevansa aktiivisesti.
Supertahkon pahin kilpailija on silti jokaisessa keskiluokkaisessa olohuoneessa. Se on sohva. Suomalaiset viihtyvät lomillaan kotona ja käyvät korkeintaan mökillä tai sukulaisissa.
Viime vuonna suomalaiset tekivät 32 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Niistä 22 miljoonaa suuntautui omalle mökille tai tuttavien ja sukulaisten luo.
Ulkomailla suomalainen piipahti viisi miljoonaa kertaa. Ulkomaalainen kävi Suomessa hieman useammin, 5,7 miljoonaa kertaa.
Ulkomaisista kävijöistä on tietoa pilvin pimein.
Tyypillisin turisti on venäläinen, joka käy Suomessa päiväseltään. Turisti käyttää Suomessa ollessaan rahaa 53 euroa päivässä. Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus (MEK) haastattelivat viime vuonna 40 200 Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa vilkkaimmilla rahan- eli rajanylityspaikoilla.
MEK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto, joka vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana Suomen matkailun kansainvälisestä edistämisestä.
Kansanvälisestä matkailusta ei vastaa mikään virasto. Suomalaiset saavat matkustaa kotimaassa ilman haastattelijoiden hätistelyjä.
"Valtion tasolla kotimaan matkailu ei ole kenenkään hallussa. Valtiovallan kirstunvartijat päättivät vuonna 1998, että MEK ei enää kehitä kotimaan matkailua. Sen jälkeen ei ole ollut valtiollista tahoa, joka edistäisi kotimaan matkailua. Tehtävä on jäänyt yrityksille itselleen ja muille alueellisille toimijoille", MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen kertoo.
Näyttelyt vetävät saksalaisia
Suomalainen matkustaa lähinnä kotimaassa, vaikka kukaan ei edistä.
Rahaa palaa moottoriteillä, elokuvateattereissa, huvipuistoissa, kauppakeskuksissa ja liikenneasemiksi muuttuneilla bensiiniasemilla.
Varsinaisista matkailukohteista kävijämääriltään suosituin kohde on Linnanmäki. Sen jälkeen tulevat Suomenlinna, Särkänniemen elämyspuisto, Temppeliaukion kirkko, Uspenskin katedraali ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa vierailijaa.
Matkailukohteiden kävijät ovat pääosin kotimaan matkailijoita. Keskimäärin vain joka kymmenes vierailija on ulkomaalainen.
Saksalaiset ovat suurin kansallisuusryhmä näyttelykohteissa, tiede- ja opetuskohteissa, rakennuskohteissa ja museoissa.
Ruotsalaiset piipahtelevat useimmin tienvarsikohteissa ja myymälöissä sekä vapaa-ajankeskuksissa ja suurtapahtumissa. Venäläiset vierailevat yleisimmin perhe- ja harrastuskohteissa, eläinkohteissa sekä luostareissa ja kirkoissa.
Kotimaisista matkailijoista ulkopaikkakuntalaisten osuus on keskimäärin 60 prosenttia ja paikkakuntalaisten 40 prosenttia.
Taantuma ei lievitä matkakuumetta
Matkailusta eläviä yrityksiä on Suomessa 24 500. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 11 miljardia euroa, ja ne työllistävät 85 000 suomalaista.
Luvut ovat suuria, mutta menestys on ollut pientä. Matkailun toimialaraportin mukaan keskivertoyrityksen kannattavuus on mediaaniluvuin mitaten heikko.
Näin on siitäkin huolimatta, että suomalaiset eivät anna taloudellisten suhdanteiden vaikuttaa kovinkaan paljon lomailutottumuksiinsa.
Suomalainen matkustaa, oli lama tai ei.
Etelään lentävissä koneissa lentoistuimet ruuvataan entistä tiuhempaan, hiihtokeskuksissa riittää väkeä jonoiksi asti ja köllöttely kylpylässä kiinnostaa ympäri vuoden.
Matkailutilastojen mukaan ainoastaan Viron ja Ruotsin risteilyt ovat menettäneet suosiotaan. Tämäkin trendi saattaa kääntyä nopeasti, jos hallitus päättää nostaa viinaveroa.
Matkailuala odottaa, että taantuma väistää toimialan ainakin tänä vuonna.
"Majoituskysynnän voimakas kasvu hiipuu pikkuhiljaa. Kysynnän kasvu on heikkoa, mutta se kasvaa kuitenkin", Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen tiivistää tämän vuoden tunnot.
Supertahkon liikemiesryhmän kannalta tulevaisuus näyttää ruusuiselta. Keskiluokka näyttää viihtyvän yhä paremmin muualla kuin kotisohvalla.
Mutta ennen kuin kassa kilisee, pitäisi kuitenkin hankkia se ympäristölupa.
Suomen 30 suurimman matkailukohteen kävijämäärät vuonna 2007
Matkailukohde Kunta Kävijät
1. Linnatuuli Janakkala 1 761 589
2. Tennispalatsi Finnkino Helsinki 1 390 533
3. Linnanmäen huvipuisto Helsinki 1 200 000
4. Pukaron Paroni Lapinjärvi 912 179
5. Suomenlinna Helsinki 689 000
6. Särkänniemen elämyspuisto Tampere 602 482
7. Temppeliaukion kirkko Helsinki 558 990
8. Uspenskin katedraali Helsinki 518 300
9. Korkeasaaren eläintarha Helsinki 510 962
10. Humppilan Lasi Humppila 487 414
11. Levi Kittilä 406 296
12. Ruka Kuusamo 396 074
13. Kylpylä Taikametsä Imatra 370 631
14. Aaltoalvari Jyväskylä 365 912
15. Joulupukin Kammari Rovaniemi 342 159
16. Grand Casino Helsinki Helsinki 321 683
17. Tahkovuori Nilsiä 307 357
18. Kotkan Meripäivät Kotka 300 000
19. Delfinaario/Särkänniemi Tampere 288 226
20. Näsinneula Tampere 287 875
21. Muumimaailma Naantali 275 654
22. Virkistysuimala Neidonkeidas Lohja 272 970
23. Tampere-talo Tampere 266 586
24. Merimaailma Sea Life Helsinki 264 353
25. Uintikeskus Vesiveijari Kokkola 256 416
26. Helsingin tuomiokirkko Helsinki 251 040
27. Heureka tiedekeskus Vantaa 240 612
28. Holiday Club Caribia Turku 238 972
29. Akvaario/Särkänniemi Tampere 235 697
30. Kylpylähotelli Rauhanlahti Kuopio 230 748
Lähde: MEK Matkailun edistämiskeskus/Taloustutkimus Oy 2008
Kävijämääriä ei voi verrata. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itsensä ilmoittamia, eivätkä ne ole vertailukelpoisia.
Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla. Osa kohteista ilmoittaa kävijämäärätiedot pelkän arvion perusteella.
Hiihtokeskusten kävijämääräarviot perustuvat hissilippujen myyntiin ja kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Tienvarsikohteissa ja myymälöissä pääsymaksuja ei ole. Näiden kohteiden arviot perustuvat yleensä kassatapahtumiin.
EIKÖ HOMOKLOPIT SIELTÄ KUUSAMOSTA JO TAJUA ETTÄ KÄVIJÄMÄÄRÄT LASKETAAN HISSILIPPUMYYNNIN PEUSTEELLA ELI EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TODELLISTEN KÄVIJÄMÄÄRIEN KANSSA KUN LASKETAAN KESÄMATKAILU ESIM GOLF JA KAIKKI MUUT AKTIVITEETTI JUTUT NIIN TAHKO MENEE HELPOSTI OHI MUTAKESKUSTEN JA
PS. 70% RUKAN RINTEISTÄ ON SELLASIA JOTKA LASKEE KÄTEVÄSTI PULKILLA ALAS KUN EI KUNNON VAUHTIA MEINAA SAADA!
PS. 70% RUKAN RINTEISTÄ ON SELLASIA JOTKA LASKEE KÄTEVÄSTI PULKILLA ALAS KUN EI KUNNON VAUHTIA MEINAA SAADA!
Matkailu
Tahkolle nousee uusi vuori
[Henrik Muukkonen 9.9.2008]
Suomeen saattaa kohota kunnon vuori ensimmäistä kertaa miljooniin vuosiin.
Tällä kertaa maanpintaa ei nosta luonnonvoima vaan konevoima. Savolais-helsinkiläisellä liikemiesryhmällä on huima unelma.
He haluavat korottaa Nilsiän Tahkovuoren viereistä mäkialuetta 300 metrillä ja louhia vuoren juurelle 140 metriä syvän onkalon alppistadionia varten. Huipulle tulisi kaiken kukkuraksi sata metriä korkea vauhdinottomäki.
[Anssi Keränen]
Supertahko on täyttömäkien täyttömäki. Supertahkon suunnittelijat haluavat pysäyttää pohjoiseen suuntaavan matkailijavirran jo Nilsiässä.
Tarkoituksena on rakentaa Suomen pisimpien turistirinteiden ja lentomäen lisäksi syöksylaskurata ja kaikki muut talvilajien suorituspaikat. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, 6 000 asukkaan Nilsiässä järjestetään talviolympialaisten alppi- ja kelkkailulajit vuonna 2022.
"Supertahko on yhteiskunnallisesti äärettömän vakava hanke. Haluamme saada työllä Koillis-Savon nousuun", kertoo idean isä, Insinööritoimisto Costametin toimitusjohtaja Leo Jumppanen.
Supertahko on Suomen selvästi suurin matkailuhanke. Sen kustannusarvio on kolme miljardia euroa.
Kolmella miljardilla pitäisi syntyä vuori, 30 000 uutta vuodepaikkaa nykyisten 7 000 lisäksi ja parikymmentä kilometriä Pendolinon kestävää junarataa. Rahat tulevat vuodepaikkojen myynnistä.
Jos hanketta varten perustettu kehitysyhtiö Tahko Development Oy onnistuu, vuonna 2021 Nilsiän kuntaa komistaa - tai rumentaa - valtava matkailukeskus. Olympialaiset olisivat vain kirsikka kakun päälle.
Lappi kalpenee
Yhtiön toimitusjohtajan Jussi Kammosen tulevaisuudessa siintää Pohjois-Euroopan suurin ja mahtavin ympärivuotinen matkailukeskus.
"Jos tämänkokoinen hanke on mahdollinen muuallakin, miksi ei täällä", Kammonen pohtii. Hankkeen puuhamiehien mukaan mikään ei voi estää näin järkevää hanketta.
Itse vuorikin olisi ympäristöteko. Suunnitelmien mukaan vuori koostuu lannoiteyhtiö Yara Internationalin Siilinjärven apatiittikaivoksen ylijäämämassoista, toisin sanoen kaivosjätteistä, sekä Tahkovuoren juurelle louhittavan kaivannon kiviaineksesta.
Tahkon korotukseen menee 2 500 eduskuntatalollista maata.
"Korotus tehdään kalakukkoperiaatteella. Vuoren ydin on kipsiä ja rikastehiekkaa. Ydin katetaan louheella", Kammonen selventää.
Kaivosjätteen kuljetusta varten rakennetaan 20 kilometriä rautatietä. Vuorenkorottajat tuovat täyttöaineksen kaivokselta vuoren juurelle junavaunuissa ja siirtävät sen vuoren päälle hihnakuljettimilla. Vuoren rakentaminen kestää arviolta yhdeksän vuotta.
Sinä aikana Siilinjärveltä Nilsiään siirtyy 270 miljoonaa kuutiota maata. Vertailun vuoksi: eduskuntatalon tilavuus on 106 000 kuutiota, joten Tahkovuoren korotukseen kuluu reilut 2 500 eduskuntatalollista maata.
Kun rakennusprojekti on ohi, junarata siirtyy matkustajakäyttöön. Kammosen ja Jumppasen visiossa Pendolino tuo matkailijat kolmessa ja puolessa tunnissa Helsingistä ja Pietarista Tahkolle.
Asemalta matkailijat jatkavat pienkerrostaloihin, jotka lämpiävät läheisestä järvestä saatavalla maalämmöllä. Ensilumille päästään nykyistä aikaisemmin, sillä osa rinteistä ja laduista saa kylmäputkistot.
Suuren mäen juurella olevan kaivannon pohjalta vauhdinottomäen huipulle on korkeuseroa 700 metriä. Laen ja pohjan korkeusero on Suomessa ennennäkemätön. Tällä hetkellä suurin korkeusero, 436 metriä, on Ylläksellä.
Pari mutkaa vielä mutkamäen tiellä
Uuden vuoren lakipiste on noin kolmen kilometrin päässä Tahkon nykyisistä laskettelurinteistä. Laskettelurinteet kiertävät lähes koko vuoren ja yhdistävät vanhat ja uudet mäet.
Vain rinteiden välinen luonnonsuojelualue jää rauhaan. Juuri huoli luonnosta on saanut hankkeen vastustajat liikkeelle.
Monelle Supertahko on kirosana, joka merkitsee esimerkiksi rehevöityviä järviä, pöly- ja meluhaittoja, mielenterveysongelmia, maa- ja lumivyöryjä ja tuhoutuvaa elinympäristöä.
Esimerkkejä löytyy lisää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viimevuotisesta lausunnosta, joka koskee Tahko Developmentin laatimaa ympäristövaikutusten arviointiselostusta.
Pohjois-Savon ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostuksessa ei ole arvioitu hankkeen aiheuttamia vaikutuksia lain edellyttämällä tarkkuudella ja että selostus on olennaisilta osin puutteellinen. Mitään esteitä ympäristöluvan hakemiselle ei silti ole.
Yhtiön on täydennettävä arviointiselostusta, ja sitä tekemään se on palkannut konsulttiyhtiö Pöyryn. Tahko Developmentin on tarkoitus jättää lupahakemus Itä-Suomen ympäristölupavirastoon vuoden loppuun mennessä.
"On todennäköistä, että luvasta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Näillä näkymin lupa saa lainvoiman vuonna 2012, jolloin voimme aloittaa rakentamisen. Ensimmäiset rinteet voisivat olla auki jo vuonna 2015", Kammonen kaavailee.
Sitä ennen liikemiesryhmän on ympäristöluvan lisäksi hommattava rahoitus.
Suomalainen viihtyy omissa nurkissa
Jos Supertahko nousee Nilsiään, se kilpailee matkailijoiden rahoista kovassa seurassa.
Lapin hiihtokeskukset investoivat pää märkänä ja kehittävät talvituotteita ja kesäkiihokkeita keskiluokalle. Viime talvena hiihtokeskukset rakensivat rinteitä 40 miljoonalla eurolla.
Laskettelun harrastuksekseen ilmoittavia suomalaisia on 1,3 miljoonaa. Heistä puolet kertoo laskettelevansa aktiivisesti.
Supertahkon pahin kilpailija on silti jokaisessa keskiluokkaisessa olohuoneessa. Se on sohva. Suomalaiset viihtyvät lomillaan kotona ja käyvät korkeintaan mökillä tai sukulaisissa.
Viime vuonna suomalaiset tekivät 32 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Niistä 22 miljoonaa suuntautui omalle mökille tai tuttavien ja sukulaisten luo.
Ulkomailla suomalainen piipahti viisi miljoonaa kertaa. Ulkomaalainen kävi Suomessa hieman useammin, 5,7 miljoonaa kertaa.
Ulkomaisista kävijöistä on tietoa pilvin pimein.
Tyypillisin turisti on venäläinen, joka käy Suomessa päiväseltään. Turisti käyttää Suomessa ollessaan rahaa 53 euroa päivässä. Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus (MEK) haastattelivat viime vuonna 40 200 Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa vilkkaimmilla rahan- eli rajanylityspaikoilla.
MEK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto, joka vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana Suomen matkailun kansainvälisestä edistämisestä.
Kansanvälisestä matkailusta ei vastaa mikään virasto. Suomalaiset saavat matkustaa kotimaassa ilman haastattelijoiden hätistelyjä.
"Valtion tasolla kotimaan matkailu ei ole kenenkään hallussa. Valtiovallan kirstunvartijat päättivät vuonna 1998, että MEK ei enää kehitä kotimaan matkailua. Sen jälkeen ei ole ollut valtiollista tahoa, joka edistäisi kotimaan matkailua. Tehtävä on jäänyt yrityksille itselleen ja muille alueellisille toimijoille", MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen kertoo.
Näyttelyt vetävät saksalaisia
Suomalainen matkustaa lähinnä kotimaassa, vaikka kukaan ei edistä.
Rahaa palaa moottoriteillä, elokuvateattereissa, huvipuistoissa, kauppakeskuksissa ja liikenneasemiksi muuttuneilla bensiiniasemilla.
Varsinaisista matkailukohteista kävijämääriltään suosituin kohde on Linnanmäki. Sen jälkeen tulevat Suomenlinna, Särkänniemen elämyspuisto, Temppeliaukion kirkko, Uspenskin katedraali ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa vierailijaa.
Matkailukohteiden kävijät ovat pääosin kotimaan matkailijoita. Keskimäärin vain joka kymmenes vierailija on ulkomaalainen.
Saksalaiset ovat suurin kansallisuusryhmä näyttelykohteissa, tiede- ja opetuskohteissa, rakennuskohteissa ja museoissa.
Ruotsalaiset piipahtelevat useimmin tienvarsikohteissa ja myymälöissä sekä vapaa-ajankeskuksissa ja suurtapahtumissa. Venäläiset vierailevat yleisimmin perhe- ja harrastuskohteissa, eläinkohteissa sekä luostareissa ja kirkoissa.
Kotimaisista matkailijoista ulkopaikkakuntalaisten osuus on keskimäärin 60 prosenttia ja paikkakuntalaisten 40 prosenttia.
Taantuma ei lievitä matkakuumetta
Matkailusta eläviä yrityksiä on Suomessa 24 500. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 11 miljardia euroa, ja ne työllistävät 85 000 suomalaista.
Luvut ovat suuria, mutta menestys on ollut pientä. Matkailun toimialaraportin mukaan keskivertoyrityksen kannattavuus on mediaaniluvuin mitaten heikko.
Näin on siitäkin huolimatta, että suomalaiset eivät anna taloudellisten suhdanteiden vaikuttaa kovinkaan paljon lomailutottumuksiinsa.
Suomalainen matkustaa, oli lama tai ei.
Etelään lentävissä koneissa lentoistuimet ruuvataan entistä tiuhempaan, hiihtokeskuksissa riittää väkeä jonoiksi asti ja köllöttely kylpylässä kiinnostaa ympäri vuoden.
Matkailutilastojen mukaan ainoastaan Viron ja Ruotsin risteilyt ovat menettäneet suosiotaan. Tämäkin trendi saattaa kääntyä nopeasti, jos hallitus päättää nostaa viinaveroa.
Matkailuala odottaa, että taantuma väistää toimialan ainakin tänä vuonna.
"Majoituskysynnän voimakas kasvu hiipuu pikkuhiljaa. Kysynnän kasvu on heikkoa, mutta se kasvaa kuitenkin", Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen tiivistää tämän vuoden tunnot.
Supertahkon liikemiesryhmän kannalta tulevaisuus näyttää ruusuiselta. Keskiluokka näyttää viihtyvän yhä paremmin muualla kuin kotisohvalla.
Mutta ennen kuin kassa kilisee, pitäisi kuitenkin hankkia se ympäristölupa.
Suomen 30 suurimman matkailukohteen kävijämäärät vuonna 2007
Matkailukohde Kunta Kävijät
1. Linnatuuli Janakkala 1 761 589
2. Tennispalatsi Finnkino Helsinki 1 390 533
3. Linnanmäen huvipuisto Helsinki 1 200 000
4. Pukaron Paroni Lapinjärvi 912 179
5. Suomenlinna Helsinki 689 000
6. Särkänniemen elämyspuisto Tampere 602 482
7. Temppeliaukion kirkko Helsinki 558 990
8. Uspenskin katedraali Helsinki 518 300
9. Korkeasaaren eläintarha Helsinki 510 962
10. Humppilan Lasi Humppila 487 414
11. Levi Kittilä 406 296
12. Ruka Kuusamo 396 074
13. Kylpylä Taikametsä Imatra 370 631
14. Aaltoalvari Jyväskylä 365 912
15. Joulupukin Kammari Rovaniemi 342 159
16. Grand Casino Helsinki Helsinki 321 683
17. Tahkovuori Nilsiä 307 357
18. Kotkan Meripäivät Kotka 300 000
19. Delfinaario/Särkänniemi Tampere 288 226
20. Näsinneula Tampere 287 875
21. Muumimaailma Naantali 275 654
22. Virkistysuimala Neidonkeidas Lohja 272 970
23. Tampere-talo Tampere 266 586
24. Merimaailma Sea Life Helsinki 264 353
25. Uintikeskus Vesiveijari Kokkola 256 416
26. Helsingin tuomiokirkko Helsinki 251 040
27. Heureka tiedekeskus Vantaa 240 612
28. Holiday Club Caribia Turku 238 972
29. Akvaario/Särkänniemi Tampere 235 697
30. Kylpylähotelli Rauhanlahti Kuopio 230 748
Lähde: MEK Matkailun edistämiskeskus/Taloustutkimus Oy 2008
Kävijämääriä ei voi verrata. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itsensä ilmoittamia, eivätkä ne ole vertailukelpoisia.
Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla. Osa kohteista ilmoittaa kävijämäärätiedot pelkän arvion perusteella.
Hiihtokeskusten kävijämääräarviot perustuvat hissilippujen myyntiin ja kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Tienvarsikohteissa ja myymälöissä pääsymaksuja ei ole. Näiden kohteiden arviot perustuvat yleensä kassatapahtumiin.
EIKÖ HOMOKLOPIT SIELTÄ KUUSAMOSTA JO TAJUA ETTÄ KÄVIJÄMÄÄRÄT LASKETAAN HISSILIPPUMYYNNIN PEUSTEELLA ELI EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TODELLISTEN KÄVIJÄMÄÄRIEN KANSSA KUN LASKETAAN KESÄMATKAILU ESIM GOLF JA KAIKKI MUUT AKTIVITEETTI JUTUT NIIN TAHKO MENEE HELPOSTI OHI MUTAKESKUSTEN JA
PS. 70% RUKAN RINTEISTÄ ON SELLASIA JOTKA LASKEE KÄTEVÄSTI PULKILLA ALAS KUN EI KUNNON VAUHTIA MEINAA SAADA!
Vastaukset 2
Vanhimmat
on vissiin pitäny edellisen viestin kirjoittajan täytynt ottaa pari rohkaisu kaljaa kun nuon hulluista suunnitelmista kirjoittelee. Eihän noita usko edes kolmivuotias. Ja kuinkas rahoituspuoli? Suomen valtio ei ainakaa ole luvannut penniäkään rahaa noin hulluun hankkeeseen. Niin ja haukuit kuusamolaisetkin vielä kahteen kertaan. Ei muuten näy yllästä listoilla.
Keskusvaraamojen kautta varatut lomamökkien kotimaiset yöpymiset hiihtokeskuksissa tammi-huhtikuussa 2008.
Luvut on saatu vähentämällä kotimaisista kokonaisyöpymisistä kotimaiset rekisteröidyt yöpymiset.
Levi 239606
Ruka 238983
Tahko 87604
Ylläs 62969
Saariselkä 61755
Vuokatti 52582
Pyhä-Luosto 49066
P.S. Himos ei ollut mukana vertailussa!