Rakkauden alku

Ensimmäisen kerran
kun sinut käsivarsilleni sain,
ei hellytävämpää hetkeä olla voi.

Siinä se nyt oli,
pienen hedelmän alku ja juuri,
kokonaisena, hengittävänä olentona.

Niin hauraana, haavoittuvaisena,
mutta silti niin täynnä elämää.

Pieni vauva kylmässä maailmassa,
mutta lämmössä äidin sylin,
turvallisuuden tunteessa.

Äiti itse turvattomampi kuin vauva,
tietäen maailman kylmyyden ja pahuuden.

Äidillä pelko vain siitä,
kuinka saa tuon hauraan
ihmisenalun tässä maailmassa
pärjäämään, selviytymään?

Siitä alkoi taas yhden elämän alku,
ja yhden uuden äidin suuri vastuu ja rakkaus!
8346
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Muistan miten hänestä uneksin.
Kuinka olisimme yhdessä ja
mikä riemu se olisi minulle.
Olla vierellä ja kasvaa miehenä
ja isänä hänen rinnallaan. Olla
osa jotain ihmisenä olemisen juhlaa.

Kun sain hänet syliini muutaman
minuutin ikäisenä, sain enemmän
kuin olin uneksinut. Jotain
niin pientä ja samalla sydämen
ja sielun täyttävää. Koko elämän.

Kokonaisen pienen elämän. Pikku
sormien puristus rinnassa. Kuuma
pieni pää isän kädessä. Pieni
oman lapsen ruumis. Itkunsa
rauhoittuminen. Isän ensi turva.

Se lyhyt tovi ja miehestä kasvaa
isä. Jotain vain sisällä muuttuu
lopullisesti. Uusi rakkas nousee
esiin. Ja uskaltaa antaa uuusien
kyynelien tulla. Nauttia. Nauttia
että on käynyt läpi miehen tien.

On valmis isäksi. Tuntee sen
itsessään. Kaikki se tärkeä
ilmaisee: olen isä ja valmis.
Valmis vastuuseen ja
epäitsekkyyteen. Omaksumaan
isänä olemisen kokonaan.

Ja kaikki pieni mies sai
aikaan. Herätti uuden rakkauden.
Erilaisen hiljaisen soinnin
miehen sieluun. Pehmensi karkean
sylin lapselle.Sai ojentamaan
käsivarret tueksi ja turvaksi.

Mihin hän ei yllä, minä ojennan
itseni. Mitä hän ei vielä jaksa,
minä teen kaikkeni. Kun hän kasvaa,
minä kasvan rinnalla. Kun hän
opettelee, olen mukana oppimassa.

Ja kun hän Rakastaa, Uskon
siirtäneeni jotain itsestäni
häneen. Ihmisenä olemisen
kulttuurista singnaaleja ja
väreitä. Rakkauden värähtelyitä
isän sydämestä pienelle miehelle.

Niin on olla isä.


http://www.youtube.com/watch?v=D-LL_5s8e7A


Kiitos runostasi.


On vaikea lopulta analyyttisesti
pohtia lapsen suhteen Rakkautta,
vastuuta.

Itselleni se kaikki vain heräsi
lapsen ensi kosketuksesta. Kuin
jonkun suuremman hipaisusta.

Isyys ja isänä oleminen
vain heräsi.

Hieno ja sisällökäs runo
sinulta ja pidin todella
paljon ja nautin.

Kiitos että sain lukea.

Äänestä
  • Siinä oli sinulta laajempi kuvaus vielä vanhemmuuden aiheesta, minulla hieman kiteytttynä..Lähinnä runon idea vain heräsi siitä kauniista tunteesta jolloin saa vauvan ensikerran kainaloon...
    Mukavaa päivää!!

    Äänestä

Jokaisen äidin.
Miksi ei isänkin.
Tuntema hellyys.
Tuhon nyyttiin.
Joka potkii, rääkyy ja parkuu.
Kun kaupassa ei saa kaikea.
Hymy, oli jo isompana.
Mut sitä kohden mennään, kipitetään.
Eikä huomata.
Kun jo 20-vuotta onkin mennyt aikaa siitä nyytistä.

Äänestä
  • ...vierähtää ja joskus on mukava palata ajatuksissa siihen hetkeen, jolloin kaikki oli alkua...näin syntymäpäivien kohdalla se yleensä korostuu..
    Mukavaa päivää sinulle!

    Äänestä

syntyy jo lasta odottaessa, mutta se kasvaa ja
syventyy kun lapsi on syntynyt. Hauras, haavoit-
tuvainen ja tietämätön ihme, kaikista maailman
pahuuksista. Luottavaisena, äidin turvallisessa
ja lämpimässä sylissä.

Kaunis, erittäin kaunis runo rakkauden ja elämän
alusta.

Äänestä
  • Luulen että runon ajatus sai juurensa sinun yhdestä äidillisestä runosta;)
    Kiva jos tykkäsit=)

    Äänestä

Tässä tuoksuu maito, talkki ja vauvaöljy - ihana!

Äänestä
  • ..tämä aihealue on niin herkkä, että kirjoittaekin pystyy palauttamaan ajatukset täysin siihen hetkeen kun nyt jo iso lapsonen oli pieni vastasyntynyt vauva kainalossa=)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


mimsu kirjoitti:

Ensimmäisen kerran
kun sinut käsivarsilleni sain,
ei hellytävämpää hetkeä olla voi.

Siinä se nyt oli,
pienen hedelmän alku ja juuri,
kokonaisena, hengittävänä olentona.

Niin hauraana, haavoittuvaisena,
mutta silti niin täynnä elämää.

Pieni vauva kylmässä maailmassa,
mutta lämmössä äidin sylin,
turvallisuuden tunteessa.

Äiti itse turvattomampi kuin vauva,
tietäen maailman kylmyyden ja pahuuden.

Äidillä pelko vain siitä,
kuinka saa tuon hauraan
ihmisenalun tässä maailmassa
pärjäämään, selviytymään?

Siitä alkoi taas yhden elämän alku,
ja yhden uuden äidin suuri vastuu ja rakkaus!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu