Aamulehti kertoi tänään, että juhannuspäivänä
oli Tamperen Hervannassa isi heittänyt
labbiksenpennun kerrostalon parvekkkeelta alas.
Koira oli kuollut.
oli Tamperen Hervannassa isi heittänyt
labbiksenpennun kerrostalon parvekkkeelta alas.
Koira oli kuollut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
koiraninhoajat riemastuu! Kyllä joutas hoitoon ja
kiireesti moinen ihminen. Ja jos se oli niiden
oma koira, niin miks ihmeessä ovat koiraparan
ottaneet? Vielä hirveempää, jos ei ollut edes
oma :(
kuinka joku voi tehdä noin? Ja omalle(?)
koiralle? JA YLEENSÄKKÄÄN KOIRILLE/ELÄIMILLE!
Kyllä ihmiset on raakoja eläimiä kohtaan...=(
Luin saman jutun. Mies oli koiranomistajan isä,
mutta ei kerrottu, asuiko samassa taloudessa.
Kamala juttu. Missä nyt ovat iltalehtien kirkuvat
lööpit: "Tappajamies murhasi koiranpennun
Tampereella". Tasapuolisuuden nimissä.
kyllä tekisin säälimättä samoin tälle ilkeälle ja
oksettavalle isille!!! ihan valmis olisin
heittämään ko.äijän parvekkeelta alas! ja nyt
tietenkin hän selviää tässätapauksessa VAIN
sakoilla! linnaan moinen mies taposta!!!
ois laittanut laatikollisen pentuja, jostain
pilvenpiirtäjästä "laskuvarjo hypylle" , heh
piikki perseeseen sille miehelle, sitte vaan
tonkimaan aivoja ja totemaan: "Ei löytyny vikaa,
kun se on vaan saanu huonon kasvatuksen.."
...vaan paska!! Sut sieltä pilvenpiirtäjästä
laskuvarjohypylle (HUOM!ilman laskuvarjoaa!!!!!)
olis pitäny heittää!!!
Ikävä tapaus eikä helppoudestaan huolimatta
aiheellinen vastaavassa tilanteessa
jäljiteltäväksi.
Suositeltavampi keino olisi ollut pennun
hukuttaminen kassissa vaikkapa johonkin
metsälampeen.
Hei,
jos tulee tuollainen "pimahdus" että koira on
TAPETTAVA niin kyllä se on yhtä raaka teko hukutta
metsälampeen.Eläinlääkärit tekee sen kivuttomasti.
Hukuttaminen aiheuttaa koiralle ja mille tahansa
kauhean pelon tunteen puhumattakaan itse
tukehtumisesta ja sen kokemisesta!! Se joka
koskaan on tuntenut alkukantaisen pelon tunteen
(ei tiedä mitä pelkää, mutta pelkää), ymmärtää,
että juuri sen kokee myös eläimet, myös
koiranpentu! Uneen nukuttaminen ensin, sitten
sydämen pysäytys.. Jos nyt kerran on pakko...
Koiran tappaminen omatoimisesti on muuten
laitonta, jos joku ei sitä satu tietämään. Siis
myös tuo hukuttaminen. Lopettamisen hoitaa
eläinlääkäri. Jos sitten on niin pihi ettei tuota
halua maksaa, niin vie vaikka pentu laatikossa
eläinlääkärin oven taakse ennen aukeamisaikaa,
kai tuokin on parempi keino. Todennäköisesti
pentu saa uuden tilaisuuden. Vai mitäpä olette
mieltä?
Vaikka sitten niin kuin sanot, että
eläinlääkärin, nyytti tai loota, ovelle. Tunnen
eläinlääkärin, joka on ottanut omakseen näitä
koiria, joita kukaan ei huoli. Ainakaan niitä ei
heitellä parvekkeelta eikä lyödä kirveellä, kuten
meidän naapurin kissaa (olisi se varmaan lyönyt
koiraakin - muija muuten otti siitä eron) muutama
vuosi sitten! Tuskinpa ovellejätöt tästä
yleistyvät, mutta samaa mieltä olen kanssasi.
MITEN TE VOITTEKIN OLLA NOIN JULMIA?!!?!!
ENSIN JOKU MIEHEN KUVATUS NAKAA KOIRA POLOISEN
PARVEKKELTA JA SITTEN TOISET IHMISET ALKAVAT
HUUTAAN SEN PERÄÄN ET SIETÄS SEKIN NAKATA ALAS
SIELTÄ..HUH, HUH TUOTA
JOIDENKIN IHMISTEN "HULLUUTTA"!!!!!!!
KOIRA PARKA KATTELEE PILVENRAUNALTA SURULLISENA,
ETTÄ KUINKA JOTKUT OSAAVAT OLLA
TUOLLAISIA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Rakas Jumala Herrani anna meille meidän syntimme
anteeksi Poikasi Jeesusksen nimeen. Aameen.
Taustaa tosin tietämättä voisi päätellä, että
perheeseen on otettu koiranpentu ilman, että
asiasta olisi sovittu kaikkien perheenjäsenten
kanssa ja otettu huomioon, mitä kaikkea siihen
sisältyy.
Mitä tästä on opiksi otettavaa?
Ei koira ole eloton leikkikalu, vaikka se olisi
kuinka hauskannäköinen pentuna!
Jos olette perhepiirissä epävarmoja koiran
ylläpitämisestä ja siihen kuuluvista huolista ja
tehtävistä, älkää missään nimessä ottako sitä!
Kyseiseen tamperelaisperheeseen tuskin enää
otetaan.
Tämä mielipide on tietysti vähän väärässä
paikassa, tätä kun lukevat lähinnä ne, joilla on
koira, mutta ei näitä ongelmia.
Koiranpentuja myyville taas taitaa olla yksi ja
sama, mihin pennut menevät, kunhan niistä vain
raha tulee.
>Koiranpentuja myyville taas taitaa olla yksi ja
sama, mihin pennut menevät, kunhan niistä vain
raha tulee.>
Muuten olin kanssasi aikalailla samaa mieltä,
mutta, tuo loppukommentti se loukkasi ainakin
minua. Itse saatan pitää pentuja luonani 7-8 kk,
kun en mielestäni ole löytänyt "tarpeeksi hyviä"
koteja pennuilleni.
Minäkään en oikein niellyt tuota 'pennut minne
vaan kunhan rahaa tulee. Pennut on eläinlääkörin
rokotettava ym ym..Se ei ole ilmaista! Entinen
poikakaverini muisteli usein koiranpentua, joka
hänelle hankittiin seuraksi, koska hän oli
eristäytyvä ja masentunut lapsi (n 5-vuotiaana).
Hän kertoi miten hän oli mennyt kellariin
itkemään pieni pentu sylissään, pentui vinkui ja
uikutti, 'itki' kai.. Hän muisti aina että ei
ollut ollenkaan halunnut koko pentua, mutta siinä
heitä oli kaksi avutonta. Parin vuoden päästä
koira oli tullut 'hulluksi' (suomenpystykorva) ja
lopetettiin, mutta pojalta ei kysytty mitään,
mitään ei selitettykään muuta. Vähältä piti,
ettei poikakin tullut 'hulluksi'.. Kyllä voivat
pennun hankkijatkin olla olevinaan aivan
tosissaan, niin että saavat kennelihmiset olla
aikamoisia psykologeja.
Surullinen tapaus, jossa ehkä perheenjäsenet
eivät ole tosiaan olleet yhtä mieltä pennun
hankkimisesta kuten Mårtens sanoi tuossa edellä.
Koiranpentua ei kannata hankkia ja käyttää
välineenä suostutteluun siinä toivossa, että
vastustajan mieli muuttuisi, missä asiassa
tahansa. Edes koira ei saa joutua pelinappulaksi!
Kauhein tapaus, josta olen kuullut: Perheen nuori
tytär oli saanut koiran pennun. Tytär oli
nimittäin jo osoittanut kotoa lähtemisen aikeita,
joista vanhemmat eivät koikein tykästyneet. Tytär
kuitenkin oli rakastunut korviaan myöten ja
sitten tuli yö, jona hän ei lainkaan tullut
kotiin. Isä suuttui ja päätti ottaa koiranpennun
pois tytöltä, tyttö saisi itse ampua koiransa
metsässä isän valvoessa tapahtumaa. H-hetki
koitti, tytär sai kaivaa ensin kuopan, äiti piti
sillä aikaa koiraa sylissä. Sitten hän ojensi
koiran tytölle ja isä antoi aseen, ja tytär nosti
aseensa ja ampui itsensä (The New York Times
1968, Arizona).
Tuntuu kuin koko Tampere olisi seonnut! Vasta
pari viikkoa sitten luin Aamulehdestä, että joku
mies oli ensin riidellyt avovaimonsa kanssa ja
riidan lopuksi paiskonut iguaaninsa
henkihieveriin. Eläin oli sitten lopetettu
(eläinlääkärin toimesta), kun ei se enää olisi
tullut kuntoon. Kai siellä kaupungissa on suurin
osa normaaleja ihmisiä, mutta viime aikoina olen
kyllä alkanut epäillä... Ei millään pahalla, on
mulla siellä tuttuja ja sukulaisia itsellänikin.
Mä olen pienenä (n 6v) löytänyt kaverini kanssa
muovikassin metsästä (lapsena kun sitä tonkii
kaiken), jossa oli useamman kissanpennun ruumiit.
Järkytyin jo silloin ihmisen julmuutta muita
eläviä olentoja kohtaan. Tuo kuva palaa mieleeni
edelleen.