Mä ajattelin kirjoitella tänne, kun katsoin eilen 4D-dokumentin narkolepsiasta. Siinä eräs narkoleptikko kertoi miten hän saa unihalvauksia joiden aikana näkee näkyjä. Tuli mieleen omat kokemukseni. En kylläkään epäile sairastavani narkolepsiaa, mutta pisti miettimään, että kärsinköhän itse jonkinasteisesta unihäiriöstä. Tarvitsen yleisesti todella paljon unta. Saan kovia päänsärkyjä ja olen hyvin ärtynyt väsyneenä. Tuntuu, ettei tavallinen yöuni riitä. Pystyn nukkumaan suurinpiirtein missä vaan ja nukahdan todella helposti.
Lisäksi sitten nuo näyt. Monesti herään yöllä, tai olen jonkinlaisessa unen ja valeillaolon välitilassa ja näen kaikenlaisia hahmoja, ötököitä yms. Tässä yksi päivä heräsin päiväunilta ja tuijotin peittoa jonkin aikaa kun näin sen liikkuvan. Ajattelin vaan, että siellä alla liikkuu yksi lemmikeistäni. Näin ei kuitenkaan ollut ja hetken päästä peitto lakkasi liikkumasta. Silloin vasta tajusin, etten ollutkaan ollut täysin hereillä. Näitä yöllisiä näkyjä säikähdän monesti niin että juoksen toiseen huoneeseen ja laitan valot päälle. Menee hetki, ennen kuin tajuan että se oli unta (?) ja voin rueta uudestaan nukkumaan. Lisäksi puhun ihmeasioita unissani. Näistä tekemistäni jutuista kuulen monesti avokiltani.
Onko täällä jotain "kohtalotovereita" ? Olen miettinyt joskus, että pitäiskö näistä jutuista jutella jonkun lääkärin kanssa, vaikka eivät vaikutakaan mitenkään elämääni. Mutta onkohan tämmöinen ihan tavallista?
Lisäksi sitten nuo näyt. Monesti herään yöllä, tai olen jonkinlaisessa unen ja valeillaolon välitilassa ja näen kaikenlaisia hahmoja, ötököitä yms. Tässä yksi päivä heräsin päiväunilta ja tuijotin peittoa jonkin aikaa kun näin sen liikkuvan. Ajattelin vaan, että siellä alla liikkuu yksi lemmikeistäni. Näin ei kuitenkaan ollut ja hetken päästä peitto lakkasi liikkumasta. Silloin vasta tajusin, etten ollutkaan ollut täysin hereillä. Näitä yöllisiä näkyjä säikähdän monesti niin että juoksen toiseen huoneeseen ja laitan valot päälle. Menee hetki, ennen kuin tajuan että se oli unta (?) ja voin rueta uudestaan nukkumaan. Lisäksi puhun ihmeasioita unissani. Näistä tekemistäni jutuista kuulen monesti avokiltani.
Onko täällä jotain "kohtalotovereita" ? Olen miettinyt joskus, että pitäiskö näistä jutuista jutella jonkun lääkärin kanssa, vaikka eivät vaikutakaan mitenkään elämääni. Mutta onkohan tämmöinen ihan tavallista?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nämäkin jutut sopivat myös minun toimenkuvaani öisin. Viimeksi viime yönä juoksentelin pitkin kämppää ja laitoin valoja päälle, koska pelästyin jotain.
Eräs "vaihtoehto hoitaja"oli sitä mieltä, että näkyni ovat henkiä. Vaikka olenkin erittäin avarakatseinen ja kiinnostunut kaikesta huuhaasta en halunnut selvittää hänen kanssaan tarkemmin asiaa. Liian pelottavaa lähteä hypnoosin kaltaisessa tilassa selvittämään entisiä elämiään. Vai onko kenelläkään kokemusta?
Aihe toki kiinnostaa valtavasti, mutta kuitenkaan en ole valmis mihinkään sessioihin. Näitä hahmoja näin jo teini-iässä. Olen tosi herkkä ja se osaltaan varmaan vaikuttaa tällaiseenkin.
Kohtalotovereita siis on.
Aika pelottavalta tuntuu kyllä tuommoinen ajatus hengistä..
Mä näen yleensä vaan ötököitä, hämähäkkejä yms. Pelkään kuollakseni hämähäkkejä, joten ehkä ne jotenkin tulevat siksi näkyihini. Mutta nämä näyt ovat vaan todella todellisia ja välillä todella pelottavia. Menee aina hetki ennen kuin tajuaa että ne eivät ole totta ja uskaltaa taas nukkua. Monesti on joutunut tutkimaan sängynkin että se ei varmasti kuhise niitä hetki sitten viilettäviä ötököitä.
Näen myös todella paljon unia ja joskus nekin ovat todella outoja ja kausittain näen kamalia painajaisia.
Ei voi olla totta! En olisi ikinä uskonut löytäväni kohtalotovereita täältä netistä tässä asiassa vaikka erilaisilla keskustelupalstoilla välillä pyörinkin. Nimittäin kirjoituksesi oli lähes tulkoon kuin itse kirjoittamani, eli täältä löytyy kohtalotoveri, samanlaisista unihäiriöistä kärsivä 22-vuotias aikuinen nainen.
Itseänikin vaivaavat nuo samanlaiset näyt unissa, näen useimmiten ötököitä tai joskus harvemmin ihmishahmoja. Sitten yhtäkkiä jonkun "ötökän" huomatessani kauhistun niin että saatan huutaa ääneen ja mieheni säntää paikalle joko olohuoneesta telkkarin äärestä tai herää vierestäni rauhoittelemaan minua. Vasta vähitellen näky "sammuu" eli huomaan, ettei todellisuudessa mitään ötököitä olekaan, mutta sitä ennen olen useimmiten inttänyt puoliunessa, ötököitä vastaan tapellen miehelleni tyyliin:"tuossa se nyt on, voi ei..." Viime vuosina nämä unihäiriöt ovat vain lisääntyneet, se onkin jokaviikkoinen asia, johon on joutunut tottumaan. Viime kerralla lääkärissä käydessäni tulin kysymeeksi asiasta ja hän käski etsimään tietoa netistä, koska ei tiennyt asiasta. Itsellänikin unissapuhuminen ja myös unissa kävely ja asioiden tekeminen on yleistä. En tiedä mihin ottaa yhteyttä, että saisi jotain apua asiaan?
Mä olen aika samaa ikäluokkaa sun kanssa, 24-vuotias nainen. Mullakin on nämä näyt lisääntyneet viime aikoina ja yleensäkään en ole kärsinyt niistä kuin vasta pari vuotta. Ihmetyttää kyllä mistä ne tulee. Mut myös toi sun kirjoitus oli kyllä aivan kuin mun elämästä.
Etsin tietoa unihäiriöistä eilen hakusanalla Googlen kautta. En ehtinyt käydä edes suurinta osaa löytyneistä sivuista läpi, mutta eräs hyvä tiedonlähde löytyi kyllä ainakin, nimittäin seuraava sivu: http://www.emg.fi/?pid=135
Kannattaa käydä katsomassa, ainakin jotain tietoa kyeisiltä sivuilta löytyi noista kärsimistämme parasomnioista.
Itseänikin on kovasti ihmetyttänyt nuo yölliset "kauhukohtaukset"sillä muuten on elämä mallillaan ja en todellakaan kärsi mistään mielenterveyden häiriöistä vaan olen aivan normaali ihminen lukuunottamatta vain noita yöllisiä näkyjä. Joskus olen miettinyt, olisiko taustalla joku lapsuudessa koettu trauma esim. hämähäkeistä, joka olisi jäänyt mieleen voimakkaasti(hämähäkeistä eniten näkyjä)mutta noita netistä löytämiäni sivuja selailtuani aloin miettimään, että ehkäpä kyseessä on neurologinen(?)tai jokin muu häiriö. Oli mukava tietää, että kohtalotovereita löytyy, eli kokemuksilleni löytyy siten jokin selitys, ne eivät ole vain itsestäni lähteviä.
oli kyllä mielenkiitosta tekstiä. Pitäisikin kaivella tässä vähän lisätietoa asiasta. Mietityttää vaan, että saako tällaista "vaivaa" ikinä kitkettyä pois, vai onko tämä tätä koko loppuelämän. Mulla on noita kauhukohtauksia nyt ollut taas aika vähän (pitäisi jo varmaan koputtaa puuta), mutta välillä niitä saattaa olla yhdessä sumassa enemmänkin. Ja sitten olen miettinyt sitä, että kun tämä vaiva on pahentunut viime aikoina, niin voiko se tästä vielä pahentua? Ja mitä se sitten on?
Mullakin on muuten ihan normaali, tasapainoinen elämä. Käyn töissä, urheilen ja elän aika terveellistä elämää. Muutenkin kaikki asiat on kunnossa.