Mitä ihmettä

kun päästetään lapset yksin ulkoiluttamaan suurehkoa koiraa? Joka vielä on mahdollisesti sekopäinen!

Olin päivällä lenkillä koirani ja ystäväni kanssa. Matkalla meitä tuli vastaan kaksi n. 9-vuotiasta lasta mukanaan nuorehko uros sakemanni. Oma koirani pelkää toisia koiria(kerran kimppuun hyökännyt vieras koira) ja pysyy aina takanani/sivullani kun ohitamme toisen hauvan.

Sakemanni alkoi haukkumaan/murisemaan ja tulemaan meitä kohti. Lapset vain roikkuivat hihnan perässä, eivät jaksaneet pitää koiraan ollenkaan paikallaan, kiellot eivät tepsineet.
Karjuin ja huusin koiralle jotta pysyisi kauempana,lopussa roikuin itsekin tämän sakemannin hihnassa. Sillä aikaa ystäväni nappasi koirani syliin ja vei(juoksi) pikkuiseni turvaan läheisen kaupan eteiseen.

Yhtä-äkkiä sakemanni rauhoittui ja heilutteli häntää onnellisena, kun koirani ei enää ollut näköpiirissä. Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lapsien mukaan ei koira ole vihainen, isän mukaan sillä on vaan "luonnetta". Mutta ei ole koskaan purrut ketään.
Miten joku ylipäätään uskaltaa pitää tuollaista koiraa? Ja päästää sen vielä lasten kanssa ulos?


Koirani oli tämän jälkeen aivan järkyttynyt, tärisi eikä meinannut uskaltaa lähteä sieltä kaupan eteisestä ulos. Kannoin koko koti matkan pikkuistani sylissä, pissasi matkalla syliini ei suostunut/uskaltanut itse kävelemään/edes manemään maahan.

En tiedä mitä nyt teen, jotta saan koirani lenkille? Viimeksi sen hyökkäyksen jälkeen meni paljon aikaa että uskalsi kotipihalta pois, nyt ei uskalla edes sinne. Kyhjöttää kokoajan vieressäni, seuraa perässä vessaankin mutta ei ulos, ei uskalla iltapisulle edes omalle takapihallemme.

Harmittaa vain kun en poliiseja soittanut, olin niin huolissani koirastani ettei käynyt mielessä.
301280
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

voi nyt hemmetti, en kyllä yhtään ihmettele että pikkuses pelkään kun annat sille syytäkin siihen. mitä luulet voittavasti asian voivottelemisella, ruokit vain pikkuisesi uskoa siihen, että isoja koira pitääkin pelätä! järki käteen tohon hommaan.

mikä pakko oli tunkea lähelle, mikäli itse omin silmin näit että vastassa on iso koira pieneten tyttöjen kanssa? itse olisin ainakin kiertänyt kyseisen kohteen kaukaa, mikäli olisi aikaisempia huonoja kokemuksia toisista koirista koirallani.

tyypillistä pienten koirien omistajien puhetta. antakaa niitten olla koiria, älkääkä höösätkö joka asiaan! turha tulla tänne valittelemaan kun koirasi pelkää, sinä käytöksines olet siihen suurin syy.

Äänestä
  • ettei pelkäävää koiraa pidä ottaa syliin ja tehdä hysteriaa sen ympärille näin vahvistaa vain koiran pelkoa. Omistajan olisi kuulunut olla varma ja rauhallinen jottei lietso pelkoa vaan on vahva ja turvallinen koiran silmissä.

    sitten samaa mieltä pienen koiran omistajan kanssa iso koira ei kuulu pienten tyttöjen kuljetettavaksi. koira voi vetää tytöt vaikka auton alle.
    tosin pikkulikat on voineet ottaa koiran myös ilman lupaa...kuten toisinaan olen huomannut naapurissani käyneen.

    Äänestä

  • lähelle! Huomasimme koiran/tytöt liian myöhään, tulivat kerrostalon nurkan takaa. Mitä tuossa sitten olisi pitänyt tehdä? Koira aloitti agressiivisen käyttäytymisen heti kun näki meidät. Olisiko pitänyt juosta karkuun, meinaatko ettei olisi kiinni saanut? Antaa vaan sakemannin tulla ja repiä koirani kappaleiksi!!!

    Ja sinä et ilmeisimminkään tiedä millaista on omistaa todella arka koira, ensimmäisenä syytät minua. Ihan yleisestikin ottaen ollut pennusta asti arka, eläinlääkärin mukaan kyseessä voi olla jonkinlainen "luonnevika", koira ei siis ole agressiivinen vaan poikkeuksellisesti pelkää muita koiria.. Ei ole koskaan välittänyt muiden koirien seurasta, mutta esim. kissoja,hevosia sekä lampaita ei pelkää. Ja pentuna on kyllä ollut tekemisissä muiden koirien kanssa(vaikka yleensä jo silloin vältteli muita koiria).

    Äänestä

  • meillä oli tunkea kirjoitti:

    lähelle! Huomasimme koiran/tytöt liian myöhään, tulivat kerrostalon nurkan takaa. Mitä tuossa sitten olisi pitänyt tehdä? Koira aloitti agressiivisen käyttäytymisen heti kun näki meidät. Olisiko pitänyt juosta karkuun, meinaatko ettei olisi kiinni saanut? Antaa vaan sakemannin tulla ja repiä koirani kappaleiksi!!!

    Ja sinä et ilmeisimminkään tiedä millaista on omistaa todella arka koira, ensimmäisenä syytät minua. Ihan yleisestikin ottaen ollut pennusta asti arka, eläinlääkärin mukaan kyseessä voi olla jonkinlainen "luonnevika", koira ei siis ole agressiivinen vaan poikkeuksellisesti pelkää muita koiria.. Ei ole koskaan välittänyt muiden koirien seurasta, mutta esim. kissoja,hevosia sekä lampaita ei pelkää. Ja pentuna on kyllä ollut tekemisissä muiden koirien kanssa(vaikka yleensä jo silloin vältteli muita koiria).

    Mutta ei tuo sinun alkuperäisessä viestissäsi antama kuva nyt ainakaan pentusi oloa turvallisemmaksi tuo.

    Itse olisin tuossa tilanteessa tyynesti kääntynyt ympäri ja jatkanut matkaani. Mikäli sakemanni olisi tästä huolimatta lähtenyt perään, olisin kylmästi karjaissut koiralle ja tarvittaessa jopa potkaissut sitä. Näin olisin viestittänyt omalle koiralleni, että MINÄ pidän siitä huolta ja olen lauman turvaaja. Koirasi selvästi kokee, että sinusta ei ole hänen turvaajakseen.

    Äänestä

  • sivusta seuraaja kirjoitti:

    Mutta ei tuo sinun alkuperäisessä viestissäsi antama kuva nyt ainakaan pentusi oloa turvallisemmaksi tuo.

    Itse olisin tuossa tilanteessa tyynesti kääntynyt ympäri ja jatkanut matkaani. Mikäli sakemanni olisi tästä huolimatta lähtenyt perään, olisin kylmästi karjaissut koiralle ja tarvittaessa jopa potkaissut sitä. Näin olisin viestittänyt omalle koiralleni, että MINÄ pidän siitä huolta ja olen lauman turvaaja. Koirasi selvästi kokee, että sinusta ei ole hänen turvaajakseen.

    ..koiraasi tarkoitin, enkä pentua :)

    Äänestä

  • sivusta seuraaja kirjoitti:

    Mutta ei tuo sinun alkuperäisessä viestissäsi antama kuva nyt ainakaan pentusi oloa turvallisemmaksi tuo.

    Itse olisin tuossa tilanteessa tyynesti kääntynyt ympäri ja jatkanut matkaani. Mikäli sakemanni olisi tästä huolimatta lähtenyt perään, olisin kylmästi karjaissut koiralle ja tarvittaessa jopa potkaissut sitä. Näin olisin viestittänyt omalle koiralleni, että MINÄ pidän siitä huolta ja olen lauman turvaaja. Koirasi selvästi kokee, että sinusta ei ole hänen turvaajakseen.

    Täysin samaa mieltä olen.

    Syliin otot, lässytykset ym. "rauhoittelut" vahvistaa vain koiran käytöstä ja se arkuus ei siitä kyllä yhtään helpota..

    Äänestä

  • hupsista.. kirjoitti:

    ..koiraasi tarkoitin, enkä pentua :)

    sakemannin kanssa. Ensimmäisellä kerralla kun koirani kimppuun hyökkäsi koira, se oli karjalankarhukoira.

    Sinulla ei tunnu olevan kokemusta koiran hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta. Luuletko että sakemanni olisi perääntynyt jos olisin yrittänyt sitä potkaista? Oman kokemukseni mukaan EI!

    Tätini kimppuun hyökkäsi saksanpaimenkoira. Paikalla oli hänen miehensä sekä heidän aikuinen poikansa. Eivät saaneet koiraa irti tädistäni, roikkui kädessä kunnes poliisit tulivat apuun ja saivat irti kiskottua. Koirathan ovat uskomattoman voimakkaita.

    Sen koiran(karhukoira) revin kädet verissä irti omasta koirastani, tämän takia yhdestä sormestani jouduttiin puolet amputoimaan pois. Arvet jäi käsiin ja mieleen, en halua uusia tätä kokemusta. Välttelen tuollaista tilannetta kuin ruttoa, mutta jos pakko olisi ollut olisin 100% varmuudella puolustanut koiraani tässäkin tilanteessa.

    Mutta tuskin olisimme koiralle pärjänneet, vaikka ystäväni olisi auttanut.

    Äänestä

  • ala matsaamaan kirjoitti:

    sakemannin kanssa. Ensimmäisellä kerralla kun koirani kimppuun hyökkäsi koira, se oli karjalankarhukoira.

    Sinulla ei tunnu olevan kokemusta koiran hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta. Luuletko että sakemanni olisi perääntynyt jos olisin yrittänyt sitä potkaista? Oman kokemukseni mukaan EI!

    Tätini kimppuun hyökkäsi saksanpaimenkoira. Paikalla oli hänen miehensä sekä heidän aikuinen poikansa. Eivät saaneet koiraa irti tädistäni, roikkui kädessä kunnes poliisit tulivat apuun ja saivat irti kiskottua. Koirathan ovat uskomattoman voimakkaita.

    Sen koiran(karhukoira) revin kädet verissä irti omasta koirastani, tämän takia yhdestä sormestani jouduttiin puolet amputoimaan pois. Arvet jäi käsiin ja mieleen, en halua uusia tätä kokemusta. Välttelen tuollaista tilannetta kuin ruttoa, mutta jos pakko olisi ollut olisin 100% varmuudella puolustanut koiraani tässäkin tilanteessa.

    Mutta tuskin olisimme koiralle pärjänneet, vaikka ystäväni olisi auttanut.

    En minäkään halua matsata, ihmetyttää vain tuo sinun asenne.

    Ei ole kyllä kauaankaan kun koirani kimppuun hyökkäsi jokin mastiffisekoitus (?), ja sai kyllä koira äkkilähdön. Pelästyi jo pelkästään mieletöntä karjumistani. Ikävää, että nuo sinun kokemasi tapaukset ovat olleet noin rankkoja. Mutta muista, älä luokittele kaikkia isoja koiria samaan kastiin, vaikka vihaisilta vaikuttavatkin!

    Kannattaisi molempien osallistua terapiaan. Taitaa olla tuo sinunkin pelkosi vielä käymättä läpi. Ihmettelen vain, että miten koirasi edes kykenee pääsemään yli peloistaan, kun omistajakin pelkää?

    Äänestä

  • sivusta seuraaja.. kirjoitti:

    En minäkään halua matsata, ihmetyttää vain tuo sinun asenne.

    Ei ole kyllä kauaankaan kun koirani kimppuun hyökkäsi jokin mastiffisekoitus (?), ja sai kyllä koira äkkilähdön. Pelästyi jo pelkästään mieletöntä karjumistani. Ikävää, että nuo sinun kokemasi tapaukset ovat olleet noin rankkoja. Mutta muista, älä luokittele kaikkia isoja koiria samaan kastiin, vaikka vihaisilta vaikuttavatkin!

    Kannattaisi molempien osallistua terapiaan. Taitaa olla tuo sinunkin pelkosi vielä käymättä läpi. Ihmettelen vain, että miten koirasi edes kykenee pääsemään yli peloistaan, kun omistajakin pelkää?

    voi ymmrätää mitä minun olisi sinun mielestäsi pitänyt tehdä. Antaa saksanpaimenkoiran hyökätä oman koirani kimppuun sekä itseni? Vaihteohtoja kun ei paljon ollut?

    Ja toisekseen en pelkää isoja koiria, kaverillakin lansuja nöffi ja tulen loistavasti niiden kanssa toimeen.

    Harva voi sanoa ettei pelkää suurta vihaista koiraa joka muristen tulee kohti. Eli pelkäsin kyllä itsekin tuossa tilanteessa, kuten suurinosa ihmisistä olisi tehnyt. Mutta "normaalisti" käyttäytyvät isot koirat eivät kyllä minussa sen enempää pelkoa aiheuta kuin pienet.

    Olen käyttänyt koiraani nuorempana tottelevaisuuskoulussa, huonolla menstyksellä kun pelkää muita. Agilityäkin yritimme, mutta ei uskalla irtaantua minusta ollenkaan jos muita koiria lähellä. Huutaa kuin hinaaja, läähättää/näyttää kuin tukehtuisi, tekee tarpeensa alleen yms.

    Minulla on ollut enenkin koiria, mutta tämä pikkuneiti on kyllä todella vaikea tapaus arkuutensa takia. Olen miettinyt että auttaisiko toisen koiran otto vai pahentaisiko asiaa? Onko kellään kokemusta asiasta? Alunperin kun oli tarkoitus, että ottaisin samasta pentueesta 2 pientä. Mutta minulle toiseksi varattu pentu valitettavasti menehtyi muutama päivä syntymänsä jälkeen.

    Äänestä

  • sivusta seuraaja kirjoitti:

    Mutta ei tuo sinun alkuperäisessä viestissäsi antama kuva nyt ainakaan pentusi oloa turvallisemmaksi tuo.

    Itse olisin tuossa tilanteessa tyynesti kääntynyt ympäri ja jatkanut matkaani. Mikäli sakemanni olisi tästä huolimatta lähtenyt perään, olisin kylmästi karjaissut koiralle ja tarvittaessa jopa potkaissut sitä. Näin olisin viestittänyt omalle koiralleni, että MINÄ pidän siitä huolta ja olen lauman turvaaja. Koirasi selvästi kokee, että sinusta ei ole hänen turvaajakseen.

    ote siirtyy arkaankin koiraan. :)
    itse tilanteessa olisin tehnyt muuten samoin mutta ehkä kuitenkin ottanut kiinni jos mahdollista eli koira ei liian aggressiivinen tuon sakemannin enkä päästäisi koirani luo.

    Vaikka molemmat teistä pelästyisi on tärkeää ettei pelolle anneta valtaa ja jos varsinkin sakemanni oli vain yliinnokas niin jäisin hetkeksi sen luo että saisin tilanteen nollattua. näin pentu huomaa että tilanne on hallinnassa.

    Äänestä

  • koiria, en vain kirjoitti:

    voi ymmrätää mitä minun olisi sinun mielestäsi pitänyt tehdä. Antaa saksanpaimenkoiran hyökätä oman koirani kimppuun sekä itseni? Vaihteohtoja kun ei paljon ollut?

    Ja toisekseen en pelkää isoja koiria, kaverillakin lansuja nöffi ja tulen loistavasti niiden kanssa toimeen.

    Harva voi sanoa ettei pelkää suurta vihaista koiraa joka muristen tulee kohti. Eli pelkäsin kyllä itsekin tuossa tilanteessa, kuten suurinosa ihmisistä olisi tehnyt. Mutta "normaalisti" käyttäytyvät isot koirat eivät kyllä minussa sen enempää pelkoa aiheuta kuin pienet.

    Olen käyttänyt koiraani nuorempana tottelevaisuuskoulussa, huonolla menstyksellä kun pelkää muita. Agilityäkin yritimme, mutta ei uskalla irtaantua minusta ollenkaan jos muita koiria lähellä. Huutaa kuin hinaaja, läähättää/näyttää kuin tukehtuisi, tekee tarpeensa alleen yms.

    Minulla on ollut enenkin koiria, mutta tämä pikkuneiti on kyllä todella vaikea tapaus arkuutensa takia. Olen miettinyt että auttaisiko toisen koiran otto vai pahentaisiko asiaa? Onko kellään kokemusta asiasta? Alunperin kun oli tarkoitus, että ottaisin samasta pentueesta 2 pientä. Mutta minulle toiseksi varattu pentu valitettavasti menehtyi muutama päivä syntymänsä jälkeen.

    "Olen käyttänyt koiraani nuorempana tottelevaisuuskoulussa, huonolla menstyksellä kun pelkää muita. Agilityäkin yritimme, mutta ei uskalla irtaantua minusta ollenkaan jos muita koiria lähellä. Huutaa kuin hinaaja, läähättää/näyttää kuin tukehtuisi, tekee tarpeensa alleen yms. "

    Oikeasti, jos koirasi on noin arka niin sen paikka on mullan alla. Mieti mikä stressi koirallasi on kokoajan päällä. Ei se ole koiranelämää!

    Vai onko tässä nyt kyse mamin pikku mussukasta joka saa kukkatippoja yms. Jos kyseessä olisi noin käyttäytyvä isompi koira niin se kyllä lopetettaisi, ihan koiran itsensä takia. Se stressi.

    Äänestä

  • Mikä fiksua? kirjoitti:

    "Olen käyttänyt koiraani nuorempana tottelevaisuuskoulussa, huonolla menstyksellä kun pelkää muita. Agilityäkin yritimme, mutta ei uskalla irtaantua minusta ollenkaan jos muita koiria lähellä. Huutaa kuin hinaaja, läähättää/näyttää kuin tukehtuisi, tekee tarpeensa alleen yms. "

    Oikeasti, jos koirasi on noin arka niin sen paikka on mullan alla. Mieti mikä stressi koirallasi on kokoajan päällä. Ei se ole koiranelämää!

    Vai onko tässä nyt kyse mamin pikku mussukasta joka saa kukkatippoja yms. Jos kyseessä olisi noin käyttäytyvä isompi koira niin se kyllä lopetettaisi, ihan koiran itsensä takia. Se stressi.

    Pelkää vain muita koiria ja viettää kyllä oikein onnellista elämää. Ei stressaa, jos paikalla ei ole toisia koiria.

    Kyllähän tämä on minun pikku mussukka, mut en ole piloille lellinyt!!! Koira on minulle koira ei lapsi. Ja mistä ihmeen kukkatipoista puhut?

    Äänestä

  • ala matsaamaan kirjoitti:

    sakemannin kanssa. Ensimmäisellä kerralla kun koirani kimppuun hyökkäsi koira, se oli karjalankarhukoira.

    Sinulla ei tunnu olevan kokemusta koiran hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta. Luuletko että sakemanni olisi perääntynyt jos olisin yrittänyt sitä potkaista? Oman kokemukseni mukaan EI!

    Tätini kimppuun hyökkäsi saksanpaimenkoira. Paikalla oli hänen miehensä sekä heidän aikuinen poikansa. Eivät saaneet koiraa irti tädistäni, roikkui kädessä kunnes poliisit tulivat apuun ja saivat irti kiskottua. Koirathan ovat uskomattoman voimakkaita.

    Sen koiran(karhukoira) revin kädet verissä irti omasta koirastani, tämän takia yhdestä sormestani jouduttiin puolet amputoimaan pois. Arvet jäi käsiin ja mieleen, en halua uusia tätä kokemusta. Välttelen tuollaista tilannetta kuin ruttoa, mutta jos pakko olisi ollut olisin 100% varmuudella puolustanut koiraani tässäkin tilanteessa.

    Mutta tuskin olisimme koiralle pärjänneet, vaikka ystäväni olisi auttanut.

    pakkohan se on matsata jos meinaa pysyä henkissä jos se koira oikeasti kiinni käy ja kurkkuun yrittää.

    itse kyllä puolustaisin omiani vaikka se sieltä päälle yrittäisi, en väitä että pärjäisin mutta luovuttaisi en

    Äänestä

Noista äskeisistä kommenteista.Oman koirani kimppuun kävi irtokoira.Ei onneksi jäänyt pelkotiloja.Eihän aina ole mahdollista kiertää.Omani murisee takaisin jos toinen murisee.Näin pelkään sen enemmän innoittavan vetävää koiraa.Ja totta on tullut vastaan pikkutytöillä vetävä isokoira.Varmasti otan omani syliin ja huudan ja potkaisen jos tulee iso päälle.Olin silloin kerran varma sen irtokoiran tappavan omani.En olisi antanut ikinä anteeksi jos en olisi mitään tehnyt.Tällä oli panta ja riuhtaisin sen pois omani kimpusta.Omalla koirallani oli kaula märkänä,mutta onneksi ei purrut lujaa.Sinun kannattaa nyt antaa nameja tai leikkiä lempilelullaan,kun viet ulos.Unohtaisi ja tulisikin lenkistä mielleyhtymä,et on kivaa.Vähitellen tutustuta kivoihin pieniin tuttujen koiriin jos niitä on.Meidän koiralla on paljon pikku ja kyllä isojakin kamuja.Siksi kai luottaa,ettei kaikki ole pahoja.Tsemppiä sinulle ja koirallesi!

Äänestä
  • että palkitset oikein ettet vahvista lisää pelkoa.

    Omani koirani(pentu silloin) kimppuun kävi samojedit ja hiukan aikaa murisi toisille isoille valkoisille muttei kauaa kun järjestin tapaamisia uudestaan luotettavien samojedien kanssa. Pelko häviää vain uusilla positiivisilla koiran tapaamis kokemuksilla ja vahvalla varmalla koirien eleitä osaavalla omistajalla, joka ei vahvista pelkoa kuten kävi tälle omistajalle pennun kanssa.

    itseäni harmitti että kun samojedit pelästytti pentuni niin omistajat liukenivat paikalta nopeasti kun olisin halunnut nollata tilanteen antamalla pentuni olla näiden kanssa sillä samojedit olivat vain yliinnokkaita eikä vaarallisia...mutta pentuni ulisi silmät kiinni niin kuin hänet tapettaisiin. eikä samojedien omistajat välittäneet vähääkään tuosta.

    Äänestä

  • niin katso kirjoitti:

    että palkitset oikein ettet vahvista lisää pelkoa.

    Omani koirani(pentu silloin) kimppuun kävi samojedit ja hiukan aikaa murisi toisille isoille valkoisille muttei kauaa kun järjestin tapaamisia uudestaan luotettavien samojedien kanssa. Pelko häviää vain uusilla positiivisilla koiran tapaamis kokemuksilla ja vahvalla varmalla koirien eleitä osaavalla omistajalla, joka ei vahvista pelkoa kuten kävi tälle omistajalle pennun kanssa.

    itseäni harmitti että kun samojedit pelästytti pentuni niin omistajat liukenivat paikalta nopeasti kun olisin halunnut nollata tilanteen antamalla pentuni olla näiden kanssa sillä samojedit olivat vain yliinnokkaita eikä vaarallisia...mutta pentuni ulisi silmät kiinni niin kuin hänet tapettaisiin. eikä samojedien omistajat välittäneet vähääkään tuosta.

    voi olla rohkeampi kuin aloittajan koiruus.

    Serkullani myös arka koira, ja tästä ei pääse yli eikä ympäri. Koiraa oli tarkoitus käyttää näyttelyissäkin, ei ole onnistunut.

    Mietin että miten muka tuo kirjoittaja vahvisti pennun pelkoa?

    "Itseäni harmitti että kun samojedit pelästytti pentuni niin omistajat liukenivat paikalta nopeasti kun olisin halunnut nollata tilanteen antamalla pentuni olla näiden kanssa"
    Siis päästäisitkö tosiaan suuren vihaisen koiran pentusi lähelle?

    Äänestä

  • erinlaisia, koirasi kirjoitti:

    voi olla rohkeampi kuin aloittajan koiruus.

    Serkullani myös arka koira, ja tästä ei pääse yli eikä ympäri. Koiraa oli tarkoitus käyttää näyttelyissäkin, ei ole onnistunut.

    Mietin että miten muka tuo kirjoittaja vahvisti pennun pelkoa?

    "Itseäni harmitti että kun samojedit pelästytti pentuni niin omistajat liukenivat paikalta nopeasti kun olisin halunnut nollata tilanteen antamalla pentuni olla näiden kanssa"
    Siis päästäisitkö tosiaan suuren vihaisen koiran pentusi lähelle?

    omalla pelollaan/paniikin omaisella käytöksellään pentuansa..

    omasta kokemuksestani:..olisin halunnut että pentuni olisi voinut olla samojedien kanssa..koska ne eivät lopulta olleet kuin yli-innokkaita vaikka tilanne aluksi näytti hyökkäykseltä...ne eivät siis oikeasti olleet aggressiivisia.. Omani pelästyi kun ne tulivat nopeasti...sulki silmänsä, alistui ja kiljui. Kun oltaisiin saatu olla rauhassa samojedit myös niin asia olisi nollaantunut koska varsinaista hätää ei ollut. Omaani suojelen aina huonoilta tilanteilta..ja koirani luottaa minuun aina kun kohtaamme toisia koiria...

    ja yksi syy vielä koirani luottamukseen on että päästän sen vain hyvien tyyppien kanssa olemaan. Eli seuraan elekieltä ja jos en ole varma toisesta menemme rauhallisesti pois.

    Äänestä

Tätä samaa olen itsekin ihmetellyt monesti , kun olen koirani kanssa lenkillä ollut. Erona vaan se ettei oma koirani ole todellakaan pieni. Ikävä tapaus kävi aivan lähiaikoina, iso paimenkoira oli tytöillä ulkona ja koira oli laitettu asianmukaisesti vetämään kärryjä.

Toionen tytöistä oli kyydissä ja toinen (koiran kanssa saman korkuinen) yritti taluttaa koiraa, koiralla oli vielä laitettu kuonopanta, mikä ainakin minulle toi mieleen ettei koira tosiaankaan tottele tyttöä.

Menin tien toiselle puolelle oman koirani kanssa, joka on narttu ja juuri silloin juoksut päällä, eikö se uros sieltä rynninyt tien yli toinen tyttö roikkuen hihnassa ja toinen kiljui kärryissä.

Siinä kävi kyllä mielessä yhtä ja toista, oli aikamoinen tekeminen pitää innostunutta urosta erossa omasta koirastani ja päästä jatkamaan matkaa ilman ei toivottuja seuralaisia.

Lapset eivät edes tienneet kotinumeroaan, että olisi voinut soittaa vanhemmille ja olisivat hakeneet lapset ja koiran pois.

Mutta alkuperäiselle vinkki, älä missään tapauksessa säälittele koiraasi vaikka se onkin säikähtänyt, viet vaan ulos sen etkä anna jumiutua ns. turvapaikkoihin.

Äänestä

Koiria nyt on turha sekopäiksi haukkua, vika kun on ihmisten.
Ja tuollaisessa tilanteessa jossa pieni lapsi kuljettaa koiraa, koira todennäköisestikin käyttäytyy noin, eli räyhää. Lapsella ei ole sitä auktoriteettiä jota se vaatii ja koira ottaa johdon käsiin.

Itsekin ihmettelen miten aikuiset voivat olla niin vastuuttomia ja antaa lapsen lenkittää koiraa (mitä tahansa koiraa!) yksin.

Äänestä

"Miten joku ylipäätään uskaltaa pitää tuollaista koiraa?"

Äänestä
  • Minä alan tästä lähtien nimittämään kaikkia pieniä räksyjä raivohulluiksi ja ihmettelemään MITEN JOKU USKALTAA PITÄÄ TUOLLAISTA!? :o

    yhtälailla pieni koira voi olla vaarallinen, tiedän jopa tapauksen jossa perhoskoira tappoi lapsen.
    Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen"

    Äänestä

  • ..................... kirjoitti:

    Minä alan tästä lähtien nimittämään kaikkia pieniä räksyjä raivohulluiksi ja ihmettelemään MITEN JOKU USKALTAA PITÄÄ TUOLLAISTA!? :o

    yhtälailla pieni koira voi olla vaarallinen, tiedän jopa tapauksen jossa perhoskoira tappoi lapsen.
    Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen"

    moi!!

    luin tätä viestiketjua, mutta en ota kantaa tohon koiran syliin ottamiseen ja lässyttämiseen... mutta olen sitä mieltä ettei lapsille sovi isot koirat ollenkaan talutettaviksi. ei edes kuonopannassa... sitähän tämän ketjun alottajakin ilmeisesti yritti sanoa.. mutta tulipa vaan hirvee saarna siitä ettei koiralle saa lässyttää ja mitä virheitä alottaja oli sitten tehnytkin. no se on sama. mutta äidit ja isät älkää antako isoja koirianne lapsille talutettaviksi. jos ette itse jaksa koirianne kuljettaa niin myykää tai antakaa koira pois.. kiitos

    Äänestä

  • ..................... kirjoitti:

    Minä alan tästä lähtien nimittämään kaikkia pieniä räksyjä raivohulluiksi ja ihmettelemään MITEN JOKU USKALTAA PITÄÄ TUOLLAISTA!? :o

    yhtälailla pieni koira voi olla vaarallinen, tiedän jopa tapauksen jossa perhoskoira tappoi lapsen.
    Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen"

    "Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen" "

    Tiedän monia pieniä koiria, mutta koskaan en ole tuollaiseen törmännyt. jos ap:n koira on noin arka, tuskin räksyttää vieraile

    Minusta haukkuva koira ja (hampaat irvessä) muriseva koira ovat eri asia.

    Äänestä

  • ..................... kirjoitti:

    Minä alan tästä lähtien nimittämään kaikkia pieniä räksyjä raivohulluiksi ja ihmettelemään MITEN JOKU USKALTAA PITÄÄ TUOLLAISTA!? :o

    yhtälailla pieni koira voi olla vaarallinen, tiedän jopa tapauksen jossa perhoskoira tappoi lapsen.
    Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen"

    Hyvä viesti, vaikkakin kriittinen. Mutta aiheesta kriittinen! Monien pienten koirien omistajat käyttäytyvät juuri noin, ja pilaavat koiransa.

    Varsinkin kokemukseni mukaan siinä tehdään yleisin virhe tosiaankin, että otetaan se pieni "mamin pikkuinen" syliin.

    Pienestä koirasta saa "räksyn" tosiaan siten, että jättää sen opettamatta/kouluttamatta, paapoo ja lellii sitä ja opettaa sen pelkäämään muita koiria, ja tietämättään kannustaa sitä unohtamaan normaalin koirien välisen elekielen.

    Äänestä

  • -bella- kirjoitti:

    "Ja pienten koirien räksy-ongelma johtuu yleisimmin vain siitä että niitä lellitään ja paapotaan eikä viitsitä kouluttaa tarpeeksi, "voi voi mamman pikku kulta, äläs nyt viitsi haukkua" "älä pelkää pikku muffe, iso koira ei tee pahaa..noin sano vaan sille että menee pois" "ei tämä ole vihainen" "

    Tiedän monia pieniä koiria, mutta koskaan en ole tuollaiseen törmännyt. jos ap:n koira on noin arka, tuskin räksyttää vieraile

    Minusta haukkuva koira ja (hampaat irvessä) muriseva koira ovat eri asia.

    onhan ne eri asia, moneltako minikoiralta ehdit huomata onko se hampaat irvessä kun se rähjää ja räksyttää.. Itse taas en ole koskaan törmännyt hampaat irvessä räyhäävään isoon koiraan, haukkuvaan ja muuten örisevään kyllä. Pieniä riehujia tulee monesti vastaan ja lopulta kun omistaja ei saa mitään kontakia koiraan, nappaa sen syliin ja katsoo ihankuin koko rähinä olisi minun syy vaikka veikkaan kyllä että koira ei ole "käynyt vielä koulujaan"...

    Jos vastaan tulee rotweiler joka murahtelee ja haukkuu remmin päässä vetäen kohti ja perhoskoira tehden samaa. Luulenpa että moni vain hymähtää tälle pienelle koiralle mutta kiertää kaukaa rotikan ja leimaa koko rodun hulluksi lähetellen yleisönosastolle viestejä kuinka rottweilerit ja muut "tappajakoirat" tulisi kieltää suomessa.
    Hohhoi sanon minä

    Äänestä

mutta samaa mieltä, ei lapselle ulkoilutettavaksi koiraa, jota se ei hallitse lainkaan. Ei kellekään muullekaan;-) On aikuisia, tai nuoria, jotka eivät pysty pitelemään massiivista koiraa, vaikka koira nyt ei aggressiivinen olisikaan, mutta vetää milloin minkäkin luokse aika voimalla. Eikä koiran tarvi olla massiivinenkaan, temperamentti keskikokoisella koiralla saattaa jo olla joillekin "pitelemätöntä".
Olen itse nähnyt noin 10-vuotiailla pari corgia, ja rumaa jälkeä saivat koirat toisilleen (saman perheen koiria), huhhuh.taskurahan voi tienata helpommallakin (koiralla).

Äänestä

tai sitten pelkkää pölyä

Äänestä

Oma asenteesi omaa koiraasi kohtaan on pielessä, jos kutsut sitä "pikkuiseksesi". Mietipä, haluatko todella lellitellyn koiran. Oletko mahdollisesti säälitellytkin koiraasi tällaisissa tilanteissa, kun sen "kimppuun on hyökätty". Muista, että jos jotain ikävää tapahtuu koirasi ei saa huomata että itse pelästyt. Sillä koirasi noteeraa ja vaistoaa sinun käytöksesi ja pienestä kärpäsestä tulee sen mielessä iso härkänen.

Mutta siitä olen kanssasi samaa mieltä, että on todella vastuutonta päästää koira pienten lasten mukana ulos. Eiväthän he pysty todellakaan mitenkään hallitsemaan isoa tai keskikokostakaan koiraa.

Sinun täytyy nyt viedä oma koirasi ongelmakoirakouluttjalle, jotta se pääsee pois pelostaan muita koiria kohtaan. Tuo on ongelma, joka ei itsestään poistu, sen eteen on tehtävä töitä.

Äänestä
  • Aloituksessa lapset ulkoiluttivat voimilleen aivan liian suurta koiraa. Ei hyvä.

    Tuskin automaattisesti ottaisin pientä koiraa syliin ennemmin pyrkisin ohittamaan tapauksen verkkaisesti ei muuta.

    mutta

    Jos näyttäisi siltä että iso tulee päälle niin joskus siis joskus on ihan hyvä ottaa se 100 kertaa pienempi syliin ja antaa sen isomman, lasten käsistä päässeen koiran purra vaikka omaa käsivartta mielummin. Pieni koira voi kuolla tosi vähästä hyökkäyksestä. Menee jokin sisuskaluista paskaksi tai katkee luita niveliä menee paikoiltaan.

    Toki monet pienten koirien omistajat joskus dramatisoivat tilanteita joita ei kuitenkaan tapahdu ja koirat reagoivat omistajien tuntoihin hyvin herkästi, toisaalta sekään ai anna isommille sen enempiä oikeuksia tallomaan toisia tai edes yrittämään sitä.

    Vastuuta peliin jos hankitaan vaativa rotu. Sitä ei anneta lapsille vaikka se olisi heille luvattu. Aikuinen on se joka päättää ja hoitaa koiran. Lapset ulkoiluttavat koiraa aikuisten seurassa.

    Äänestä

  • eräs seuraaja kirjoitti:

    Aloituksessa lapset ulkoiluttivat voimilleen aivan liian suurta koiraa. Ei hyvä.

    Tuskin automaattisesti ottaisin pientä koiraa syliin ennemmin pyrkisin ohittamaan tapauksen verkkaisesti ei muuta.

    mutta

    Jos näyttäisi siltä että iso tulee päälle niin joskus siis joskus on ihan hyvä ottaa se 100 kertaa pienempi syliin ja antaa sen isomman, lasten käsistä päässeen koiran purra vaikka omaa käsivartta mielummin. Pieni koira voi kuolla tosi vähästä hyökkäyksestä. Menee jokin sisuskaluista paskaksi tai katkee luita niveliä menee paikoiltaan.

    Toki monet pienten koirien omistajat joskus dramatisoivat tilanteita joita ei kuitenkaan tapahdu ja koirat reagoivat omistajien tuntoihin hyvin herkästi, toisaalta sekään ai anna isommille sen enempiä oikeuksia tallomaan toisia tai edes yrittämään sitä.

    Vastuuta peliin jos hankitaan vaativa rotu. Sitä ei anneta lapsille vaikka se olisi heille luvattu. Aikuinen on se joka päättää ja hoitaa koiran. Lapset ulkoiluttavat koiraa aikuisten seurassa.

    Toisaalta jos aikuinenkaan ei osaa niin siinähän ollaan.

    Ihan liian paljon lapsia joille hankitaan iltapäivähoitajaksi iso koira. Sellainen jonka kanssa isäntä menee jokupäivä metsään tai aloittaa paveluskoiraharrastuksen siis joku päivä ja äiti marjametsään tai keppikävelylle parhaan kaverin kanssa ja lapsille leikkikaveri.

    Oletteko ajatelleet mitä tapahtuu jos lasten ulkoiluttama koira kohtaa toisen samanlaisen?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


aikuisten pässä liikkuu kirjoitti:

kun päästetään lapset yksin ulkoiluttamaan suurehkoa koiraa? Joka vielä on mahdollisesti sekopäinen!

Olin päivällä lenkillä koirani ja ystäväni kanssa. Matkalla meitä tuli vastaan kaksi n. 9-vuotiasta lasta mukanaan nuorehko uros sakemanni. Oma koirani pelkää toisia koiria(kerran kimppuun hyökännyt vieras koira) ja pysyy aina takanani/sivullani kun ohitamme toisen hauvan.

Sakemanni alkoi haukkumaan/murisemaan ja tulemaan meitä kohti. Lapset vain roikkuivat hihnan perässä, eivät jaksaneet pitää koiraan ollenkaan paikallaan, kiellot eivät tepsineet.
Karjuin ja huusin koiralle jotta pysyisi kauempana,lopussa roikuin itsekin tämän sakemannin hihnassa. Sillä aikaa ystäväni nappasi koirani syliin ja vei(juoksi) pikkuiseni turvaan läheisen kaupan eteiseen.

Yhtä-äkkiä sakemanni rauhoittui ja heilutteli häntää onnellisena, kun koirani ei enää ollut näköpiirissä. Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lapsien mukaan ei koira ole vihainen, isän mukaan sillä on vaan "luonnetta". Mutta ei ole koskaan purrut ketään.
Miten joku ylipäätään uskaltaa pitää tuollaista koiraa? Ja päästää sen vielä lasten kanssa ulos?


Koirani oli tämän jälkeen aivan järkyttynyt, tärisi eikä meinannut uskaltaa lähteä sieltä kaupan eteisestä ulos. Kannoin koko koti matkan pikkuistani sylissä, pissasi matkalla syliini ei suostunut/uskaltanut itse kävelemään/edes manemään maahan.

En tiedä mitä nyt teen, jotta saan koirani lenkille? Viimeksi sen hyökkäyksen jälkeen meni paljon aikaa että uskalsi kotipihalta pois, nyt ei uskalla edes sinne. Kyhjöttää kokoajan vieressäni, seuraa perässä vessaankin mutta ei ulos, ei uskalla iltapisulle edes omalle takapihallemme.

Harmittaa vain kun en poliiseja soittanut, olin niin huolissani koirastani ettei käynyt mielessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu