Olen tässä jo pidempään harkinnot ulkomailla opiskelua, mutta haaveet on vähän kuin tyssännyt päin tiiliseinää kun katsoin kuinka paljon lukuvuosi todellisuudessa maksaisi varsinkin EU:n ulkopuolella. Ihan tolkuttoman paljon verrattuna Suomen käytännössä-ilmaiseen-yliopistoon. Pakkohan siinä olisi ottaa lainaa ja etsiä töitä. Yksi vuosi voisi hyvinkin onnistua, mutta mites sitten jos koko tutkinnon suorittaisi ulkomailla :/
Kysymykseni kuuluukin: Miten olet itse onnistunut tulemaan toimeen/ suunnittelet tulevasi toimeen ulkomailla opiskellessa?
Kysymykseni kuuluukin: Miten olet itse onnistunut tulemaan toimeen/ suunnittelet tulevasi toimeen ulkomailla opiskellessa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
On ihan selvää, ettei Euroopan ulkopuolella sijaitsevissa englanninkielisissä maissa opiskella ilman omia säästöjä, henkilökohtaisia lainoja opintolainan ohella ja/tai stipendiä. Lisäksi työnteko on usein mahdotonta tai hyvin rajallista, sillä opiskelijastatuksella saa harvoin jos koskaan tehdä töitä ja nekin työt ovat mahdollisesti jotain kampuksella tapahtuvia pikkuhommia, joiden tuntimäärä on rajoitettu (USA).
Sinun on mietittävä, mitä ja missä tahdot opiskella ja kuinka paljon olet valmis satsaamaan siihen. Voit hyvinkin joutua keräämään säästöjä töitä tehden, sillä stipendejä on vaikea saada muihin kuin jatko-opintoihin. Siispä vinkkini onkin, että suoritat ensimmäisen tutkintosi EU-maassa, siten et maksa opiskelusta ihan maltaita ja samalla saat kokemusta ulkomailta asumisesta sekä voit tehdä vapaammin töitä, kun lupia eikä viisumeita tarvitse. Lisäksi saat opintotukea ja -lainaa Suomesta (toki sitä saa myös Euroopan ulkopuolelle). Lainaa ei kannata pelätä, siihen on ulkomailla opiskeltavan vain totuttava ja ajateltava, että opiskelu on sijoitus, joka vielä maksaa itsensä takaisin joku päivä. Jos lainanotto kovin kauhistuttaa, niin sitten kannattaa opiskella Suomessa ainakin kandiksi asti ja katsella sitten, voisiko lähteä ulkomaille töihin ja opiskella maisteriksi siinä ohella. Hyviä vaihtoehtoja ulkomailla opiskeluun voisi olla Skotlanti, sillä sinun ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ollenkaan eikä enää valmistumisveroakaan (hyvä paikka Briteissä opiskelusta kiinnostuneille http://forum.isory.org/)
Sitten ensimmäisen tutkinnon jälkeen (joka muuten kannattaa suorittaa parhain mahdollisin arvosanoin, mikäli kaipailee stipendimahdollisuuksia) voi kynnys päästä jatko-opintoihin esim. Australiassa tai USA:ssa olla pienempi. Jatko-opiskelukin on toki kallista, mutta kandiopintojen aikana voi hyvinkin saada uusia ideoita jatko-opiskeluhaaveiden toteuttamiseen josain muualla.
Itse opiskelin ekan läpyskän Euroopassa ja nykyään asun ihan muualla. Jatko-opintoihin on paremmin rahkeita kuin jos olisin tullut tänne suoraan opiskelijaviisumilla ns. kitumaan ekan tutkinnon ajaksi tarkoittaen sitä, etten olisi voinut tehdä töitä opiskelijana, mutta nyt teenkin töitä ekan tutkinnon pätevöittävänä ja voin suunnitella jatko-opintoja töiden yhteyteen. Euroopassa selvisin ihan hyvin opintotuella ja -lainalla sekä hanttihommilla iltaisin.
vinkeistä! Olen vielä hyvin kahden vaiheilla, mutta todennäköisesti jossain vaiheessa opiskeluja yritän suorittaa ainakin osan tutkinnosta ulkomailla. :)