Jivelle näemmä keksitty uusi nimi. Miksi ei jive kelvannu niinku aikaisemminkin. Joskus opettelin jiven ja se meni niinko nyt boogia opetetaan. Askel onnyt boogissa ehkä sitkampi kun jivessä muuta niin se jive on kuitenkin opetettu joskus muinoin. tarkootan sitä missä kulki ne nopeemmat askeleet. Se laskettin joteskin näin y,ka,ko,y,ka,ko,yksi kaksi ja siihe kuluu kuusi iskua. Nyt näkys sama tanssi olen boogie woogie. Ja on se toisenlainenki jive niin kun nopiaan musiikkin ja se olis sama rytmi ja askellus kun foksin. Sit oli vielä sen nopiamman kanssa niin että sitä mentin päkiällän ne ykakot. Se näyttis olis vielä runsaammin sama kun tämä udellä jiven nimellä eli boogie woogie, tai onhan se sama kun boogie woogie mutsin boogie woogies mennään nillä ykakolla runsaammin alaskin kun siinä jivessä alas mentiin niukemmin johtu kai niistä päkiöillä ylhäällä oloista. Sit siitä jivest olise kilpailujive ja siinä joteskin ponnistettin niil päkiöil niinku ylöspäin, ja olkis niin vaikeaa et sitä ei paljokkaan lavoilla tanssittun. Eli oliskos noita jivee sitten viis tai semmon erilaista se boogie woogiksi sanottu jive myös. Oikeesti ne tais olla kyllä ihan rokkii silloin jotaan olisko 60 voutta sitten mutta sitten myöhemmin niit sanottas jive ja mikä boogi on nyt, oli myös sillon jive. Oliko joku syy miksi jive muuttu boogie woogieksi, kun kuitenkin sama vanha jive.
Runsaasti jivee
Jiven tanssaaja
9211907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 49 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
provo?? Pannaan nyt kuitenkin vastinetta. L-hop, edeltäjineen oli mustaan musiikkiin ja mustien tanssiin perustuvaan toimintaa. Kun kuningas Elvis teki rokista valtavirtaa myös valkoihoisille, tanssipresentaatiot ja toiminta suodattui traditionaalisen, länsimaisen, hienoa ihmiskuvaa korostavan suodattimen läpi. Siitä tuli Jiveä. 80-luvulla eräät keskieurooppalaist kilpatansssijat huomasivat olevansa tanssitaitojensa rajoilla. Eli koko elämä tuhlattu tanssiin mut ei olla staroja. Ei rahaa ei perhettä ei mitään. Toimeentuloa ei voinut saada kilpatanssivalmennuksesta koska ko lajeissa ei todellista menestystä. Pakko keksiä jotain. HIDAS bw. LOISTAVAA!! Voidaan vetää maksullinen alkeiskurssi ja saadaan ihmiset tekemään taatelintallaus-askellusta. Paikan vaihto ja italialainen menee heti. Ei tarvi käydä kilpatanssialkeissa kahtavuotta. Myy kuin häkä. Ja onneton 30-kymppinen Mattimeikäläinen luule, et täst vaan, Rock and Roll!!
Todella hyvä kirjoitus buugiwuugin alusta.
Bisnes is bisnes.
Vaikka karua onkin. Buugiwuugi kehitettiin eräiden ex-kilpa / jazz tanssijoiden tarpeeseen saada leipä tanssinopetuksella. Kun mitään muuta kuin tanssi ei oltu elämänsä aikana opeteltu.
Samoin salsa rantautui Suomeen taloudellisen pakon edessä. Kommunistiblokki romahtanut. Kuubalaisia opiskelijoita esim. Moskovasta sekä Kuubasta rantautui Suomeen koska Kuubassa ei enää ollut kommunismin romahduksen jälkeen mahdollista elää inhimillisesti.
Millä rutiköyhä kuubalainen immigrantti elättää itsensä ? SALSATUNNEILLA TIETTY ! Pyytää tunnista kymmenen euroa ja tupa täytee. Opettamalla salsaa Suomessa tienaa kahdessa tunnissa saman rahan kuin normaaliduunissa Kuubassa vuodessa.
HIDAS BW oli todellakin osuma kultasuoneen. Varsinkin kun Euroopassa ei blues ollut saanut varsinaista tanssimusiikkiasemaa, niin siihen tehty vanha tanssi saatiin helposti näyttämään uudelta tanssilta.
Kun määrättiin tarkasti askellustekniikasta ja suunnista, niin olikin helppo tehtävä lähteä vuolemaan kultaa. Sitä olen ihmetellyt kaikista eniten, että miten väitteet jiven tarkasti määrätyistä tekniikoista ja tyyleistä upposi täydellisesti tanssijoihin. Lavatanssiahan ei mitkään säännöt ja määräykset rajoittaneet niin kuin kilpatanssia, ja varsinkin kun swingit olivat muutenkin rajoitteista aika vapaita. Ja erityisesti jive oli aika monimuotoinen, kun sitä tanssittiin useilla askelrytmityksillä.
Huvittavinta on kuitenkin se että boogista tehtiin uusi tanssi vaikka jive vastaavana lavatanssina oli olemassa. Jos jiveä olisi tanssittu hitaan boogin nopeuteen, niin käytännössä mitään eroa ei olisi ollut. Nyt selkeästi tavanomaista hitaammalla rytmillä saatiin vanhasta tanssista uusi tanssi. Ja ei muuta kuin rahantekoon.
Lavatanssin jatkokurssi. pohjoinen innovaatio lähinnä elinkoinotarpeisiin, 90-luvulla. "Opetetaan" vaikkapa cha-chaa lavanssijoille. Ei kerrota että hyvän tsatsan oppiminien vaatii satojen tuntien ankaraa harjoittelua. Pari tanssituntia käynyt tanssiniilo tulee lavalle ja pää puhkuen alkaa tehdä bigappleja ja spotörnejä. Kestokonflikti "tavantallaajien" ja "ammattilaisten" välillä on valmis. Suomessa on tuhansia, ehkä kymmeniätuhansia ihmisiä jotka ovat käyneet bw-alkeet, alkeisjatkot sunmuut leiritykset. Kuinka moni heistä oikeasti kykenee tanssimaan nopeaa buugia? Väitänpä että vain muutama henkilö. Kuinka valtavan paljon onkaan hukattu lavatanssijoiden intoa ja itsetuntuoa näillä kursseilla! Jenkitanssien ilosanoma, jatkokurssit ja "suomalaisen tangon" kilpailut ovat muokanneet lavatanssielämän sellaiseksi kuin se nyt on. Kaikki kauemmin lavoilla käyneet voisi kysyä itseltään, onko nyt hyvä? Aloittavalla tanssijalla ei ole mitään mahdollisuutta päästä tanssimaan kuin seuratoiminnan kautta. Tanssiseurassa mahdollisesti epäpätevä amatööriopettaja ronkkii alkavaa tanssimieltä oman suppean kykynsä mukaan.
cha cha lavoilla, tanssissa liikutaan poikittain vauhdikkaasti. Pitäisi kieltää lavoilla kokonaan.
...pitäisi kaikki muutkin tanssilajit kieltää vaarallisina.
Esimerkiksi polkkaa mennään melkoisella vauhdilla ja pujotellaan hitaampia kiertäen -siis liikkuen myös poikittaissuunnassa.
Jokseenkin mitä tahansa lajia voi (ja välillä kuuluukin) tanssia vauhdikkaasti.
Kaikki kun eivät kuitenkaan kykene liikumaan yhtä nopeasti, tulee törmäsyvaaratilanteita vähän väliä.
Ehkä siis olisikin parempi pysyä kotona ja kaiken lisäksi vielä turvakypärä päässä ja muut suojukset tietysti myös asianmukaisesti ylle puettuina.
cha cha on ilmeisesti liian vaikea tanssi taviksille. He eivät hallitse kuvioita muutaman tanssikurssitunnin jälkeen. Polkkaa tavikset ovat tanssineet kenties vuosikymmeniä, jolloin se menee rutiinilla.
Nekin tavikset (tai kuka tahansa muukin tanssin harrastaja) ovat aloittaneet joskus.
Edelleenkin joka päivä moni aloittaa joko kokonaan uutena tanssiharrastuksen tai jonkin aikaa harrastaneena uuden lajin.
Pitäisikö siis kaikki aloittelijat mielestäsi häätää lavoilta, koska he kieltämättä ovat ainakin jossakin määrin siellä vaaraksi sekä itselleen että muille?
Entä ne, jotka eivät koskaan opi, vaikka ovat jo vuosikymmenet tanssineet?
Ruusulinnassa polkkaa, toivotatko tervetulleeksi katsomaan.
...taas asialla saman juuttumansa kanssa!
Huolestuttavaa, että joku voi olla noin tiukasti jonkin pakkomielteen vallassa.
Ensinnäkän en ole koskaan väittänyt olevani hyvä polkassa, siksihän siitä luovuin jo kauan sitten.
Toisekseen en Ruusulinnaan lähde muuten kuin aivan tietyn henkilön kutsumana. Sinä et todellakaan ole se henkilö.
Sairautesi ei osoita edelleenkään minkäänlaisia paranemisen merkkejä.
Cha cha tanssittuna pitkillä askelilla poikittain ja vauhdikkaasti on oikeasti vaarallista lavoilla.
Cha cha tanssittuna kuten se kuuluu tanssia, kehoa vahvasti käyttäen, suhteellisen lyhyillä askelilla ja pehmeällä painonsiirrolla, samalla ympäristöä huomioiden, ei ole vaarallista lavoilla.
Olen aina ihmetellyt, mistä näitä kamikaze-chachailijoita sikijää. Onko jokin tanssikoulu tai opettaja (tai useita), jotka opettavat lajin niin väärin? Tanssitaan lavalla ristiin rastiin, harpotaan tolkuttoman pitkiä askelia ja survotaan jalkaa lattiaan marssityylillä. Kyllä siinä riskimpääkin miestä alkaa vieressä pelottaa.
"Olen aina ihmetellyt, mistä näitä kamikaze-chachailijoita sikijää. Onko jokin tanssikoulu tai opettaja (tai useita), jotka opettavat lajin niin väärin? Tanssitaan lavalla ristiin rastiin, harpotaan tolkuttoman pitkiä askelia ja survotaan jalkaa lattiaan marssityylillä."
Tuskin kukaan varsinaisesti opettaa cha cha chaata väärin vaan ainoastaan puutteellisesti tai huonosti.
Suomalainen seuratanssiopetus on etenkin alkeisopetuksen osalta varsin askelkeskeistä. Vartalonkäyttöön ei kiinnitetä juuri lainkaan huomiota.
Kun askelilla tanssija tanssii cha cha chaata lavoilla tyypillisesti soitettuun rauhalliseen cha cha chaa -musiikkiin, on hyvin mahdollista, että askelilla tanssijan osaa askeltaa riittävän hitaasti ainoastaan venyttämällä askeliinsa käyttämäänsä aikaa venyttämällä askeltensa pituutta. Askelten ajallisen pituuden kasvattamisen lisäksi askelilla tanssija saattaa kokea tarvitsevansa pitkiä askelia vientinsä selkeyttämiseksi; on itse asiassa hyvin vaikeaa viedä selkeästi lyhyillä askelilla ja jäykällä vartalolla, koska tällöin vientisignaali jää liikkeen pienuuden vuoksi helposti joko heikoksi tai katkonaiseksi.
Oikeaoppinen tapa täyttää musiikki tanssilla ei tietenkään ole askelten pidentäminen vaan vartalon käytön korostaminen. Kunnollisella vartalonkäytöllä cha cha chaata voi tanssia jopa paikallaan ilman askelia pelkillä painonsiirroilla. Vartalonkäytöllä tanssiin saadaan liikettä ilman askelpituuden kasvattamista ja liikkeen avulla tanssiin saadaan puolestaan jatkuvuutta ja vahvuutta, jolloin viennistä saadaan selkeää.
Kunnollinen vartalonkäyttö myös ohjaa ottamaan askeleet oikeaoppisesti vartalon alle. Niiden ottaminen muualle on jopa vaikeaa. Tällä saavutetaan ainakin kaksi etua: Ensinnäkin kenenkään toisen tanssijan jalan ei pitäisi olla tanssijan vartalon alla (tai sitten kyseinen toinen tanssija ei ota askeliaan vartalonsa alle). Toisekseen vartalon alle otettua askelta ei voi survoa lattiaan kovin voimallisesti, koska voimallisuus vaatii joko polven nostamista tai pitkää askelta.
Vartalonkäytön opetuksen puutteellisuus korostuu nimenomaan lattareissa, koska lattareiden syvin olemus on nimenomaan vartalonkäytössä. Sitä vastoin eurooppalaisissa kansantansseissa pääpaino on askelissa (esimerkiksi suomalaisista kansantansseista on taltioitu lähinnä vain askeleet.
Toinen lavalattareiden opetukseen liittyvä ongelma on se, että ne ovat liian lähellä kilpalattareita.
Juuri kukaan lavatangoa opettava ei pidä ehdottoman oleellisena opettaa oikeaoppista vakiotanssiasentoa oppilailleen. Toki joistakin vakiotanssiasennon elementeistä (kuten hyvästä raamista ja vartalonkannatuksesta) on hyötyä myös lavatanssissa, mutta toisaalta on täysin hyväksyttävää tanssia enemmän lomittain, painautua paria vasten ja ehkäpä painaa päätkin yhteen.
Sitä vastoin lattareissa moni opettaja tuntuu vaativan lavatansseissakin esimerkiksi vartalon isolaatiota. Vartalon isolaatio ei toki tarkoita, että koko vartalon pitäisi olla liikkumatta, mutta useimpien lavatanssijoiden kyvyillä kunnollinen isolaatio on tavoittamattomissa. Täten lavatanssijoiden enemmistö pystyy saavuttamaan staattisen ylävartalon ainoastaan tanssimalla jäykällä vartalolla, jolloin päädytään askelilla tanssimiseen. Isolaatio ja muut kilpatanssin hienoudet ovat toki varsin perusteltuja kilpatanssissa, koska niiden oppiminen ja hallitseminen vaatii vuosien määrätietoisen harjoittelun ja kertoo teknisestä taituruudesta. Lavatanssin pitäisi kuitenkin on suhteellisen yksinkertaisesti omaksuttavissa tavallisenkin ihmisen taidoilla, joten kilpatanssin hienoudet olisi syytä jättää toissijaiseen asemaan. Toki niitä voi soveltuvin osin opettaa silloin, kun niistä on tanssin sujuvuuden kannalta hyötyä.
Päästiinpäs mieliaiheeseeni :-).
Chacha nykymuodoissaan tanssittuna on todellakin lavojen vaarallisimpia tansseja. Syy on siinä, että lavatanssi hakee pääosin esikuvansa kilpachachasta, jolle on ominaista voimakkas ja terävä, osin jopa "kulmikas" liikkuminen. Vaarallisuutta lisää vielä peruslavatanssijan kyvyttömyys viedä/seurata ko. tanssia kontrolloidusti.
Mitään tiettyä tanssikoulua ei tästä IMHO ole syyttäminen eikä tanssia sinänsä opeteta väärin. Suomilavoille sopisi paremmin kuubalaistyylinen, pehmeämpi ja pyörivämpi tyyli.
PS. Rumba on myös yllättävän vaarallinen tanssilaji. Siinä tahtoo nykyisin joutua varomaan jopa enemmän kuin chachassa.
"Olen aina ihmetellyt, mistä näitä kamikaze-chachailijoita sikijää. Onko jokin tanssikoulu tai opettaja (tai useita), jotka opettavat lajin niin väärin?"
Katso täältä: http://www.susel.fi/startti.php
Kontturi ja Tahvanainen. Voi helevetti. Kukahan niilleon antanut jonkinlaisen kouluttajan pätevyyden. Karmeaa!!!
Ja "tanssimusiikkikouluttaja" -paasikko. Sallin itseni nauraa :) Kaikki perähikiä maajussit luulee että ne oppii tanssimaan ku kuuntelee luentoe siitä missä se ykköne luuraa?
...et itse ole ollut noista kenenkään opetettavana etkä myöskään Paasikon Lassen erittäin valaisevalla ja havainnollisella luennolla.
Tässä nyt vaikka Tahvanaisen Jussin osalta sitä peräänkuuluttamaasi pätevyyttä alkuun.
http://www.stol-ry.net/index.php?pid=25&userID=169
Jos joskus vaivautuisit käymään joillakin kursseilla tai edes tanssilavoilla, saattaisit jotakin ruveta ymmärtämään.
Mikä onkaan oma kompetenssisi arvostelun pohjaksi?
Eipä tarvitse näyttää taitoja. Ne on jo aikoja sitten näytetty.
http://www.jtoikka.net/susel_cup04_tulokkaat.html
Kun noin kovasti ko. henkilöitä arvostelet, niin sinulla on varmasti osoittaa myös henkilöitä, jotka tekisivät homman paremmin - vai kuinka? Mitähän karmeaa on siinä, että Lissu Kontturi on Suselin kouluttajana? Jos ei ammattikorkeakoulutasoisen seuratanssinohjaajakoulutuksen vetäminen ole jo melko hyvä kompetenssin osoitus niin mikä sitten? Tahvanaisen osalta en ole oikea henkilö kommentoimaan, mutta hänellä lienee omat avunsa.
Ja mitä naurettavaa on Paasikon koulutuksessa? Minkälainen tausta tanssimusiikkouluttajalla tulisi olla? Tuskin se Lassen vika on, jos perähikiän maajussit luulee itsestänsä liikaa. Taidat itse kuulua ko. joukkoon.
öö, sulle ei varmaan kelpaa vastaukseksi tanssinopettajan tutkinto? Pitäiskö vielä olla Humppiksen perseennuolentadiplomi?
...kantimissa on todella tanssinopettajakoulutus, jos sinun käytöstavoillasi varustettuja pääsee läpi.
Toivottavasti et yritä opettaa ketään.
(No, mitään tutkintoahan sinulla ei todellisuudessa olekaan.)
Se että rumbaa opetetaan lavatanssijoille on suuri vitsi!! Kaikki "rumba" mitä näkee lavoilla on aina äärimmaisen kiusaannuttavaa katseltavaa. Jos nää stol kouluttajat sitä jossain opettaa se kertoo paljon heidän koulutus etiikastaan. Opettaisivat mieluumin vaikka koko tuntikehyksen puitteissa, hyvää ja miellyttävää lavafoxia. se toisi paljon enemmän lisäarvoa tanssielämään kuin nää kilpatanssi feikit
Ihan samaa mieltä! Foksi hyvin tanssittuna on paljon enemmän rumbaa kuin se mitä nyt nyt enenevässä määrin mennään. Siitä on kulkaa erotiikka kaukana kun viuhdotaan menemään hitaalla musiikilla.
En ehkä ymmärtänyt kaikkea kirjoituksestasi, mutta siitä mitä ymmärsin, voin sanoa, että olet ihan oikeilla jäljillä.
40-luvun suositusta swing-musiikkiin tanssittavasta lindy hopista ja jitterbugista kehittyi 50-luvulla rock'n'roll-musiikin myötä uusi tanssi, jota kutsuttiin mm. nimillä jive ja rock'n'roll.
70-luvulla englantilaiset ottivat jiven yhdeksi kilpatanssilajiksi ja muokkasivat siitä latinalaistanssin, poistamalla siitä mustien tanssin piirteet ja liittämällä siihen latinalaistanssien elemettejä.
80-luvulla saksalaiset lähtivät etsimään sitä alkuperäistä jiveä. Koska nimellä jive ymmärrettiin 80-luvulla jo aivan erilaista tanssia kuin 50-luvulla, he nimittivät tämän elvyttämänsä tyylin boogie woogieksi, erotukseksi kilpajivestä.
Sittemmin boogie woogie on kehittynyt omaan suuntaansa noista 80-luvun ajoista.
Mun viesti oli provo. Ja Hyvä et lähit mukaan. Ota vaik tuloste jakysele.. Huomaat et vanhemmat tanssiAuktoriteetit katselee maahan ja piirtelee kengänkärjellään hiekkaan ympyröitä..
...miksi provoilla? Mitä iloa siitä on?
Provo tai ei. Mutta ei niin paha vaan hyvä aloittaa keskustelu. Edelleenkin jos yrittää ottaa selvää mitä swingit oikein ovat, niin hyvin tiukkaa karsinointia niissä edelleen yritetään väkisin pitää. Tavoitteet ilmeisesti aivan samat kuin mitä boogin markkinoille tulolla aikoinaan oli. Eli tuottaa rahaa mahdollisimman paljon tyhjästä. Ei boogiin kehitetty yhtään mitään uutta, mitä swingeissä ei olisi jo aikaisemmin ollut. Askelsarjahan (6-count) oli swingin vanhin vastaavan vuorotoistoisen askelsarjan (8-count) rinnalla. Tehokkaasti kun markkinoitiin, niin saatiin tanssijat uskomaan siihen että spesiaalista tanssista olisi kysymys. Jivet markkinoitiin ja boogi markkinoitiin tiukasti uusina tansseina. Tanssijakoisuuden lisäksi saatiin yllättävänkin tehokkaasti markkinoitua tiukasti rajatut tanssilajikohtaiset musiikkilajit, niin helppo rahanteko oli hyvin pohjustettu. Amerikassa moinen ei olisi onnistunut, koska siellä swingit oli jo perinteisesti monimuotoinen tanssi ja musiikin mukaan tanssittiin jokaisen mieltymysten mukaan. Hidas bluespohjainen swingtanssi oli varsin tavanomaista Amerikassa jo 30-luvulla, mutta koki varsinaisen nousun 40-luvulla. Tämä letkeämpi tyyli jyräsi aika tehokkaasti aikaisemman riehakkaan swingin - lindy hopin.
Boogin kehittämisensen perusteeksi keksittiin se, että jive oli saanut mukamas rasitteekseen tiukat määräykset siitä miten sitä piti tanssia. Ainoastaan kilpajive sai tiukat lattarisäännöt, ja muita sääntöjä ei ollut. Lavatanssina jiveä tanssittiin edelleenkin joko 6-count single time swingin tai 6-count triplettiswingin askelilla ja myös (nykyisin lindyyn vakiintuneen) 8-count askelilla.
Boogie woogie ei syntyessään ollut mikään uusi tanssi vaan se oli käytännössä letkeään bluusiin tanssittava jitterbug/jive/east coast swing. Boogie Woogie vaan määriteltiin uudeksi tanssiksi ja sille määrättiin tiukahko formaatti, vaikka sen yhdeksi kehittämisen syyksi väitettiin juuri jiven tiukkaa formaattia ja jiven tilalle piti saada toinen tanssi. Lisäksi ketettiin erilaisia viitekehitelmiä joiden perustana oli useissa tapauksissa kilpajiven tiukka formaatti.
Kilpajive oli normitettu aika nopealle rytmille, niin tätä eroa käytettiin hyväksi kun boogi markkinoitiin aivan eri tanssina kuin jive. Kaiken lisäksi aiemmin tanssitut jiveen vapaat askellustekniikat unohdettiin tädellisesti ja jiven askelusteekniikkana ja muutenkin tanssitapana markkinoitiin kilpajiven tekniikka, niin ei ollut kovin vaikeaa markkinoida boogia aivan uutena tanssina, ja kun boogin nopeuskin oli huomattavan hidas, niin aivan eri tanssiltahan boogi tuntui. Jo nopeusero tekee jivestä ja hitaasta boogista eri tanssilta tuntuvat tanssit.
Lattarikilpajiveä ei pitäisi boogiin verrata. Oikea vertailu olisi verrata lavoilla tanssittua vanhaa jiveä ja huomata että boogi ja vanha lavajive ovat käytännössä aivan sama tanssi. Boogista vaan kehitettiin näennäisillä keinoilla helppo rahasampo.
Jos jotain eroa haluttaisiin hakea, niin se olisi hitaan swingin tekniikan korostaminen boogissa, mutta samaa tekniikkaa käytettiin jo varhain myös hitaiden jiven, jitterbugin ja east coast swingin tekniikassa.
No entäs nopea boogie? Valittaa jivettäjät ettei näin nopeaan voi tanssia. No ei voikaan millään jivetekniikalla, pitää olla nopeat jalat eikä mitään eleganttia keikutusta... SE on rock!
Millä tapaa bw on rahasampo?
Markus Koch ajaa hienolla keltaisella mersulla.
Useat kaupalliset buugiwoogi tai swing tanssikoulut sijaitsevat kalliiden metropolien ydinkeskustoissa.
Nopea boogi on aika yksiselitteinen. Siinähän on aivan eri tekniikka kun hitaassa boogissa ja myös eri teknikka kun kilpajivessä. Mutta nopea boogi toimii aivan hyvin vanhaan jivetekniikkaan. Kevyt nopea päkiäaskellus niin se on siinä. Nopeassa boogissa ja jivessä ei juurikaan askellus tekniikoilla eroa ole, koska nopeus määrää sen millä tekniikalla nopean boogin ja jiven voi yleensä tanssia.
Periaatteessa kilpajivenkin perusta antaa mahdollisuuden nopeaan tanssiin, koska siinä jo perusmuodossaan on päkiäaskelluksia, mutta baunnsi ei juurikaan suurempaa nopeutta siedä. Myös hitaan boogin baunssi ei nopeaan tanssiin sovellu. Kun boogin nopeutta lisätään, niin baunssi automaattisesti pienenee ja lopulta myös askel muuttuu suuren nopeuden vaatimaksi päkiäpainotteiseksi askeleeksi. Ja se nopean boogin määritelty nopeuskin on oikealla tekniikalla ylitettävissä, vaikka kisoissakin nopea boogi soitetaan joskus alennetuin nopeuksin. Viimeaikoina on pyritty pysymään ohjenopeudessa. Onhan nopean boogin taitokin lisääntynyt.
Lavajivetekniikka on kuin tehty suuria nopeuksia varten ja boogissa käytetään samaa tekniikkaa. Vaikka boogissa kantapään tulisi ainakin hipaista lattiaa, niin perustekniikka ei siitä mitenkään muutu vastaavaan lavajiveen verrattuna.
Keltainen mersu oikein, onpa pohatta! Täällä kotomaassa perinteisiin tansseihin keskittyvällä Blomqvistilla on tiettävästi miljoonaomaisuus. Buugivuukia opettavat huijarit ovat varmaan vielä rikkaampia.
Eräällä luennolla, Marcus puheli että elämässä asiat ovat yleensä tasapainossa. Joku voi loistaa tanssilattialla mutta muu elämä on sitten vähän niin ja näin..
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
http://www.youtube.com/v/EsxtGBMQGq4
..äiti -lindyhän se siinä. Ammattilaiset asialla.
Jotta valkoihoiset amatöörit kehtasivat ruveta samaa tanssimaan, oli heidän ensin muutettava lajin nimi jitterbugiksi.
"Swingtanssien.....äiti -lindyhän se siinä. Ammattilaiset asialla."
Oliko noi nyt niitä kuuluisia pro-tanssijoita?
Videosta puuttui Isä eli Arvi Lind
Ehtimättä ottaa kantaa kaikkiin, asiaa koskeviin väitteisiin, muutama näkemys yleisimmistä lindy hopin ja swingin olemukseen liittyvistä legendoista.
Maailmalla on jostain syystä yleistynyt -aivan syyttä- väite, että lindy hop on swingtanssien äiti. Väitteen esiintymistä on syytä todella ihmetellä, kun tiedetään, että esimerkiksi texas tommy swing -niminen swingtanssi oli suosittu jo 1910-luvun alussa Yhdysvaltojen San Franciscossa. Lindy hoppihan syntyi virallisesti vasta vuonna 1928 ja toisella puolella Yhdysvaltoja New Yorkissa.
Lisäksi Yhdysvalloissa oli 1930-luvulla jo useimmissa isoissa kaupungeissa oma swingtanssinsa, jotka perustuivat lähinnä charlestoniin ja foxtrotiin. Näillä ei ollut mitään tekemistä lindy hopin kanssa. Toki myös lindy hop levisi New Yorkista muualle Yhdysvaltoihin mm. erilaisten esiintymiskiertueiden mukana. Näitä tekivät niin Shorty George Snowden ryhmineen kuin Whitey's Lindy Hoppersien jäsenetkin.
Toinen yleinen legenda on jitterbug-termin käyttö, joka nykyaikana on saanut aivan toisenlaisia ulottuvuuksia siihen nähden, miten tuota menneisyydessä käytettiin.
Valkoiset kehtasivat tanssia lindy hoppia myös Savoy Ballroomissa, jossa sekä mustat että valkoiset tanssivat keskenään. Savoy Ballroom ei muuten ollut ainoa ballroom Yhdysvalloissa, jossa rotujen välinen tanssiminen oli sallittu (tätäkin väitettä näkee maailmalla, johtuen mm. Frankie Manningin kirjassaan esittämästä harhaväitteestä).
Whitey's Lindy Hoppereissa (Hyvä yleisnimi Herbert 'Whitey' Whiten organisoimille lindy hop -esiintymisryhmille, joita oli useimpia eri nimillä, kuten Whitey's Hoppin' Maniacs ja Jive-A-Deers) esiintyi myös valkoinen lindy hop -pari Harry Rosenberg ja Ruth Rheingold, jotka yleensä olivat ajan tavan mukaan leikattu pois Whitey's Lindy Hoppereiden kuvamateriaalista. He eivät myöskään ymmärrettävästi esiintyneet ainakaan Yhdysvaltojen Eteläosissa, jossa valkoisen parin mukanaolo muuten mustien tanssijoiden ryhmässä, olisi aiheuttanut ongelmia.
Takaisin palatakseni jitterbug-termin syntyyn ja käyttöön. Terminä tuo näyttää esiintyneen viimeistään 1930-luvun puolivälissä tarkoittaen 'avid swing fan' eli innokasta swingfania. Yleensä termin synnyksi on selitetty Cab Callowayn hittikappale 'Jitterbugs' vuodelta 1934, jossa jitterbug tarkoittaa juopunutta nuorison edustajaa.
Mikäli kuuluisaan tanssihistoroitsijaan Marshall Stearnsiin on luottaminen lindy hop levisi Detroitiin Yhdysvaltoihin jitterbug-nimellä jo vuonna 1929 (Tämä on George Wendler -nimisen tanssijan alkuperäistä tietoa). Tällöin teoria jitterbug-termin Cab Callowayn hitistä lähtöisinolevana voidaan hylätä.
Lindy hopin synonyymiksi jitterbug vakiintui siten hyvin aikaisessa vaiheessa.
Jive-termin tanssin nimenä käyttö tapahtui -toisin kuin yhtäällä tässä ketjussa väitetään - viimeistään vuoden 1942 Harvest Moon Ball -kilpailussa New Yorkissa, missä aikaisempi lindy hop -divisioona muutettiin selvittämättömästä syystä jitterbug-jive -divisioonaksi tarkoittaen käytännössä edelleen lindy hoppia.
Mitä tulee väitteeseen, joka esitettiin jossain tässä ketjussa, että 6-count olisi tullut lindy hopin perustaksi jo alkuvaiheessa, ei edelleenkään pidä paikkaansa.
Aluksi lindy hop oli 8 counteissa aina 1930-luvun alkupuolelle saakka (vuosiin 1933-34). Tuon jälkeen alkoivat yleistymään 6-count -askellus jopa niin, että lindy hop oli valtaosaltaan 6-counteissa jo 1940-luvulla.
Kun lindy hoppia palautettiin suuren yleisön tietouteen vuosikymmenien tauon jälkeen 1980-luvun alussa, ilmeisesti silloisten tanssikoulujen opettajien moderneimmistä tanssityyleistä perimä laskentatyyli laskea jatkuvasti kaseissa tehtyjen askellusten iskumäärästä huolimatta, loi kuvaa, kuinka lindy hop olisi lähinnä 8-count -askelluksellista.
Outoa on myös vielä nykyaikana se, että tässäkin ketjussa yhdessä viestissä väitettiin swingin olevan mustaa musiikkia. Väite on varsin väärä jo siinäkin mielessä, että tällöin ohitetaan useita valkoisia big bandejä, jotka soittivat myös Savoy Ballroomissa, kuten Benny Goodman, Glen Grey, Dorsey Brothers (Tommy ja Jimmy Dorsey orkestereineen), Charlie Barnett, Larry Clinton jne..
Niin swingin kuin lindyn hopin historia ei ole pelkästään musta tai valkoinen, se on molempia.
Väitteeseen, että 6-count -askelsarja olisi swingin vanhimpia askelsarjoja 8-countin rinnalla, on jälleen syytä ottaa kantaa. Tämä väite perustuu hyvin yleiseen harhaluuloon siitä, että foxtrotin 6-count -askellus olisi ollut foxtrotin alkuperäinen askellus.
Foxtrottia tanssittiin alunperin 8-counteissa. 6-count -askellus yleistyi vasta 1930-luvulla, kun Arthur Murray loi ns. magic stepin, joka perustui HHNN-rytmiin. Foxtrotin virallinen synty ajoittuu 1910-luvulle, vaikka hyvin todennäköisesti foxtrotia tanssittiin jo aiemmin 1900-luvun alusta lähtien.
Toinen väite 'hitaasta bluespohjaisesta swingtanssista, joka oli varsin tavanomaista Amerikassa jo 30-luvulla, kokien varsinaisen nousun 40-luvulla, jyräten tehokkaasti aikaisemman swingin, lindy hopin' vaatii tarkemman selvityksen.
Väite on varsin omituinen huomioiden sen, että Yhdysvalloissa on ollut kautta aikojen seuraavat merkittävät tanssibuumit: Charleston (1920-luvulla), Big Apple (noin vuosina 1937 - 1938), Lindy Hop (noin 1930 - 1950 -luvut) ja Twist (1960-luvulla).
Toiseksi esimerkiksi youtubesta löytyvistä Harvest Moon Ball -kilpailun videoista, jotka ovat peräisin 1950-luvun alusta, näkee selvästi kuinka suosittua lindy hop oli vielä tuolloin. Mitään jonkun hitaan bluespohjaisen swingtanssin lindy hopin suosion yli jyräämistä ei ole tuollakaan nähtävissä.
Todettakoon myös, että hitaisiin musiikinnopeuksiin sopivia tanssityylejä oli toki olemassa Yhdysvalloissa samoihin aikoihin kuin lindy hopin suosio oli voimakkaimmillaan. Näitä oli useitakin, kuten Slow Drag, Mooche, Grind jne..
Mielenkiintoinen hitaahkoihin musiikinnopeuksiin tanssittu tanssi oli Savoy Ballroomin kolmannen sukupolven (n. 1945 - 1958) tanssima 'Ballrooming', mikä nostoineen ja liikeratoineen muistuttaa nykyajan jäätanssia (Ballrooming-tyylistä on hyvä esimerkki nähtävillä Spirit Moves -dokumenttifilmillä).
Samassa Spirit Moves -dokumentissä on myös kuvattu 'Blues'-niminen hitaisiin kappaleisiin yksin tai kaksin tanssittava tanssityyli, mitä on ko. dokumentin perusteella pidetty Savoy Ballroomissa tanssittuna tanssityylinä. Tarkemmin tietämättä, mistä Mura Dehn (ko. dokumentin tekijä) on 'Blues'-nimen tuolle tanssityylille kehittänyt, mitään 'Blues'-tanssia ei tunnettu Savoy Ballroomissa. Yhtenä selityksenä on annettu se, että Mura Dehn olisi kehittänyt 'Blues'-nimityksen kyseiseen dokumenttiin vasta 1970-luvulla, jolloin oli jo olemassa 'Blues'-tanssityyli.
Mitä tulee väitteeseen, että boogie woogie ei ollut syntyessään mitä ilmeisemmin 1980-luvun alussa uusi tanssityyli, niin tämä ei pidä paikkaansa. Kehittivätpä boogie woogien sitten saksalaiset tai jotkut muut Keski-Euroopan kansat, on selkeästi nähtävissä, kuinka väärintulkittua 1950-luvun lindy hoppia boogie woogie oli jo syntyessään (omat näkemäni, varhaisimmat boogie woogie -pätkät ovat 1980 - 1990 -luvun vaihteesta).
Jokainen voi verrata esimerkiksi youtubesta löytyvien 'Rock Around O'Clock' (http://www.youtube.com/watch?v=tI4qO5Y9M1Q&feature=related), 'Rip It Up' (http://www.youtube.com/watch?v=NN6eWf4XpiE&feature=related, 'Don't Knock The Rock' (http://www.youtube.com/watch?v=Rm5wJ0IMjGE&feature=related) 'Jukebox Rhythm' (http://www.youtube.com/watch?v=qf3cAPsEyeA&feature=related) -tanssikohtausten perusteella, miten rock 'n' roll -musiikkia tanssittiin 50-luvulla ja verrata sitä yhtä helposti youtubesta löytyviin boogie woogie -tanssipätkiin. Se tanssi mitä noissa 1950-luvun pätkissä tanssitaan, kun on käytännössä lindy hoppia.
Jos joku noista löytää selkeitä yhtäläisyyksiä boogie woogieen, niin hienoa. Itse löysin ainoastaan Gil Brady -nimisen tanssijan tyylistä jotain samaa kuin nyky-boogie woogiessa. Tuossakin vain välillä, kun Gil intoutuu baunssaamaan nykyboogien tyyliin. Silti hänkään ei tee yhtä isoja askeleita, jokaisella askeleellaan, mikä lienee edelleen boogie woogien keskeisimpiä periaatteita.
Tansin jiveä jo 70-luvun lopun ja 80-luvun alun hitaisiin blues-swing vaikutteisiin rock 'n' rolleihin joiden nopeus on noin 120-130 iskua minuutissa. Kun menin 90-luvun alun bw-kursseille niin aivan samasta tanssista oli kysymys. Ainoa ero oli se että kursseilla ei tanssittukaan vaihteleville nopeuksille ja muuten tanssin säännöt olivat aikaisempaan jiveen verrattuna todella tiukat, ykkönen ja kakkonen tanssittiin kävelynä eteen jiven vaihtelevaan askellukseen verrattuna. Siis mitään uutta bw:ssä ei ollut hitaaseen jiveen verrattuna paitsi tiukat säännöt. Jos halutaan bw-kiinnittää blues-musiikkiin ja vastaavanopuksinen jive rock'n roll musiikkiin niin olkoon sitten bw ja jive eri tanssit, mutta mielestäni ero on lähinnä mielikuvituksen tuotetta. Jo rock'n rollin sisällä vaihtelut aiheuttivat ja vastaavasti bluesin sisällä vaihtelut aiheuttivat suuremman eron svengiin, kun mitä näiden musiikkilajien muuten aika häilyvä ero on.
Minä en ainakaan havainnut mitään tanssillista eroa hitaan 120-130 nopeuksisen jiven ja boogie woogien välillä. No olihan boogie woogielle saatu sentään tiukat säännöt... ja jive on vapaa säännöistä.
Menen näin pikku hunalassa isompiin viitekehyksiin. 1910 oli ensimmäinen nuorien mustien ikäluokka jolla oli mahdollista mennä ansiotöihin.??
Jazz on ainoa aito amerikkalainen taidemuoto.
Joskus 1920 tuli muotiiin valkoihoisen nuorison tutustuminen mustaan musiikkiin ja elämäntapaan..
Hipsteri johdantuu to be on to hip.. eli ooppiuminpolttaja kyljellään.
valkoihoiset ihastuivat mustien aistilliseen ja huumeiden sävyttämään elämäntapaan.
Etsilleeen. Ei tästä rotukysymyksestä enää nykypäivän hyv.voint.Suomessa saa kunnon väittelyä aikaisekasi.
Ja ihan kiva että vieläkin täällä pohjoisnavalla meitä elähdyttää musta ja sakea Swing1
Kuinka monta viestiä tähän ketjuun on oikein tullut yhdeltä henkilöltä?
Boogie Woogie on vanhaa tavaraa uudella nimellä ja pienillä eroavaisuuksilla. Samaan tapaan kuin esimerkiksi Jive ja Lindy Hop ovat. Uudelle sukupolvelle pitää aina näes olla jotain eri juttua kuin mitä vanhempi sukupolvi teki. Vanha sukupolvi sitten valittaa miksi kaikki ei voi olla niin kuin ennen. 10-20 vuoden kuluttua tanssitaan jotain uutta tai ainakin uuden nimistä ja ne jotka ovat nykyään nuoria ihmettelevät mitä vikaa niissä vanhoissa tansseissa oli.
Suurin osa näitä viestejä kirjoittaneista ei näköjään osaa tanssia Boogieta ja Jiveä.
Tekstinne sisältää nimittäin niin paljon paskaa.
No tännehän tuo paskan puhuminen sopii hyvin että jatkakaa vaan...
Kirjoittanut: Truehum 17.11.2008 klo 12.08
Poista oma viesti
Jotta asiantuntemattomillekin selviäisi, miten suuri ero jiven ja boogie woogien välillä on, laitan tähän videopätkän kummastakin.
Tannsijoillehan asiassa ei epäselvää ole, mutta palstahäiriköille kummasteltavaa:
Ballroom-tyyliin tanssittu jive tässä: http://www.youtube.com/watch?v=rxvQ6yNGIes
Boogie woogieta tässä: http://www.youtube.com/watch?v=1QQzbCmlZM4
Tuossa jälkimmäisessä tanssivat tämän vuoden euroopanmestarit.
Samassa kisassa viidensiksi tulivat Masi Saurén ja Matleena Kortesalmi.
Viime vuonnahan täällä katsottiin aiheelliseksi mollata Masia oikein urakalla, mikä palstan kateellisille onkin suurin yhteinen tekijä -siis parempien parjaaminen.
Moniko muu suomalainen boogari on päässyt EM-kisoissa edes a-finaaliin?
Noh, noh Humppis. Ei tässä vielä ketään ole parjattu. Sellainen aafinaaliosaaminen saavutetaan pitkällä ja ankaralla harjoittelulla. Tässä ketjussa lienee peräänkuulutetaan realismia ja rehellisyyttä tanssikurssien markkinoinnissa.
Millaista realismia ja rehellisyyttä olisit vailla? Pitäisikö kurssien mainoksissa olla maininta, että "Pelkästään tämän kurssin käymällä sinusta ei tule edes SM-tason ******-tanssijaa"?
Nyt kun rupesin miettimään ei tule äkkiä mieleen yhtään kurssia jonka mainonnassa olisi luvattu yhtään mitään tuloksista.
Olet ylipäänsä hakoteillä jos luulet, että ihmiset käyvät kursseilla oppiakseen tanssimaan mahdollisimman hyvin. Osa tietysti käy, mutta suuri osa käy kursseilla pitämässä hauskaa ja tanssimassa. Kurssit eivät toimi tukena harrastukselle, ne ovat itse se harrastus tai ainakin iso osa sitä. Monet tälläiset ihmiset käyvät muualla tanssimassa vain harvoin jos koskaan.
Muuten täyttä paskaa........
...sanoi kettu pihlajanmarjoja.
Kun niin mahdottoman taitava olet, ettei euroopanmestarikaan ole mitään rinnallasi, varmaan laitat näkyviin sinne juutuubiin videon omasta tanssistasi.
Vaihtoehtoisestihan voit tietysti antaa näytteen livenä jossakin suositussa tanssipaikassa.
Odotamme vesi kielellä.
Ruusuun tuo daamisikin Jos siulla sellainen on, näette taiturimaista tanssia josta voit vaan onanoida unelmissasi
Hyvää kilpamenoahan niissä. Voisitko hakea myös sellaiset mitä lavoilla on tapana tanssia.
...on meno esimerkiksi Finlandersin iltoina vaikkapa Riutanharjulla tai Satulinnassa.
http://www.metacafe.com/watch/yt-1yry980XFdw/50s_rock_roll_tribute_dance_swing_boogie_woogie_rocky/
Video on ikivanhoista jenkkilässä kuvatuista koottu, mutta siinäkin löytyy menijöitä laidasta laitaan, kuten noissa em. paikoissa nykyisin.
SM-tasolta aloittelijoihin on bw:n tanssijoita kyseisinä iltoina. Aina joku yltyy pistelemään parastaan ihan kisatyyliinkin.
Varsinkin Satulinnan aulassa toisinaan cometsilaisia, swingteamilaisia ja baunssilaisia saattaa olla useampikin kisailija yhtä aikaa vauhdissa.
Jivettäjät eivät juuri kilpatyyliin (lattarinomaisesti siis) lavoilla tanssi. Muutama (ehkä vain yksi tai kaksi paria) sen lajin harrastaja pistää aika poikkeavan oloisina silmään aina.
täyttynyt.
Tässä mielestäni hyvää jiveä. Aika boogimaista... ja myös lavakelpoista!
http://www.youtube.com/watch?v=F-GJRSPBElA
Ensinnäkin, kiitos että otat kantaa. Sun vastine on oikeastaan ainoa joka liittyy tän ketjun punaseen lankaan. Aidot alkeiskurssit on ok. Ei nykypäivänä toimi serkun kanssa härkäparina oppiminen. Mutta, ne jatkokurssit. Siis boogit ja tsatsaat ym. Joku vuoden tai kaksi lavoilla käynyt näkee, lavatanssitilanteessa, jonkun sm-tason boogarin painavan täpöllä, oman parinsa tai seurakaverin kanssa boogia. Saatta ko. pojan tai tytön päässä syntyä kuvitelma, menenpä kurssille, sitten minäkin olen suosittu. Siinäpä jo tarvitaan "asiakasrajapinnassa" herkkyyttä ja vastuullisuutta. On ok että on tanssiklubeja, joissa ihmiset voi harjoittaa omia tanssejaan omilla kuvioillaan. Mut, PLEASE! älkää tilatko linja-autoa ja tulko lavalle omien treeniparien kanssa tanssimaan. Tai jos tulette, niin ne Gurumiehet vois hakea ihan tavallisia lavatanssi tyttöjä sielt rivistä ja tehdä hyvää lavatanssia.Käykää raatorehellinen arvokeskustelu ja tulkaa takaisin. Pelastakaa tilanne. Olette sen velkaa. Suomalainen kädenalitanssi-scene saa kuitenkin rahoituksen ja elinvoiman perinteisestä lavatanssikulttuurista.
Kiitos Truehum linkeistä.
Näin maalikkona täytyy sanoa, että jive näytti todella mahtavalta.
Boogie woogiekin oli kivan näköistä, mutta aika ykstoikkoista. Jalat menee kuin singer konsanaan, mutta miten rytmi näkyi vartalossa?
No ei se nyt ihan paskaa ole.
Tuo BW on vaan niin helppoa että melkein jokainen pari vuotta harjoitteleva voi lähetä haastamaan kenet tahansa missä kisassa tahansa
Masi on tässä hyvänä esimerkkinä
...jivestä siinä eniten, että baunssi ei ainakaan ennen saanut ulottua polvien yläpuolelle. Niinpä "isoinkin polvin" tapahtuvan jouston ei pitäisi näkyä pään kohoilemisena.
Tuota piti aikanaan harjoitella peilin edessä sekä salilla että kotona yhteensä tuntikaudet.
Vieläkin silloin tällöin sopivan musiikin tulviessa radiosta on syytä asettua eteisen palapeilin eteen tarkistamaan, ettei nuppi pompahtele, vaikka jalat hääräävätkin lujasti.
Toki boogiessa muuten vartaloa käytetään voimakkaastikin. Paljolti samalla tavoin kuin varsinkin åhej-buggissa, boogarikin antaa vientimerkkejä vartalollaan -irti otteestakin oltaessa.
Parin välisessä vuoropuhelussa on vartalonkäytöllä iso merkitys. Breikkien ja soolojen tulkinta ei muuten välttämättä natsaa yhteen.
Jos jousto ei näy polvien yläpuolelle, miten pari voi tanssia yhteisellä sykkeellä eli miten se välittyy tanssiparille?
Nyt kysyit tuosta baunssista ja joustosta ihan väärältä mieheltä :D
...on muitakin ruumiinosia kuin pää ja ylävartalo. Nekin tosin voivat osallistua kommunikaatioon ilmein ja elein, vartalon kierroin olkapäiden liikutteluin jne.
Itse asiassa myös jalat polvien yläpuolella (reidet siis) osallistuvat joustoon, mutta se viimeinen nivel, joka siinä osuutensa baunssiin tekee on polvi.
Lonkista sitä ei enää päähän asti päästetä ulottumaan, vaikka vatsa ja rintakehä voivat liikkua rajustikin.
Ei siinä todellakaan minään tikku-ukkoina olla niiden joustavien jalkanivelten päällä.
Ainoastaan sen baunssaamisen näkyminen pään pomppimisena pyritään estämään.
Toki muita liikkeitä tehdään vaikka kuinka -esimerkiksi hyppyjä, kaatoja, liukuja, jopa akrojakin paljon.
Käsien liikkeet, muutenkin kuin viennin välikappaleina, ovat tärkeässä osassa. Eivät suinkaan roiku naruina kylkien vieressä.
Katselin videon puoleenväliin, eivät siihen mennessä tanssineet vielä askeltakaan.
Se kaveri on treennaut bw.tä v. 2001 asti ja kovan treenin tulokset näkyy.Joutunut vaan usein vaihtamaan paria. Eikä Masi mun mielestä näy Matleenan kanssa lavoilla " häkkyröimässä " tai en ainakaan itse ole nähnyt. Minusta on ainakin hienoa että suomalaiset ovat alkaneet pärjätä myös BW.ssä maailmalla. Paljon onnea vaan Masille ja Matleenalle ja tuokaahan se mitali nyt sitten Suomeen.
Kuin teitä aktiiveja , joihin sinä hummppiskin kuulut ,mut et taidollisestikkaan. Ja minä ja muut (),tavikset pidetään sinua hoidon tarpeessa olevana pappana
Vai että enemmistön joukkovoimaan sitä nyt vedotaan, kun omat rahkeet eivät riitä mihinkään?
Sinun tasoistesi ihmisten (?) mielipiteillä ei ole yhtään mitään merkitystä kenellekään.
Jos edes joskus olisit käynyt jollakin tanssipaikalla, saattaisi olla edes jotenkin ymmärrettävissä, miksi sinun tekee mielesi roikkua täällä tanssijoille tarkoitetulla palstalla sontaa paiskomassa.
Teille vajaakykyisille on varmasti sopivampiakin sivustoja tarjolla.
Montako virhettä itse löydät sepustuksestasi?
No, minä autan.
Asiavirheiden lisäksi seuraavat rakenteelliset ainakin ovat todella alkeellisia mokia:
- otsikko aloitetaan isolla kirjaimella
- ei enempi, vaan enemmän
- kuin kuuluu tuossa kirjoittaa pienellä alkukirjaimella
- ennen pilkkua ei tule välilyöntiä, vaan sen jälkeen
- nimimerkki Humppis alkaa isolla kirjaimella eikä sisällä kahta m-kirjainta
- taidollisestikaan sanaan ei tule kahta k-kirjainta
- sanalla ja ei aloiteta virkettä
- ylimääräiset, tyhjät sulkumerkit vaatisivat selityksen
- ei pidetään, vaan pidämme
- virke lopetetaan joko pisteeseen tai huuto- tai kysymysmerkkiin.
Noin lyhyessä tekstissä on peräti kaksitoista rakennevirhettä ja iso asiavirhe -siis koko sen sisältö.
Peruskoulun ala-asteen oppilaatkaan eivät tee yhtä paljon ja yhtä alkeellisia virheitä.
P.S. Pyynnöstä korjaan omaa viestiäni. Samalla huomautan kuitenkin, että Kielenopas sanoo pilkun käytöstä mm. näin: "Kielenkäyttäjien enemmistö tuntuu olevan sitä mieltä, että tällaisissa tapauksissa ei pilkku ole aiheellinen. Kielenhuolto ei ole ottanut nimenomaista kantaa, mutta sen voi olettaa kallistuvan samalle."
Niinpä nyt sitten poistin sen pilkun kiusaamasta.
P.P.S. Ne ovat muuten viralliselta nimeltään luetelmaviivoja. Sen unohti huomauttaja mainita, että viimeisen luettelokohdan perään tulee piste. Korjaan silti senkin.
Olisit aika säälittävä jos et olsi noin ärsyttävä kusipää.
hiljeni nyt. Tais kaikki lähteä treeneihin.
Jees, juuri tulossa buugi-treeneistä.
On se vaan ihan paska tanssi verrattuna jiveen. Sitä onneksi taas torstaina.
Noin pitää sanoa kun ei osaa, niin minäkin tein...
Happamia
Aika jännä mutta, kai jokainen näki miten vedätettiin porukkaa! Kuinka moni meni tuohon vipuun.
Aloittana aikaansaannos.
siis koko teidän tanssinne,ja keskustelunne !
Luettuani aiheen mielipiteet hämmästyin täysin miten "sairaaloisia" ihmisiä keskuudessamme on...!
Ja mihin meidän lavatanssi kulttuurimme on vajoamassa....lavoilla se ikäväkyllä näkyy myös,pelkkiä "sätkynukkeja" ja "prätkähiiriä" jotka bailaa hullunlailla, vailla aidon sylitanssin tuomaa nautintoa.
Jopa mummot ja papat yrittää jivettää,lyhyen kurssin käyneenä...aivan naurettavaa katseltavaa.
Onnekseni vielä on orkestereita,jotka soittaa perinne "tanssimusaa"...kuten Korsuorkesteri lauantaina Ruusulinnassa.
Ilta oli nautinnollinen,koska tango,humppa,rumba soi,kuten lavatansseissa kuuluu soida !
Onneksi suurin osa lavoja kiertävistä "kopteroijista" pysyi poissa...ei ollut törmäilyjä,tanssin sotkijoita,haisevia ja hikoilevia tanssijoita.Vaan aitoja osaavia perinne tanssin taitajia,kuten itsekin olen...!
Ja tällä palstalla...miksi teidän mielipiteenne poikkeaa "useimmiten" tanssi aiheesta...on vain turhanpäiväisiä "henkilökemian" kisaamisia,haukutte psykoottisesti toinen toisianne...miettikää mitä kirjoitatte ?!!!!
Kuten finkkutansseissa huu huu
... melkoisen rajoittunut on käsityksesi eri orkestereiden (suosittujen sellaisten) ohjelmistoista.
Ilmeinen provo onkin kyseessä (siitä täällä niin tuskallisen yleisestä kateudesta johtuva).
Tässäpä kuitenkin joitakin linkkejä noiden kärkikaartilaisten sivuille. Kuten näkyy, kaikkea löytyy ja myös soitetaan jokaisena tanssi-iltana.
Jokseenkin puolet ajasta, useimmiten enemmänkin, myös avoimen otteen tansseja harrastavat tanssivat kiinteässä otteessa niitä ”perinteisiä” lajeja, siis valsseja, tangoja, fokseja ja sinun sellaisiksi nimeämiäsi rumbiakin. Katsoisit joskus ympärillesi.
Tästä pääsee Finlandersin sivuille lukemaan todella laajaa kappalevalikoimaa:
http://www.finlanders.fi/levyt.php
Martti Metsäkedon tanssiyhtyeen valikoima tässä:
http://www.tanssi.net/fi/o/fq.html
Sitten vaikkapa Sinitaivaalta samaa:
http://www.sinitaivas.com/bandi.htm
Myös kovasti r'n's-väenkin suosiossa olevalla Syke-orkesterilla tällainen:
http://tanssi.net/fi/o/23.html
Ja vielä yhtä suosittu Varjokuva:
http://tanssi.net/fi/o/g1.html
Noita voisi luetella vaikka kuinka monta. Jokainen esittää illan aikana jokseenkin kaikki mahdolliset tanssilajit kattavan ohjelmiston.
P.S. Tanssitaito ja monipuolisuus eivät millään tavoin vähennä tanssista saatavaa nautintoa, vaan pikemminkin päin vastoin antavat siihen paremman mahdollisuuden.
Saavatko taitavat tanssijat nautintoa sinusta???????Paas miettiin nyt.
Mahtava Korsuorkesteri onkin hyvä bändi ja sen tahtiin on mainio vedätellä jivee ja fuskuu. Niin kuin huomasit Korsuorkesterin soidessa, lattialla oli jivettäjiä ja fuskaajia melko joukko. Korsuorkesteri onkin yksi jivettäjien ja fuskaajien suosikkibändejä. Hieman svengaavaa foksia niin mikä onkaan revitellä, kun tavallisilta bändeiltä soi melko suoraa biittii, mutta Korsuorkesteri hallitsee jiven svengin, niin kuin varmaan sinultakaan ei jäänyt huomaamatta. Soittelen noita korsuorkesterin levyjä kun harjoittelen jiveä ja fuskua.
Taitaa siellä etelä-Suomessa todella ahdistaa, ihmiset nokittelee jatkuvasti toisiaan kuten liian ahtaaseen häkkiin laitetut kanat.
Täällä syrjässä sopii humpaamaan ja jivettämään...
-vastaat noiden p..sereikien viesteihin? Ne jotka Sinut tuntevat tietävät, että olet mitä mainioin tanssija ja muutenkin oivallinen esimerkki tanssiharrastajien joukossa. Jos Sinulla ei ole muutakaan tekemistä niin vastaile vaan. Minä jatkan ihmettelyä.
Aivoton älykääpiö matalaotsainen imppotentti kun puolustat tuota valtakunnan aaseinta äijjää.. Hänhän on jopa Ruotsia myöten jo munanut itsensä,, Sitä saa mitä tilaa, Tuossa tyypissä oiva es,
Kiitos vain kysymästä!
Kieltämättä on viime aikoina ollut jonkin verran tekemisen puutetta, kun ei rännässä kahlaaminenkaan kovin mota kertaa päivässä jaksa kiinnostaa.
Tietyistä henkilökohtaisista syistä on muutenkin vähän tullut pysytellyksi katveessa.
Jonkunhan noita tanssimattomia ja kaikin tavoin muutenkin kyvyttömiä onnettomia täytyy välillä läpsäytellä, etteivät liian helposti pääse tavoitteeseensa eli tämän palstan täydelliseen haltuunottoon.
Suurimman osan aidoista tanssinharrastajistahan nuo ovat tässä vuosien varrella saaneet täältä jo karkotetuiksi.
Aniharva enää käy edes vilkaisemassa. Uudet yrittäjät pelästyvät noiden totaalista tolloutta ja siivottomuutta ja keksivät itselleen jonkin toisen harrastuksen.
Siihenhän nuo vajaat pyrkivätkin. Jotenkin heidänkin on päästävä pätemään ja kompensoimaan kaiken kattavaa huonouttaan.
Olenhan toki aina silloin tällöin pitänyt jonkin mittaisia taukojakin vastailussa, vaan kyllä ne nuo aivottomat ovat aina nostelleet törkyviestiketjujaan siitä huolimatta.
Joskus on ihan pakko yrittää edes puolustaa joitakin viattomia, jotka ihan hyvässä uskossa tietämättömyyttään tulevat tänne esittämään mieltään askarruttavia tanssimiseen liittyviä kysymyksiä ja saavat samantien törkyä kasvoilleen.
Olisi hyvä, jos muutkin kuin vain minä ilmoittelisivat asiattomista viesteistä ylläpidolle, kuten lukijoiden edellytetään tekevän.
Sinä teet tätä palstansiivous hommaa täysin, omista, itsekkäistä syistäsi ja omaa etua hakeaksesi. Lienee toivot hyväksyntää tanssieliitiltä. On totta että alatyylinen törky on hyvä saada pois asap, mutta monet asialliset viestiketjut tuhoutuu aina kun puutut peliin.
Teidät varmasti että tänne kirjoittaa edelleenkin henkilöitä joilla on syvällistä tanssiosaamista. Heidän viestinsä vain hukkuu niihin liekkeihin joita sytytä. Ilmeisen tahallasi?
Minusta on hyvä että on edes yksi palsta johon voi kirjoittaa anonyymisti, muutakin kuin virallista tanssieliitin totuutta.
...totuus, kertoipa sen kuka tahansa.
Sinutko on nyt valtuutettu kertomaan ns. ainoa oikea totuus täällä?
Minä kerron sen totuuden, jonka vankalla kokemuksella ja alan tuntemuksella tiedän oikeaksi.
Niin toki tekee moni muukin sellainen, jolla on oikeata tietoa asioista.
Ne jotka täällä muka kertovat totuutta vanhakantaisen, kehitystä jarruttavan joukon äänitorvina, eivät edusta läheskään enemmistön mielipidettä nekään.
Miksi siis vain sen, muita harvemmin tanssimassa käyvien (tai kokonaan tanssimattomienkin, kuten hyvin tiedät asian olevan) esittämät väitteet olisivat se ainoa hyväksyttävä totuus?
Sitten tähän väitteeseesi: "Teidät varmasti että tänne kirjoittaa edelleenkin henkilöitä joilla on syvällistä tanssiosaamista. Heidän viestinsä vain hukkuu niihin liekkeihin joita sytytä. Ilmeisen tahallasi?"
Tuossa tietoisesti levität väärää tietoa.
Avan hyvin olet perillä siitä, että en koskaan aloita mitään asiattomuuksia.
Sensijaan ne sinun suosikkipojusi (joskus anonymiteettinsa suojassa naisiksikin tekeytyen) hyökkäävät asiallisten ja todenmulaisten viestieni jälkeen kimppuuni tuhoten asiallisen keskustelun siihen.
Sen todellakin tiedät aivan varmasti, että mitään liekkejä en tahallani sytyttele.
Arvaapa, mitä tuollaisen väittäminen sinusta kertoo!
No, sen anonymiteettisi suojissa voitkin tehdä ihan mitä tahansa sellaista, mitä et omana itsenäsi voisi tehdä.
Toisin on minun laitani, esiinnyn aina vain juuri itsenäni piiloutumatta pusikoihin.
Arvostan kyllä että olet julkisesti sanojasi ja toimiesi takana. Lisäksi tiedän ettet syyllisty niihin asioihin joita sinua täällä syytetään. Et esimerkiksi ahdistele naisia tai muuta sen suuntaista. Olisin siitä varmasti kuullut, nääs minullakin on paljon naistuttuja tanssipiireissä.
Mikä on yksi länsimaisen hyvinvoinnin ja demokratian kulmakivi? SANANVAPAUS. Ilmaisuvapaus on jo vähän rajoitetumpaa. Tän päivän hesarissa asiasta artikkeli. Lueppa vaan.
Sananvapautta ei saa käyttää väärin, kuten julkaista yksityisestä henkilöstä tietoja, olipa ne sitten oikeita tai vääriä.
Mutta, johtavassa asemassa olevia ihmisiä, julkisuuden henkilöitä ja instituutioita saa arvostella. Saa esim. kirjoittaa, huono presidentti tai huono ammattiliitto. Myös ns julkkikset, tyyliin idolssit ja bb-asukit ovat ikäänkuin itse julkisuuteen hakeutumalla vähentäneet omaa yksityisyyden suojaa. Heitäkin saa siis arvostella, tyyliin huono laulaja tms.
Sinunkin tulisi näitä siivoushommia tehdessäsi miettiä, mikä arvostelusta kohdistuu institutionaalisiin rakenteisiin ja mikä taas enempi yksityisluontoisiin asioihin.
Sinustakin voi sanoa että olet itse hakeutunut julkisuuteen tällä nettikirjoittelulla. Sen avulla sinä saat tanssikaverita, suosiota yms. Näin ollen olet myös madaltanut kynnystä itseesi kohdistuvaan arvosteluun(poislukien valheet ja asiattomuudet)
"Minä kerron sen totuuden, jonka vankalla kokemuksella ja alan tuntemuksella tiedän oikeaksi"
Mitä enemmän ihminen oppii ja sivistyy, sitä vähemmän hän tietää absoluuttiseksi totuudeksi. Sinä sensijaan toitotat jatkuvasti puhuvasi aina totta ja oikeaa tietoa. Julistat sis itsesi joka päivä jonkinlaiseksi yli-ihmiseksi. Tuollainen kusipäisyys ärsyttää tämänkin palstan lukijoita, tanssi-ihmisiä. Ilmeisesti sinut on kasvatettu aikoinaan kovalla kädellä yhden totuuden mallilla, joten et oleikinä pystynyt arvioimaan asioita objektiivisesti. Jossain vaiheesa olet sairastunut narsismiiin, jollei se ole sinun synnynnäinen mielenterveyden häiriösi. Kasvatus on luultavasti vaikuttanut asiaan. Jopa tekstiesi perusteella useat ihmiset näkvät lävitsesi ja säälivät sinua, joka elät jossain omassa maailmassasi, täysin kieltäen saamasi palautteen ja silmiesi eteen tuotavat havainnot käyttäytymisestäsi.
Olen tullut siihen tulokseen, ette sinä muutu. Sääli, että siinä sivussa pilat jällen yhden keskustelipalstan huomionhakuisuudellasi ja narsistisella, lapsellisella käyttäytymiselläsi.
Nöyryyttä suosittelen.
Sinulla taitaa olla aika omituinen käsitys siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.
Varsinkin se näkyy olevan epäselvää, kuka saa sanoa ja kuka ei.
Institutionaalista näissä tanssikuvioissa käsittääkseni ovat tarkkaan ottaen vain liitto- ja seuratason yhteisöt.
Niistäkään ei silti perättömiä saa väittää, kuten täällä jatkuvasti -varsinkin SUSEL:sta esitetään.
Täällä niiden mainostamiesi asiantuntijoiden, joiksi katsot kilpatanssijat lähinnä sekä arvostetuiksi alan ammattilaisiksi itseään väittävät törkyilijät, hyökkäykset kohdistuvat seuratanssiyhteisöihin. Se mielestäsi ilmeisesti on oikein.
Siihen yksityisten henkilöiden (julkisia täällä ei taida kirjoitella -ainakaan tunnistettavina) kimppuun käymiset kohdistuvat useimmiten minuun (myös niiden kunnioittamiesi asiantuntijoiden toimesta, joista sellaiseksi itsensä nimennyt Dirty Dancer on sinunkin suurin idolisi).
Myös viiteryhmääni (pääosin tuttavapiiriini) kuuluvia, taitavia ja menestyneitä tanssijoita mielestäsi täällä saa solvata ja heistä esittää perättömiä väitteitä.
Myöskin mielestäsi on oikein tehdä samoin tanssien järjestäjien suhteen ja siinä samalla esittää minuun kohdistuvia, jopa rikolliseen toimintaan vihjaavia väittämiä.
Noihin mihinkään en mielestäsi saisi kirjoittaa oikaisuja täällä.
Näinhän melkoisen tekopyhästi kirjoitat:
"Sinunkin tulisi näitä siivoushommia tehdessäsi miettiä, mikä arvostelusta kohdistuu institutionaalisiin rakenteisiin ja mikä taas enempi yksityisluontoisiin asioihin.
Sinustakin voi sanoa että olet itse hakeutunut julkisuuteen tällä nettikirjoittelulla. Sen avulla sinä saat tanssikaverita, suosiota yms. Näin ollen olet myös madaltanut kynnystä itseesi kohdistuvaan arvosteluun(poislukien valheet ja asiattomuudet)."
Tuossa nimittäin taas aivan tietoisesti esität perättömäksi tietämäsi väitteen yksityisestä henkilöstä -siis minusta.
Moraalisi ei kestä tarkastelua päivänvalossa.
...ei tietystikään pitäisi vastata mitään.
Se sen paremmin kuin sen kirjoittajakaan eivät ole vastauksen arvoisia.
Kirjoitanpahan nyt kuitenkin, kun ei muutakaan tekemistä juuri nyt ole.
Ensinnäkin ihmistuntemuksesi on aivan onnetonta luokkaa.
Näinkin kirjoitit: "Ilmeisesti sinut on kasvatettu aikoinaan kovalla kädellä yhden totuuden mallilla, joten et oleikinä pystynyt arvioimaan asioita objektiivisesti. Jossain vaiheesa olet sairastunut narsismiiin, jollei se ole sinun synnynnäinen mielenterveyden häiriösi. Kasvatus on luultavasti vaikuttanut asiaan. Jopa tekstiesi perusteella useat ihmiset näkvät lävitsesi ja säälivät sinua, joka elät jossain omassa maailmassasi, täysin kieltäen saamasi palautteen ja silmiesi eteen tuotavat havainnot käyttäytymisestäsi."
Pahasti metsään menee. Molemmat vanhempani olivat taiteilijoita, isäni muusikko ja äitini kuvataiteilija-kirjailija. Kasvatus oli erittäin monipuolista, sivistystä ja luovuutta arvostavaa.
Kielenkäyttösi kertoo sensijaan sinusta hyvin paljon. En rupea erittelemään. Ne lukijat, joilla on jonkinlaista merkitystä (sellaisiakin täällä sentään vielä jokunen käy), ymmärtävät kyllä asian muutenkin.
Nuo tarkoittamani tietävät myös sen, että kerron mielipiteeni vain niistä asioista, joista tiedän riittävästi, ja joissa tiedän olevani oikeassa.
Niitä nyt vain sattuu olemaan aika paljon. Tanssi on vain hyvin pieni osa siitä, mihin kaikkeen olen elämäni aikana perehtynyt. Sinulla ei taida olla resursseja sellaisen asian tajuamiseen.
Oikeassa oleminen ei ole synonyymi yli-ihmisyydelle. Senkin normaalit ihmiset tietävät.
Sinulle alemmuudentunteesi vuoksi sellaisen kohtaaminen sensijaan aikaansaa traumoja ja lopulta primitiivireaktioita.
Tuolla narsismiviittauksellasi tulit jälleen kerran paljastaneeksi itsesi.
Toistankin ihmettelyni siitä, että et ole vielä sitä niin ahkerasti aiemmin postaamaasi narsistisen persoonallisuushäiriön määritelmää tänne taas tuupannut, kuten tapanasi on ollut.
Aika säälittävä sepustus. Ja taaas Humppikselta.
Muistan lapsuudessani kerrotun opettavaisen tarinan.
Mies lähti Amerikkaan siirtolaiseksi joskus 1800-luvulla. Rannikolle saavuttuaan, hän nousi laivasta ja käveli rantahietikolla. Paljaan jalkansa varpaan, hän löi isoon, nyrkin kokoiseen kultahippuun. Mies pyöritteli hetken kultakimpaletta kädessään ja heitti sen sitten mereen. Löydän sisämaasta vielä isompia, hän ajatteli. Vaan eipä löytänyt. Eikä myöhemmin löytänyt sitä alkuperäistäkään.
Kun ihminen löytää tanssin hän on kuin tuo rannalle noussut mies. Löytyy ne haut ja haettavat. Foksit, valssit ja fuskut. Laulut ja sanat, tunteet ja ihmiset. On kuin ELÄMÄ alkaisi.
Mutta ei hänelle mikään riitä. Vielä enemmmän suosiota! vielä enemmän arvostusta! Vielä parempia ihmisiä tahtoo omakseen hän
Hän menee JATKOKURSSILLE ja muutaman vuoden kuluttua nojailee kahviossa ja on onneton.
Tarinan opetus??
Pakko siirtyä runouteen, ettei päästä kielioppivirheistä valittamaan.
Tuolt jos tilis buggisein, heti kaulaan baunssahtaisin, vaik ois aksentit pielessä
suulle suukon suikauttaisin, vaik ois suussaan suselinpujut.
Vierellensä synkopoisin, vaik ois viarukset visessä.
Kun boogia alettiin tanssimaan niin se oli silloin lähes kopio sen aikaisesta jivestä. 80- luvun kilpajive oli alabaunssinen ja esimerkiksi lantiokaan ei saanut tehdä juurikaan ylös-alas joustoa. Lavajiven askellus oli käytänössä "flättiä" ja kilpajivessä kokoiskun askeleet sitkeitä kanta lattiaan askelia ja osaiskuiset askeleet korkeammalla päkiöillä (chase). Kun boogi haluttiin selvästi eri tanssiksi vapaa-askelluksiseen ja vapain suunnin tanssittavaan lavajiveen verrattuna ja myös eri tanssiksi kuin kilpajive, niin boogi sai rasitteekseen tiukat tanssisuunnat niin askelien kuin myös tanssitilan suhteen. Myös askellustapa määriteltiin hyvinkin tarkasti. Boogista muodostuikin ehkä vieläkin tiukemmin määritelty tanssi kuin mitä kilpajivekään oli. Boogin ja lavajiven samanlaisuus tanssijoiden keskuudessa huomattiin jo tuolloin koska hitaan boogin nopeudella tanssittu lavajive muuttui luonnostaan boogin kaltaiseksi myös boogi muuttui suuremmilla nopeuksilla käytännössä lavajiveksi, lähestyihän boogin askellus lavajiven askellusta nopeuden noustessa. Runsaat kymmenen vuotta ohjaajat onnistuivat pitämään lavajiven ja boogin eri tansseina, kun niitä opetettiin vain ns. virallisiin nopeuksiin. Nykyisin jopa 90-luvun alun tiukat gurut toteavat boogin ja lavajiven samaksi tanssiksi vain nopeus ratkaisee tanssin tekniikan ja luonteen. Varsinkin kun jiven ja boogin opettamisessa lisääntyy vapaat askelsuunnat ja tanssisuunnat. Esimerkiksi jiven 1 , 2 askeleet eivät ole automaattisesti rock vaan ne voi tanssia vapaasti vieden ja seuraten. Sama näyttää yleistyvän boogiin eli 1 , 2 askeleet eivät ole tarkasti määriteltyjä ja ne voi tanssia myös vapain suunnin ja lavajiven tapaan rock. Eli käytännössä vapaa lavajive ja vapaa lavaboogi ovat sama tanssi. Kilpajive ja kilpaboogi ovat aivan eri tanssit. Ja kilpajive on kehittynyt vasta 90-luvulla nykyisen kaltaiseksi korkeaskelluksiseksi ja ylöspäin baunssaavaksi tanssiksi, siis vasta boogin yleistymisen aikana. Kaupallisista syistä lavajive muuttui boogiksi. Olihan hienompaa opetella boogia kun lavajiveä. Myös tiukoilla määrittelyillä oli puhtaasti kaupalliset perusteet. Nyt tämä kaikki puretaan - myöskin kaupallisin perustein.
Kui tää lavajive täs sun kirjoitukses suhtautuu fuskuun - jos sen ymmärtää fuskuna niin sitten ei ymmärrä tota sun kirjoitusta kun eihän se boogi ja fusku samoilta yhtään vaikuta. Mikäs laji tää lavajive nyt sitten oikein on?
Hitto kun näitä uusia lajeja puskee pensaista jatkuvasti.
siis tän piti sattua tohon kilpajiveboogien perään mutta eihän yksinkertainen voi tällaista keskustelujuttua hallita.
Tässä tarkoitin lavajivellä sitä aikoinaan lavatanssinohjaajien opettamaa "oikeaa jiveä", tavallaan kilpajiven lavoilla tanssittavaa muotoa. Edelleenkin sitä opetetaan lavatanssikerhoissa. En tarkoittanut fuskua, vaikka fusku onkin suora käännös jive sanasta. Ei mikään uusi laji... noita nimiä nyt käytetään miten sattuu. Askellukseltaan lavajiveä - sitä oikeaa jiveä - on kaksi perutyyppiä. Reilusti kokojalka-askellus ja kilpajivemäisempi päkiäpainotteinen askellus. Ja lavajiveä opetetaan edelleenkin molemmilla askellustyypeillä, ja siltä väliltäkin.
Lavajive nimitystä käytin, koska halusin tuoda esille sen, että kilpajive ja vastaava lavajive ovat tanssillisesti aivan eri tanssit, vaikka niillä sama perusaskelsarja onkin. Yleisesti boogia verrataan kilpajiveen vaikka oikeampaa olisi verrata sitä triplettilavajiveen.
Josko nyt...
Juu, kyllä nyt selventyi. Fuskusta kun kuulee käytettävän myös tuota lavajivenimitystä. Kaupallisuus tosiaan jyrää ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen.
Säännöt ovat boogiesta tosiaan rapisseet vuosien saatossa. Nykyisin akrotkin näkyvät olevan sallittuja - kymmenen vuotta sitten niitä ei ainakaan kisoissa juurikaan näkynyt.
Jive oli 80-luvulle asti käytännössä swing synonyymi ja sen tanssiminen oli hyvinkin vaihtelevaa niin kuin swingissä oli monenlaisia musiikeja ja rytmejä ja nopeus ratkaisi hyvin pitkälle miten sitä tanssittiin. Hiitaat tanssittiin tripletin tapaan ja nopeat tanssittiin HHNN-swinginä. Jivessä/rokissa kuitenkin kilpailtiin, mutta kun ei ollut vakioituja kilpamuotoja ja sääntöjä niin aika sekavaa touhua kilpaileminen kuitenkin oli.
Samoihin aikoihin jivestä tuli (1974) yksi viralliseksi kilpatanssiksi luokiteltu tanssi, niin tästä syystä piti suunnitella myös vapaampi vastaava kilpatanssi. Jiveen piti kuitenkin saada etäisyyttä niin uuden tanssin nopeus valittiin niin alhaiseksi, että tanssityyli pakosta olisi erilainen kuin mitä kilpajiven tanssityyli oli. Tnassille keksittiin nimeksi boogie woogie ja sen nopeudeksi tuli lähes 60 iskua/minuutissa hitaampi nopeus kuin jiven nopeus. Tällä taattiin Boogie woogien selvä erilaisuus jiveen verrattuna. Lisäksi boogie woogie sai rasitteekseen tiukimmat säännöt ja rajoitukset mitä lavatanssilla koskaan on ollut. Vain ruotsalaisten bugg on ollut yhtä tiukasti määritelty. Tiukoista määrityksistä oli se hyöty, että boogie woogie pääsi sellaisenaan erilliseksi kilpatanssiksi, mikä vapaana lavajiven kaltaisena tanssina ei olisi missään tapauksessa ollut mahdollista. Myöhemmin boogie woogie sai myös nopean kilpatanssikelpoisen muodon ja senkin nopeus on noin 30 iskua/minuutissa nopeampi kuin kilpajive.
Tanssin kuvauksissa boogie woogien kehittämisen syyksi mainitaan se että lavajive olisi saanut rasitteekseen tiukat säännöt ja sen vuoksi piti kehittää vapaampi tanssi lavajiven tilalle. Koskaan en ole missään yhteydessä näitä sääntöjä nähnyt tai niistä edes kuullut kenenkään mainitsevan. Se sääntöjen saaja oli ainoastaan kilpajive!
Boogie woogie oli se tanssi joka määriteltiin tiukkaan formaattiin.
Jo useamman vuoden ajan on boogie woogie muuttunut vanhan kantatanssinsa lavajiven muotoon. Nykyisin moni ohjaaja opettaakin vapain askelsuunnin ja tanssisunnin ja myös vaihteleviin nopeuksiin. Näin boogie woogie onkin muotoutumassa vanhan vapaan lavajiven kaltaiseksi tanssiksi.
Boogie woogie on kehittynyt selkeästi kahdeksi eri tanssiksi. Kilpa-boogie woogieksi ja lava-boogie woogieksi.
Saas nähdä mikä on seuraava lavatanssi, joka saa rajoitteekseen tiukan formaatin ja säännöt.