Tuttuni aviopuoliso kuoli. Vainajalla on lapsia aiemmista liitoista, mutta tutullani eli leskellä ei ole lapsia. Leski oli huomattavasti varakkaampi kuin hänen kuollut puolisonsa. Leski mm. omistaa yksin asunnon, jossa aviopari asui. Avioehtoa ei ollut.
Kysymys:
Perukirjoituksessa leski ilmoittaa, että hän käyttää oikeuttaan olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
Pitääkö hänen lisäksi myös tässä tapauksessa laittaa perukirjoitukseen ilmoitus, että hän pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon? Vai riittääkö tuo tasinkoa koskeva ilmoitus?
Kysymys:
Perukirjoituksessa leski ilmoittaa, että hän käyttää oikeuttaan olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
Pitääkö hänen lisäksi myös tässä tapauksessa laittaa perukirjoitukseen ilmoitus, että hän pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon? Vai riittääkö tuo tasinkoa koskeva ilmoitus?
Vastaukset 9
Vanhimmat
>>Pitääkö hänen lisäksi myös tässä tapauksessa laittaa perukirjoitukseen ilmoitus, että hän pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon? Vai riittääkö tuo tasinkoa koskeva ilmoitus?>Perukirjoituksessa leski ilmoittaa, että hän käyttää oikeuttaan olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
Perukirjoitukset tulossa. Mutta miten ja milloin tämä omaisuuden ositus sitten pitäisi tehdä?
Lisäkysymys vielä: jos ositusta ei suoriteta, onko leskellä kuitenkin elinaikanaan vapaus tehdä omaisuudellaan tai sen tuotoilla mitä huvittaa?
Ositus on toimitus, missä kuolleen puolison pesän ja eloon jääneen puolison varat ja velat ositetaan. Lähtökohtaisesti tämä tapahtuu siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan köyhemmälle tasinkoa siten, että nettovarallisuudet ovat yhtä suuret. Sovinto-osituksen tekevät keskenään leski ja vainajan perilliset allekirjoittamalla ositusasiakirjan. Lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Toimitusosituksen tekee oikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakaja päättää niistä kysymyksistä, mistä asianosaisten kesken ei sopua löydy. Pesänjakajan määrää käräjäoikeus jonkun pesän osakkaan pyynnöstä.
Tietoa lesken tasinkoprivilegistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=lesken+tasinkoprivilegi&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=Perint%F6+ja+testamentti&poster=nix+nax&sort=relevance&fixed_interval_time=0&search_interval=exact&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=17&em=11&ey=2008&hpp=25
...yhteisen (lesken omistaman) asunnon osalta. Ks. linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000032889099#22000000032889099
nyt ainakin leski voi tehdä mitä huvittaa.
Yhteisen omaisuuden myyntiin (esim asunnossa muita osakkaita) täytyy kysyä muitten osakkaitten suostumus.
Jos oikein ymmärsin vastauksesi (sisältäen myös keskustelut, joihin laitoit linkit), tässä tapauksessa on tärkeää tehdä tuo ositus, jotta leski saa täysin päättää omaisuudestaan, esim. myydä asuntonsa keneltäkään siitä kysymättä?!
Tuohon ositusasiakirjaan sitten ilmeisesti laitetaan samat ilmoitukset kuin perukirjaan? Sama sanamuoto käynee? Pitääkö ositus tehdä ennen perukirjoitusta vai ...?
Kiitos muuten nix nax hyvistä vastauksistasi!
Luepa samaan kellonlyömään lähettämäni kommentti.
Ihan ensinmäinen asiakirja kuolintodistuksen jälkeen.
Eihän ositusta voi tehdä ennenkuin tiedetään mitä pesässä on, perukirjoituksessa nimenomaan selvitetään tämä asia.
Ensin perukirjoitus sitten ositus ja sitten jako, tässä järjestyksessä.