Voiko syytetty vaatia rangaistusta vastapuolelle samassa oikeudenkäynnissä missä on itse syytettynä esim.kunnianloukkauksesta ja perättömästä lausumasta?
Oikeudesta
ddsdsddsdsdsdsds
6767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ihan "noin vain". Peruslähtökohtahan on, että ensisijaisesti syyttää syyttäjä, ja asianomistajalla (i.e. sinulla) on syyteoikeus vasta, kun syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Tästä on kuitenkin YKSI poikkeus, tässä pykälät: ROL 1 luku 14 § (siis laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa)
"Asianomistajan syyteoikeudesta
14 §
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)
Se, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota on syytetty rikoksesta, voi aina kuitenkin ilman 1 momentissa tarkoitettua syyttäjän päätöstä nostaa syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
Asianomistajalla on oikeus yhtyä virallisen syyttäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa."
Eli periaatteessa kunnianloukkauksesta ja perättömästä lausumasta vain, jos syyttämättäjättämispäätös on tehty, mutta väärästä ilmiannosta (rikoslain 15 luku 6 §) heti.
Ja kaikesta tästä huolimatta se täytyy tehdä kirjallisella haastehakemuksella. Käräjäoikeus sen sitten ratkaisee, että käsitelläänkö asiat yhdessä vai erikseen.
Juu ROLlissa toki säädetään, että syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Mutta mutta, ROL 7 luku 1 §:
Asianomistaja nostaa syytteen toimittamalla kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
Rikosasia tulee vireille, kun haastehakemus saapuu kansliaan.
Vastaaja voi ilman haastetta nostaa asianomistajaa vastaan syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
Siis tuo vastaus (siitä edellytetään kirjallista haastehakemusta) oli siihen alkuperäiseen kysymykseen, jossa kysyttiin mm. kunnianloukkauksen ja perättömän lausuman osalta syytteen nostamisesta samassa oikeudenkäynnissä siten, että vastaaja nostaa sen as.omistajaa vastaan.
Näissä, joita kysymys koski, kyllä edellytetään kirjallista haastehakemusta. Ja tähän tulee sitten väliin se edellä ollut vastaus syyttäjän ensisijaisesta syyteoikeudesta ja syyttämättäjättämisestä...
Ymmärsin tuon alkuperäisen kysymyksen vähän tähän malliin: "Voinko marssia saliin, jossa olen syytettynä, ja vaatia, että siellä oleva asianomistaja samassa käsittelyssä tuomitaan kunnianloukkauksesta (joka kohdistunut minuun..)" Tähän siis vastaus on ei.
Jups!
Jos olet syyttänyt väärin perustein ja syyttämättäjättämispäätös on syyttäjältä ,on vastapuolella luonnollisesti oikeus puolustautua ja tehdä tutkintapyyntö asiasta.
Syyttäjä sitten päättää onko aihetta syyttää vai ei.Itsellä selvä tapaus, perättömän lausuman lisäksi netissä nimellä herjaaminen petoksesta.
Kalliiksi tulee vastapuolelle.
Rikosilmoitustahan ei kannata tehdä, vaan tutkintapyyntö.Ja varsinkaan yleisesti ei kannata ihmisiä mustamaalata ennekuin tuomio on tullut tai edes syytös mennyt syyttäjältä läpi.
Sitten voi jo nimen julkaista, oikeuden asiakirjat ovat yleisiä ja kaikkien luettavissa.
Itse olen viisaana ollut asiasta hiljaa, en esim ala netissä levittelemään vastapuolen rikoksia,vaikka ne sellaisia oliskin.
Syyttämättäjättämispäätöksen saa julkaista oman nimen puhdistamiseksi.
Ota yhteyttä vastapuoleen, jos vaikka olisi halukas sopimaan, muuten taidat olla kusessa.