kulkenut olen kauan
polkuja monia, kivisiä ja
kuoppaisia
matka on jatkunut
ei se ole katkennut
sinua en löytänyt
kerran sinusta eksyin
niin kovasti petyin
ilo haihtui tuulen
mukana kauas pois
matkaa jatkan taas ja
toivon sinut jossain
kai nään
polkuja monia, kivisiä ja
kuoppaisia
matka on jatkunut
ei se ole katkennut
sinua en löytänyt
kerran sinusta eksyin
niin kovasti petyin
ilo haihtui tuulen
mukana kauas pois
matkaa jatkan taas ja
toivon sinut jossain
kai nään
Vastaukset 7
Vanhimmat
joko luit?
jotakin tuttua tässä tarinassa varmaankin
monelle. Eksyminen polulta ei haittaa,
jospa sen jälkeen syntyykin jotakin
pysyvämpää Hänen kanssaan.
Ei tarvitse katsella aidan toisella
puolella olevan ruohon väriä.
Olisit iloinen, jos sinulla on jotakin
odotettavaa.
..ihminen on oppiva eläin. Omista erehdyksistään voi oppia jotakin. Suhteen alkaessa ei millään entisellä pitäisi olla merkitystä. Jokainen suhde on kuitenkin uudenlainen kahden uniikin yksilön muodostama tiimi, jonka toimiva dynamiikka syntyy ajan myötä. Mikäli molemmilla on halu kuljettaa lemmenlaivaa samaan suuntaan raukkauden aalloilla.
Tälläisia ajatuksia minulle syntyi tuosta runosta. Hyvän runon kuuluukin herätellä ajatuksia, niinkuin tämä teki.
Kiitos runoilijalle lukuhetkestä : )
pisara edessä päin, siis toivon pisara.
Mutta runohan on runo, ei se aina ole totta.
tehän tosikkoja olette. Ei runon tarvi aina olla
todellisuutta.Ensin on hyvä alku, sitten
seuraa kuoppainen tie ja, ja sitten jää
pilkahdus jostain uudesta jne..hänestä tai...
jatkuu aina vaan
yhdessä on se helpompaa
ilot ja surut jaetaan
suuret tunteet koetaan
toiveesi voi toteutua
jos haluat sille antautua
siispä jaksa vähän matkaa
ilmestyn tielles metsän takaa
matkan tarkoituksen
matka jatkuu
elämä on tosiaan
iloa ja surua
toivo seuraa
vieressä ja
uskon, että sinut
tapaan, ei
kuitenkaan muilta
salaa