En ymmärrä, miksi Suomessa toimitaan niin, että kun perheessä kaikki asiat eivät ole ok, ensitöikseen lapsi laitetaan päivähoitoon.
Ketä se palvelee?
- Jos siinä pyritään lapselle saamaan aikaiseksi tiettyä rytmiä, erillaisesti käyttäytyviä aikuisia ja säänöllinen hyvä ruoka, niin...
No onnistuu tuossa kyllä lapsen vatsa täyttämään, mutta entä stressi?
Usein nämä lapset ovat kaikesta huudosta, valvomisesta ym. kotona jo niin stressaantuneita, että ei päiväkoti hänelle ainakaan hyvää tee.
Eikö äiti siinä tapauksessa tarvi kotiin hoitajan/opettajan, joka opettaa käytännön asiat ja äidille myös viriketoimintaa vastaavan läpikäyneiden kanssa (vähän niinkuin äiti-partioon) Ja jos kodissa on alkoholi/huume ongelmia, niin hoitoon heti!!!!! -ja lapset siksi aikaa pois, esim. sukulaisille tai lastenkotiin, ja jos tilanne ei muutu sen jälkeen, niin lapset kokonaan pois. Ei liikaa lasten riepottamista paikasta toiseen.
Vaikka kuulostaa rajulta, niin rajumpaa mielestäni on lasten heittely paikasta toiseen ja stressi.
Moni ADHD voi olla pelkkä stressi ja unen puute liian meluisessa ja kiireessä perheessä.
Ottakaa kantaa.
Ketä se palvelee?
- Jos siinä pyritään lapselle saamaan aikaiseksi tiettyä rytmiä, erillaisesti käyttäytyviä aikuisia ja säänöllinen hyvä ruoka, niin...
No onnistuu tuossa kyllä lapsen vatsa täyttämään, mutta entä stressi?
Usein nämä lapset ovat kaikesta huudosta, valvomisesta ym. kotona jo niin stressaantuneita, että ei päiväkoti hänelle ainakaan hyvää tee.
Eikö äiti siinä tapauksessa tarvi kotiin hoitajan/opettajan, joka opettaa käytännön asiat ja äidille myös viriketoimintaa vastaavan läpikäyneiden kanssa (vähän niinkuin äiti-partioon) Ja jos kodissa on alkoholi/huume ongelmia, niin hoitoon heti!!!!! -ja lapset siksi aikaa pois, esim. sukulaisille tai lastenkotiin, ja jos tilanne ei muutu sen jälkeen, niin lapset kokonaan pois. Ei liikaa lasten riepottamista paikasta toiseen.
Vaikka kuulostaa rajulta, niin rajumpaa mielestäni on lasten heittely paikasta toiseen ja stressi.
Moni ADHD voi olla pelkkä stressi ja unen puute liian meluisessa ja kiireessä perheessä.
Ottakaa kantaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm
Raskaudenaikaiset ympäristötekijät ja synnynnäiset rakenteelliset tekijät
* Hyvin pieni syntymäpaino, synnytykseen liittyvät traumat, vastasyntyneen hapenpuute ja veren pieni glukoosipitoisuus lisäävät yliaktiivisuuden sekä neuropsykiatristen kehityshäiriöiden kuten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuuden häiriöiden riskiä 28, 29, 30.
* Äidin raskaudenaikainen tupakointi 30, 31, 32, 33, 9 ja alkoholinkäyttö 34, 35 lisäävät ADHD:n riskiä erityisesti lapsilla, jotka ovat geneettisesti alttiita tälle häiriölle 23. Ne lisäävät myös komplikaatioiden ja pienipainoisena syntymisen riskiä 36.
o Alkoholin runsas käyttö raskauden aikana aiheuttaa lapselle haitallisia vaikutuksia (fetal alcohol spectrum disorders, FASD) tai vaikeimmissa tapauksissa sikiön alkoholioireyhtymän (fetal alcohol syndrome, FAS). Niihin liittyy ADHD-tyyppisiä oireita, muun muassa toiminnanohjauksen puutteita, tarkkaamattomuutta ja yliaktiivisuutta 10.
* Äidin raskaudenaikainen stressi lisää syntyvän lapsen stressiherkkyyttä sekä ADHD:n, ahdistuneisuuden ja oppimisvaikeuksien riskiä 37.
* Rakenteellisiin tekijöihin, kuten kromosomipoikkeavuuksiin ja hydrokefaliaan, voi liittyä ADHD-oireita 28.
Psykososiaaliset riskitekijät
* Vakavia perushoidon ja turvan puutteita (esimerkiksi erittäin vähävirikkeinen laitosympäristö) lukuun ottamatta ympäristötekijät eivät suoraan aiheuttane ADHD:tä, vaan lisäävät yliaktiivisuutta ja monihäiriöisyyttä (erityisesti käytöshäiriöitä) sekä heikentävät toimintakykyä niillä, joilla on geneettistä alttiutta ADHD:lle 38, 39, 40.
* Perheeseen liittyvien riskitekijöiden vaikutus voi välittyä kehittyvää keskushermostoa muokkaamalla (esimerkiksi väkivaltakokemukset ylläpitävät ylivalppautta) tai vaikeuttamalla turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista sekä motoriikan ja vireyden säätelytaitojen kehittymistä erityisesti varhaislapsuudessa 38, 39, 41. Toisaalta lapsen keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus voivat lisätä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kielteisyyttä ja vanhempien rasittuneisuutta 41, 42, 43.
o Oireita sääteleviä tai voimistavia perheensisäisiä riskitekijöitä 39, 40, 41, 42, 43, 44 ovat muun muassa riitaisa kotiympäristö, kriittisyys, lämmön vähäisyys ja epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa, vanhemman psyykkinen sairaus (erityisesti äidin masennus ja vanhempien oma ADHD) sekä väkivalta.
o Lapsen ja vanhempien väliset ristiriidat näyttävät lisäävän parisuhteen ongelmia ja perheenjäsenten etäisiä välejä, ja vastaavasti pari- ja perhesuhteiden ongelmat lisäävät lapsen ja vanhempien suhteen ongelmia 45.