Päivän iltalehdestä saksittua....
Jälleen kerran hyvä osoitus hirvenmetsästyksen järkiperäisistä syistä, metsästysperinteen kunnoittamisen lisäksi.
"Hirviä on Suomessa puolet liikaa
Tielaitos, poliisi ja vakuutusyhtiöt ovat sitä mieltä, että hirviä vaeltaa metsissä ja sitä myötä myös liikenteen vaarana liian paljon. - Hirvikolarien vaaraa vähentää olennaisesti vain hirvikannan vähentäminen, sanoo Turun tiepiirin turvallisuusvastaava Markku Aarikka.
Hirvien vähentäminen ainoa tehokas keino
Syksyn kaatolupien mukaan hirvimäärä pienenee 86 000:lla. Talveksi metsiin jää noin 100 000 hirveä. Se vastaa maa- ja metsätalousministeriön suositusta, jonka mukaan sovelias hirvikanta on etelässä keskimäärin 3,5-4,5 ja pohjoisessa 1,5-2,5 eläintä tuhannella neliökilometrillä.
- Määrästä pitäisi vähentää puolet pois, sillä hirvikannan pienentäminen on ainoa tehokas keino onnettomuuksien vähentämiseksi. Aidat ja muut keinot ovat sen rinnalla enempi askartelua, sanoo Aarikka.
Autoilijoita varoitetaan hirvivaarasta liikennemerkillä. Sillä ei kuitenkaan ole paljon tehoa.
- Olemme mitanneet autojen nopeuksia sekä ennen tällaista merkkiä että sen jälkeen. Nopeuksissa ei ole ollut havaittavaa muutosta, sanoo komisario Mika Peltola liikkuvan poliisin Lounais-Suomen osastosta.
- Kokeilemisen arvoinen voisi olla infotaulu, jossa kerrottaisiin, että tällä tieosuudella on hirvikolareissa kuollut niin ja niin monta ihmistä.
Eniten autoilija voi pienentää riskiään joutua hirvionnettomuuteen juuri alentamalla nopeuttaan. Kolme neljästä kuolemaan johtaneesta hirvionnettomuudesta on tapahtunut vähintään 100 kilometrin tuntinopeudella. Yli 90 prosenttia kaikista hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu tieosuuksilla, joilla nopeusrajoitus on 80 tai suurempi."
Jälleen kerran hyvä osoitus hirvenmetsästyksen järkiperäisistä syistä, metsästysperinteen kunnoittamisen lisäksi.
"Hirviä on Suomessa puolet liikaa
Tielaitos, poliisi ja vakuutusyhtiöt ovat sitä mieltä, että hirviä vaeltaa metsissä ja sitä myötä myös liikenteen vaarana liian paljon. - Hirvikolarien vaaraa vähentää olennaisesti vain hirvikannan vähentäminen, sanoo Turun tiepiirin turvallisuusvastaava Markku Aarikka.
Hirvien vähentäminen ainoa tehokas keino
Syksyn kaatolupien mukaan hirvimäärä pienenee 86 000:lla. Talveksi metsiin jää noin 100 000 hirveä. Se vastaa maa- ja metsätalousministeriön suositusta, jonka mukaan sovelias hirvikanta on etelässä keskimäärin 3,5-4,5 ja pohjoisessa 1,5-2,5 eläintä tuhannella neliökilometrillä.
- Määrästä pitäisi vähentää puolet pois, sillä hirvikannan pienentäminen on ainoa tehokas keino onnettomuuksien vähentämiseksi. Aidat ja muut keinot ovat sen rinnalla enempi askartelua, sanoo Aarikka.
Autoilijoita varoitetaan hirvivaarasta liikennemerkillä. Sillä ei kuitenkaan ole paljon tehoa.
- Olemme mitanneet autojen nopeuksia sekä ennen tällaista merkkiä että sen jälkeen. Nopeuksissa ei ole ollut havaittavaa muutosta, sanoo komisario Mika Peltola liikkuvan poliisin Lounais-Suomen osastosta.
- Kokeilemisen arvoinen voisi olla infotaulu, jossa kerrottaisiin, että tällä tieosuudella on hirvikolareissa kuollut niin ja niin monta ihmistä.
Eniten autoilija voi pienentää riskiään joutua hirvionnettomuuteen juuri alentamalla nopeuttaan. Kolme neljästä kuolemaan johtaneesta hirvionnettomuudesta on tapahtunut vähintään 100 kilometrin tuntinopeudella. Yli 90 prosenttia kaikista hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu tieosuuksilla, joilla nopeusrajoitus on 80 tai suurempi."
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse olen jankuttanut jo pari vuotta, että hirvikannan voisi pudottaa 10 prosenttiin nykyisestä.
Totta on kaikki tuo, mitä kerrot, mutta koko tarinasta puuttu kokonaan metsänomistajan näkemyt, hänen joka ruokkii koko hirvikannan. Tekeepä sen hyvin usein erittäin kalliisti hankkimallaan ja suurella työllään tarjolle asettamallaan appeella.
Hirvi on todella suuri tuholainen. Jos nyt siis isäntä taimettaa hethtaarin metsää n. 1000 euron kustannuksin. Kasvattelee ja hoitaa muutamia vuosia, ja saa jonain kauniina keväänä kaiken olevan tuhottu hirvien toimesta.
Nyt hän sitten ottaa yhteyttä vahinkotarkastajaan.
Maksaa tarkastuksen kustannukset, ja saa korvaukseksi uudet taimet. Uuden istutustyön hän tekee omin kustannuksin.
Tilanne on siis se, ettei monin paikoin voi millään keinoa perustaa uutta männyn taimikkoa, koivusta tai haavasta puhumattakaan.
Ongelma on jopa koko kansantalouden kannalta katsoen jo kestämätöntä suuruusluokkaa.
Haluaisin oikaista vähän kirjoitustasi hirvivahinkojen korvaamisesta. Kirjoitit, että tarkastuksen joutuu maksamaan omasta pussista. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarkastusmaksu maksetaan metsänomistajalle takaisin korvaussumman yhteydessä.
Sanoit lisäksi ruokkivasi hirvet. Siinä olet ihan oikeassa. Yksi syy hirvikannan "räjähdysmäiseen" lisääntymiseen 1900-luvulla on juuri metsänhoito. Mitä enemmän taimikoita (varsinkin männyn-) sitä enemmän on ruokaa hirville. Ennen ongelmaa ei ollut, kun metsät uudistuivat ns. pienen kierron kautta. Siis silloin, kun metsänomistajat eivät laskeneet puulle vielä niin suurta arvoa kuin nykyään.
Oletko muuten kokeillut karkotteen levittämistä? Osa riistanhoitoyhdistyksistä jakaa sitä, kyselepä sieltä. Levitys on nopeaa ja helppoa.
Taitaa issillä olla aito kaupunkilaistausta, eikä minkäänasteista kosketusta todellisuuteen.
Voin vakuuttaa sinulle, että enemmin ko. asioita tunnen kuin sinä, jos vain inssi olet.
Edelleenki; Metsänomistaja ruokkii jokaisen hirven! Jos siis metsäinssi olet, niin tiedät sen, että hän joutuu sen jopa velvoitettuna tekemään.
Sinunlaisin asentein olevaa m-inssiä ei yksikään vastuullinen metsänkasvattaja mailleen kaipaa.
Huomautan, että olen omakohtaisesti monien kymmenientuhansien mummonmarkkojen vahingot kärsinyt, korvausten oleessa vain murto-osan vahingoista. Vieläkin ko palsta on kasvuvaiheessa, jolloin se voi tulla neljännen kerra tuhotuksi. Ensimmäisestä uudisistutuksesta on nyt kulunut 21 vuotta.
Karkotteita on kokeiltu, jopa erilaisia puihin ripustettavia esineitä. Niitten teho on - nolla.
Sen sinunkin on hyvä viisaudessasi tietää.
Pysyhän inssi aisoissasi !!
Kyse on myöskin sinunlaistesi leivästäsi. Tajuatko edes sen? Vai onko sinun onnesi se, jos hirvien aiheuttamat metsätuhot edelleenkin lisääntyvät??
Kirjoitat mm. "Siis silloin, kun metsänomistajat
eivät laskeneet puulle vielä niin suusta arvoa kuin nykyään".
Mitenkä tuo lause on tulkittava, Mitä se kertoo sinusta?? Epäilen, tai paremminkin olen täysin varma siitä, että et ole lainkaan metsäalan ammattilainen. Olet feikki.
Metsänomistaja ei puun arvoa itse kykene määrittämään. Sitävastoin puun reaaliarvo on jo pitkään ollut aleneva, mutta metsän hoitokustannukset ovat olleet noususuunnassa.
Ei pelkät uudet ilmaiset taimet ole riittävä korvaus jo >10 vuotiaan taimikon täydellisen tuhon korvaamiseen.
Oletko muuten koskaan istuttanut metsää. Oletko koskaan tehnyt sitä toistamiseen samalle alueelle, välillä paikkaillen ja lopulta koko alueen uudestaan uudistaen, alueen joka on jo ehtinyt heinittyä jne.
Jos siis metsäinssi olet,niin vaihda alaa!!
ja opettele muutoinkin tosiasioita kunnioittamaan.
Liikenteeesä tapahtuu sittenkin toki paljon dramaatisempaa ja millään tapaa korvaamatonta.
kyllä ainakin appiukon korvaussummasta oli vähennetty tarkistusmaksu eikä lisätty.
tässäkin yhteydessä, että metsästys 1980- ja 1990-luvuilla vääristi hirvikannat nykyisin seurauksin. Se tapahtui nimenomaan metsästäjien ja metsätyspiirien omasta valinnasta.
Kuten artikkelissa todetaan autoilijoiden välinpitämätön asenne on ehkä suurin yksittäinen syy hirvikolareihin. Ajonopeuksia laskemalla saataisiin karsittua suuri osa vuosittain tapahtuvista kuolonkolareista.
Toinen tapa on tietty ampua hirvet pilvenreunalle ja jatkaa entistä kaahaamista.
Metsänhoidosta toteaisin, että yhden lajin puupellot on todettu aroiksi hirvivahingoille. Sekapuutaimikoissa selviävät ihmiselle tärkeimmät koivu ja mänty yleensä sellaiseen kokoon, että hirvet eivät niitä enää pysty vahingoittamaan.
Mistä olet saanut nämä "tietosi" metsänhoidosta?
Ensinnäkin, yhden puulajin taimikko voi pärjätä jopa paremmin hirvelle kuin kahden puulajin taimikko. Tutkijatkin kiistelevät siitä, onko koivuista enemmän hyötyä vai haittaa männikössä hirvituhojen kannalta. Jos vastaus hirvituhojen torjuntaan olisi yksinkertainen, se luultavasti olisi jo keksitty.
aiheuttamat metsätuhot ajoittuvat pääasiallisesti talvikauteen, jolloin hirvet käyttävät ravintonaan mm. puiden oksia.
Koivu ja haapa muodostavat luontaisesti 'pusikkoja', joista hirvien suihin voi kadota paljon enemmän kasvimassaa kuin esim. harvaan kasvavien mäntyjen kohdalla, ilman että se näkyisi metsän tuotossa. Näistä pusikoista jää aina joku jäljelle kasvamaan. Hirvet suosivat lehtipuiden oksia, koska ne ovat ravintorikkaampia ja helpommin sulavia kuin männyn oksat.
"...yhden puulajin taimikko voi pärjätä jopa paremmin hirvelle kuin kahden puulajin taimikko."
Tämä on totta juuri siksi, että hirvet mielummin syövät lehtipuita kuin havupuita. Tuhoja tapahtuu silloin, kun mäntypuupellot ovat niin laajat, että hirvet eivät muuta syötävää löydä.
..kyllä riittää, niiitä joilla on kosketus todellisuuteen!!
"TUTKIJAT KIISTELEVÄT...". Oletko jopa viiaampi kuin asiaa vartavasten tutkivat? Vai oletko juuri se kiistelevä osapuoli.
Jokainen maallikkokin, jolleka ei tosiasioiden ymmärtäminen, omin silmin nähtynä vaikeuksia tuota, tajuaa sinua paremmin...
Tämä Satu, hän voisi sinua hiukan viisastaa. Olisit hyvin viisas, jos hetimiten asenteitasi tarkisaisit, sillä sen joudut jokatapauksessa tekemään.
on tällä inssillä. kunhan alkaa parta kasvaa, niin haihtuu.
Metsästäjät on aina kaataneet valtion kaadettavaksi määräämät hirvet. Miten siis metsästäjä on voinut vaikuttaa hirvien kaatolupiin ? Valtio nimenomaan halusi hirvien määrän kasvua tuolloin 80-ja 90-luvulla. Vihreiden suosiollisella avustuksella. Vihreäthän haluavat täyttää maan eläimillä. Sudet myös Helsingin kaduille.
Hirvikolarit voitaisiin estetää asettamalla liikenteen yleisrajoitukseksi 30 km/h. Siltikin voi liukkaalla tiellä onnnistua ajaa hirven päälle siten, että hirvi kaatuu auton päälle taittaen kuskilta niskat.
Kauanko hirvi selviää syömättä ? Käyppä edes kerran vilkaisemassa mainitsemaasi taimikkoa kunnon hirvialueella. Siis oikein laitat saappaat jalkaan ja käyt metsässä. Siellä missä hirviä ei ole tuonkin tyypin taimisto on ihan hyvä.