Olen kilpatanssin aikuisten jatkoryhmässä.
Minulla on parini kanssa ongelma - emme tanssi musiikin tahdissa!
Minä olen se kokeneempi meistä. Hän vielä lisäksi VIE erittäin voimakkaasti (kun nainen vie putoaa paljolti pohja pois) ja ehkä tästä johtuen olemme usein lähes kokonaisen tahdin EDELLÄ, näkyy selvästi mm. hitaassa valssissa.
Lisäksi noissä kävelyissä, mm. sambassa ja jivessä menemme täysin eri tahdissa.
Tästä tulee iso ongelma katselmuksessa. Vaikka kuvion osaisi kuinka hyvin niin jos ei tanssi musiikkiin niin se on ensimmäinen hylkäyskriteeri!
Mikä tässä voisi olla avuksi? Parini on niin keskittynyt kuvion suorittamiseen ettei hän huomioi musiikkia vaan 'runnoo' kuviot vaikka väkisin läpi ja tästä tulee aika huono lopputulos..
Minulla on parini kanssa ongelma - emme tanssi musiikin tahdissa!
Minä olen se kokeneempi meistä. Hän vielä lisäksi VIE erittäin voimakkaasti (kun nainen vie putoaa paljolti pohja pois) ja ehkä tästä johtuen olemme usein lähes kokonaisen tahdin EDELLÄ, näkyy selvästi mm. hitaassa valssissa.
Lisäksi noissä kävelyissä, mm. sambassa ja jivessä menemme täysin eri tahdissa.
Tästä tulee iso ongelma katselmuksessa. Vaikka kuvion osaisi kuinka hyvin niin jos ei tanssi musiikkiin niin se on ensimmäinen hylkäyskriteeri!
Mikä tässä voisi olla avuksi? Parini on niin keskittynyt kuvion suorittamiseen ettei hän huomioi musiikkia vaan 'runnoo' kuviot vaikka väkisin läpi ja tästä tulee aika huono lopputulos..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lihatiskiin
Kokeileppa itsepintaisesti tanssia oikeaan tahtiin. Kyllä parisi sitten jossain vaiheessa huomaa, kun on pari kuviota edellä sinua.
Myös varovainen huomauttaminen voi tuottaa tuloksen.
Eipä juuri mitään ole tehtävissä.
Tai sittenkin. Tanssikaa kokeeksi ilman musiikkia ja siten että improvisoit ennalta arvaamattomasti seuraavat liikkeesi. Näin parisi ei pysty ennakoimaan vaan hänen on seurattava sinun askeleitasi. Se tapahtuu pienellä viiveellä. Näinhän normaalissa lavatanssissa kokenut seuraaja tekeekin. Eli kaikki askeleet about sadasosasekunnin viejän perässä.
Kuvailemasi ilmiö on hyvin yleinen varsinkin nuorempien naistanssijoitten keskuudessa. He pyrkivät usein ennakoimaan ja jopa viemään. Onko se sitten sitä tasa-arvoa vai mitä lie. Vaikeaa tuntuu kuitenkin joillekin olevan oppia pois tavasta. Luulen että liika ennakoiminen syntyy erilaisilla tanssillisilla liikuntatunneilla, joissa musiikin tahtiin tanssitaan erilaisia tanssilajeja yksintanssina ilman paria. Pelosta ettei ehdi tekemään kaikkia kuvioita tahdissa, pyritään olemaan etuajassa. Kun paria ei ole, syntyy kuvitelma että niin pitääkin tehdä.
Olenpa joskus tanssinut naisen viemänäkin. Ei se yhtään hassumpi kokemus ollut. Vaikeinta oli asennoitua siihen että on vietävänä.
Paras tanssinautinto ainakin minun mielestäni syntyy kun viejäkin ihan pikkuriikkisen viivästyttää omia askeleitaan. Tällöin daaminkin on pakostakin seurattava myös viiveellä. Näin syntyy kuminauhamainen svengaava tunne. Koska en harrasta kilpatanssia en tiedä onko sellainen hyväksyttävää kilpatanssin parissa.
Onneksi en harrasta kilpatanssia eikä minun tarvitse siitä välittääkään.
Mutta kärsin parini kanssa justiinsa samasta ongelmasta.
Tilannetta on helpottanut todella tiukka ote vyötäröstä ja mahdollisimman pitkät askeleet sekä voimakkaat joustot.
Nämä eivät kuitenkaan poista perusongelmaa.
Ensinnäkin todella tiukka ote rasittaa hauista ja myös oikeaa rintalihasta jotka ovat tanssiillan jäleen toisinaan todella kipeät.
Pitkiä askeleita ei aina voi tehdä (ruuhka) ja silloin pari ryntää ennenaikaisesti liikkeelle.
Voimakkaissa joustoissa voin pidätellä hantä jonkin verran kun en päästä nousemaan ylös ennenaikojaan mutta kaikki tämä ottaa voimille ja siitä syystä hikoilen kovasti tanssiessa.
Tästä olen puhunut hänen kanssaan mutta hän vain väittää että minä tanssin liian hitaasti.
Konkreettisesti näytin hänelle kerran polkkaa tanssiessa että minun askel oli oikeassa polkaisemalla hypyssä (niinkuin vanhoissa elokuvissa) jalan voimakkaasti parkettiin että kuului ihan ääni jolloin hän konkreettisesti kuuli että askel meni tasan rytmin kanssa.
Hitaassa valssissa joudun n. 3-4 kertaa kehoittamaan häntä jätättämään ja jopa hokemaan puu-rat-taat että hän rauhoitti menoaan.
Hänellä on takana n. 30 vuoden tanssikokemus ja alkujaan tanhutausta.
Olen kokeillut myös löysätä otteen ja tanssia vain omaan tahtiin ja tehdä pyörähdyksiä jolloin hän huomaa itsekkin että joutuu hakemaan aina uudelleen paikkansa kun minä en korjaa näitä virheitä vaan tanssin ihan omaa tanssia.
Pyörähdyksissä hän saattaa jäädä niin pahasti jälkeen että on minun kyljen kohdalla (ennakoi väärään suuntaan).
Hän on kyllä tiedostanut ongelman mutta edelleen hän väittää että ongelma on minussa eikä hänessä.
Salaisuus on tehokkaassa alkeiden opettelussa.
Tässä onkin kilpatanssin ikuisuusongelma. Rytmi pitää saada toimimaan ennen ensimmäisen varsisen kuvion opettelemistä. Sitä eteen taakse samban "nytkyttelyä" on harjoiteltava niin kauan, että se toimii rytmiin selkärankatasolla - ja tämänkin jälkeen niitä pieniä harjoituksia ennen liikkuvia kuvioita.
Hidas valssi kannattaa ensin opetella kävelemään tarkasti askel iskulle. Kun tämä onnistuu, niin vasta sen jälkeen opetellaan kävelemään iskujen painotuksen mukaan. Kun painotettu kävely onnistuu, niin vasta senn jälkeen kannattaa harjoitella ne "neliöt" ja vastaavat pikkuharjoitteet.
Samoin myös jive. Jos rytmissä pysyminen tuottaa vaikeuksia niin ensin kannattaa harjoitella myös ne rytminvaihdokset paikallaa perusharjoitteina. Paikallaan perusaskellusta ja väliin neljän ja kahdeksan iskun mittaisia nopeita ja hitaita kävelyjä paikallaan askeltaen.
Musiikista täytyy tietenkin opetella kuuntelemaan tahtijaot, toisin sanoen ykkönen pitää löytyä. Iskujen laskeminen onkin yksi oleellinen harjoite aloittelijoille, koska siinä "mennään automaattisesti musiikin sisään".
Mitenkä saada 30 vuotta tanssinut opettelemaan uudelleen alkeita ja unohtamaan kaiken aiemmin oppimansa?
Jopa osa tanssinopettajista ei ymmärrä asian vaikeutta, eräskin meinasi että pari tuntia yksityisopetusta riittää.
Ja mitä tulee tuohon alkeiden opetteluun niin mielestäni nykyisen kaltaisilla tanssikursseilla on liian hoppu mennä eteenpäin joten alkeet jäävät 10-15 min. ja sen jälkeen kuvioita sellaista vauhtia että hirvittää.
Tiedän tiedän. On mentävä massan mukana eli suurin osa on sellaisia joilla nämä alkeet on hallussa ja loput opppivat sitten väärin tanssimaan, systeemi vain suoltaa väärinoppineita siinä missä oikeinoppineitakin.
Tanssiopettajilla pitäisi olla kanttia sanoa osalle porukkaa että hakeutukaa yksityisopetukseen ja opetelkaa alkeet kunnolla ja sen jälkeen uudelleen kurssille.
Toimin itse kouluttajana sellaisessa harrastuksessa jossa seuraa mahdollinen kuolema jollei osaa asioita oikein ja siellä meidän on pakko sanoa kurssilaiselle ettet nyt osaa tätä ja annamme hänelle yksityisopetusta ja jos on toivoton tapaus niin joudumme hylkäämään hänet (tosin ei ole itselle tullut vastaan sellaista tapausta).
Siis daami ei seuraa vaan käyttää sinua pylvään omalle harjoittelulle?
ongelma tosiaan se on mutta sekin kyynisyys on joskus käynyt mielessä joidenkin kohdalla ettei ole "mitään tehtävissä". Sillä se tekeminen on tapahduttava daamin oman pään sisällä ja sen nimi on asenne.
Siis ei men tahtiin! No sehän ei ole edes tarpeen jos vienti ja musiikki kuljettaa muualla mutta seuraaminen tulisi osata ja sehän vaatii naiselta yleensä liikaa koska siinä saa mahdollisuuden tai joutuu mukautumaan ja kuulemaan impulssi mieheltä.
Se vie aikan tai sitten ei koskaan. Vakiparien ja parisuhdepareilla tuo näyttää joskus olevan "kynnyskysymys".
Sanominen tai sen vihjaaminekin on joillekin kuin bansaa tuleen, joillekkin aivan ihana juttu ja ottavat opikseen.
Naisen tulisi harjoitella yksin musiikin kuuntelua ja liikkumista siihen , sen sekoittaa sitten se kun on jokin joka ohjaa eli merkitsee sitä. Mutta jos hän VIE on opittavaa aika paljon.
Tarkoitatko, että olette iskun jäljessä vai siis oikeasti kokonaisen tahdin?
Puhutaan selvyyden vuoksi iskuista..
Kiitos kaikista kommenteista! Aikaisemmin mainittiin mm. siitä, että ongelma esiintyy usein kun on harjoitellut ilman paria ja nyt sitten otetaan vähän 'ennakkoa'..
Minun parini on nimenomaan koko alkeisjakson alusta alkaen tanssinut yksinään kun ei ole ollut paria ja nyt on sitten ollaan vaikeassa tilanteessa kun molemmat 'vievät'...
Joskus sujuu kohtalaisesti ennalta opittu kuvio kun hän tietää vuorenvarmasti mitä tulee seuraavaksi, mutta kun vähänkään poikkeaa 'linjalta' niin menee pieleen.
Jivessä voin esimerkiksi jauhaa peruskuviota pitempään enkä osoita mitään merkkiä tehdä muuta, esim. nosta kättäni kun lähdetään paikanvaihtoon tms, niin hän ottaa komennon ja lähtee oma-aloitteisesti tekemään uutta. Minultahan miehenä se impulssi pitää tulla, tämä tanssiharrastus vaan ei toimi jos nainen vie.
En sitten lopultakaan tiedä onko rytmitajun kanssa myös vaikeuksia, koska esim. cha chassa mm. perusaskel kuten time step tuntuu olevan lähes mahdoton mennä tahdissa.
Teillähän on ihan hyvä pohja kilpatanssiin. Siinä ei todellakaan ole väliä rytmitajusta, riittää kun pystytte simuloimaan rytmiä tanssilla. Eihän muuten voi tanssia jiveä johonkin kummalliseen iskelmäpoppiin, siinä synnynnäisestä rytmitajusta on vain haittaa.
Siis: opettelette musiikkiin liikkumisen vaikka jotenkin matemaattisesti....
Arvosteluperusteet kilpatanssissa jaetaan 7 ryhmään, tässä TÄRKEYSjärjestyksessä:
1) tahti- ja perusrytmi
2) vartalolinjat
3) Liikeradat
4) Jalkatekniikka
5) tanssin luonteen tulkinta
6) tanssillinen esittäminen
7) koreografia
Eli jos tahdit/rytmit ei kohdallaan, ei (ainakaan kilpatanssissa) paljoakaan mahdollisuuksia vaikka kuinka osaisi kuviot..
T: SamuelHKI
Siis kilpatanssissa riittää kunhan koreografia on rytmissä, liikkeiden rytmittäminen on helpompaa kuin lukemaan opettelu. Oikea rytmitaju on tarpeen vapaassa tanssissa.
Niin musiikissa, äänenkuljetuksessa kuin tansissakin.
Rytmiä tarvitaan ikäänkuin telineitä rakennustyössä kun valmistetaan itse asiaa.
Rytmi on kuvattu ja sen on suurin osa ymmärtänyt joksikin pääasiasiaksi! Vaikkakin se on viitekehys se tuo jatkuvaa ylikeskustelua ja erinäkemystä joka on kai ymmärtämättömyyttä sekä tanssi/musiikki taiteen etäisyyttä .