osaatko sanoa

eikä niinkään kuka kysyy :)

...sama, kuka kysyy, sanon aina oman mielipiteeni.
Eihän se semmonen edes olisi Oikeaa keskustelua, jos toinen aina myötäilis toista.

Sanon oman mielipiteeni sekä täällä, että livessä.
Ja jos huomaan, että joku ei Oikeasti sano omaa mielipidettään, vaan jotenkin kohteliaasti on samaa mieltä, niin ainakin mun keskustelu tyssää siihen.

Voin halutessani ottaa monella tavalla tilanteesta riippuen. Napakka ei, mikäli haluan päästä samantien tilanteesta eroon. Pelkäänpä pahoin, tai muut tuon tyyliset kiemurtelut henkilölle jolle en halua sanoa ei, mutta joudun sen jotenkin ilmaisemaan ja kaikkea tuolta väliltä. Kuitenkin jos aion jostain kieltäytyä sanon sen silmiin katsoen ja mahdollisimman nopeasti. Aika vahva kysyvän persoonan tulisi olla jotta persoonan vuoksi muuttaisin mielipidettäni. Toisaalta voin myöntyä johonkin vasten omaa tahtoani pelkästään ilahduttaakseni toista. Voihan sellaisen tilanteen mielikuvissa luoda jossa kovin vahva persoona saisi puhallettua mielipiteeni tuuliviiriin pyörimään, mutta normaalissa elämässä se tuskin toteutuu.

se on tärkeää osata tehdä se päätös just nyt ja siinä.
Sitten on kyllä vanha mummeli joka kysyy asioita erilaisia tehtäväkseni jotka kuuluisi hoitoväen porukalle, niin kerron hänelle et katsotaan se tilanne porukalla, hänelle en koskaan sano suoraan että ei.
Elikkä tässä ratkaisee itse asian esittäjä tilanteeni, koska kyseessä on vanha ihminen.
Mutta asiat hoituvat näin sitten ihan oikeita polkuja.

persoonan vahvudesta kiinni. Ja kuka on vahva persoona? Millä se mitataan? Sinulle vahva persoona, voi olla toiselle heikko.

Asia ratkaisee. Joku uusi ja ennenkokematon asia voi jopa saada toisen asian siirtoon, tai perumiseen, jos sellainen ei tuota ongelmia. Olipa henkilö sitten vaikka hieman "voimakkaampikin persoona".

Jospa se persoonan voimakkuus siitä häviää, kun sanoo että ilomielin, kun sinä kysyit.
Voi ollakin että tuon voimakkuuden takana onkin heikkous, ja arkuus.
Pompotteluun ei kannata alistua. Lähtee litomaan, jos huomaa että tarkoitus oli vain kusettaa, ja käyttää hyväkseen vain alistamistarkoituksessa.
Joillakin "sairaus" teettää niinsanottuna vahvana oloa. Narsismi on yksi.

Voihan sitä jyrkän ei sanan kohdan täyttää muulla asialla. Ei jää niin tyly vaikutelma.
Minulla ainakin silloin on muuta jo sovittua tekemistä. Esim joku oma homma, jonka toteutuksen vuoro on just silloin, enkä sitä siirrä.

Työpaikoilla noita "pikkukihoja" löytyy useinkin.
Mutta yleensä ei kannata niistä riitaa tehdä, vaan tekee oman hommansa, ja kuittaa humorilla, toisen pomotuksen.

Jos minua ei esim. koripallo kiinnosta, niinkuin ei kiinnostakkaan, niin minä en lähde.
Enkä lähde joihinkin naisten kissanristiäisiin kuuntelemaan kakkujen ja kukkien kehumista, jos talon isäntäkin on ihan nyhverö.
Katsokaa, sanaa joihinkin. Joihinkin lähden.

Se on aina vähän tilanteesta kiinni.
Voi olla että entinen, niinsanottu vihamieskin haluaa saada sovintoa aikaa, sillä että pyytää jotain homemlia avukseen suorittamaan, tai muuten pyytää jotain neuvoa.

Tuollainen leffakutsu voi olla osoitus vain siitä, että hänellä on tosiaankin vähän ystäviä, ja hän ei enempää haluakkaan. Hän kokee sinut ystäväkseen, vaikka et samoja asioita harrastakkaan. Voihan asiassa olla syvempikin kintymys. Peräti ihastuminen jollei jopa rakastuminen, sukupuolesta riippumatta.

Juu, ei, kyllä, ehkä, soitan kun tarkistan ensin mikä tilanne on kotona, jne.........

Portteja ei kannata ihaan lopullisesti sulkea edes ns. sairaalta, jos se ei ole jatkuvana riesana. Voi olla että lievä ei rittää.
Mutta on myöskin osattava sanoa. EI!.

Minusta on mukavampi sanoa kyllä. Toivottavasti on hyvin vähän noita asioita mihin täytyy vastata EI.