Aatelkaapa sitä, että linnunrata yksistään on 100 000 valovuotta halkaisijaltaan, kooltaan linnunrata ei ole mikään suuri galaksi, ja että me ei asuta linnunradan keskustan liikennevaloissa, vaan äärimmäisessä periferiassa, yhessä galaksin haarakkeen mutkelmassa. Väittäisin itse näin, että jo omassa kotigalaksissamme täytyy olla muutakin älyllistä elämää kuin me, mitään muuta perustetta mulla ei ole, kuin että mittasuhteet ovat jotakin niin järkyttävän suurta, ettei siihen ihmismieli vaatimattomalla laskukapasiteetillaan kykene. Ajatelkaapa, että valo etenee n. 300 000km sekunnissa, ja pelkästään linnunradan läpimitta on 100 000 vv! Miten järjetöntä universumin tilan tuhlausta olisi kuuroille kaikuva kylmä ja kuollut avaruus?
Sitten kun edetään siihen, että linnunrata ei ole maailmannapa, puhumattakaan omasta aurinkokunnastamme ja planeetoista, taikka planeetta maasta. Seuraavaksi tulee Andromeda ja Magellanin pilvet, tai kuten vanhaan aikaan niitä kutsuttiin Magalhaesin pilviksi (eli isompi ja pienempi Magellanin pilvi, galaksi). Näissä avautuu taas aivan omat maailmansa kekusta-periferia-ajatuksineen. JA eikä suinkaan joku andromeda tai Magellanin pilvet ole mitään keskusgalakseja.. ne ovat niitä höyheniä häyhensäkin seassa. Tällä pienellä valotuksella jo, skeptikot, miten kuvittelette olevanne täällä ihmisenä ainutlaatuisia? On toki totta, että on olemassa teoria siitäkin, joka väittää että elämä on harvinaisuus, eli tavallaan kuolleen ja hiljaisen universumin vika tai oire sen harmoniassa on elämä täällä, ja siksi ainutlaatuista. Minä vaan en tämän teorian koulukuntaa kannata, se tuntuu makaaberilta ja järjettömältä. Jos lähdetään todennäköisyysmatematiikalla laskemaan elämän todennäköisyyttä tokihan se aikansa kestää, sillä kuten omakin aurinkokunta osoittaa, ei täälläkään ole kuin yhdellä paleetalla elämää. Toisaalta, onko tällainen yhden aurinkokunnan valaisema otos vielä pätevää tietoa? No toki se kai on, kun meillä ei ole muutakaan (paitsi eksot). VOimme väittää, että elämä kehittyy juuri siten kuin se maapallolla kehittyi ja kehittyy, mutta meillä on vain maapallolainen, meidän oma näkökulma. Tilanne vertailussa olisi ihan toinen jos meillä olisi vaikka tutkimuksemme otannassa esillä vaikkapa 50 planeettaa, joista kymmenellä olisi älyllistä elämää, silloinkin vertailu olisi jo ihan toisella tasolla kuten osaatte päätellä itsekin.
Oma veikkaukseni on se, että jossain vaiheessa tuo tieto kuitenkin murtautuu lävitse ihnan julkisesti, että yksin emme täällä universumissa vaella. Miksi sen pitäisi edes järkyttää ketään? Sen pitäisi järkyttää, jos jää ajattelemaan asiaa näiden matkojen ja etäisyyksien suhteen, sillä olisi suorastaan mielipuolisen hulua ajatella olevan täällä yksin universaalisessa mittakaavassa.
Miten nuo avaruusihmiset kulkevat, jos kulkevat tähtien välillä? Minun veikkaukseni on, että he käyttävät matkustuksessa hyväkseen mustia aukkoja. Heillä on jokin keino pitää madonreikää auki tarvittavan kauan pujahtaakseen sen lävitse elossa ja takaisin kotiin samalla lailla. 1) Vierailut toisissa palneetoissa tähtien välillä kertoo huipputeknologiasta, ja huipputeknologiaan tarvitaan älyä ja kehittyneempi sivilisaatio. Meillä ei olla näin pitkällä. SIlti uskon teoriaan, että on eri vaiheissaan kehittymässä olevia sivilisaatioita. Joissain ollaan ehkä sillä asteella, kuten meillä aikana, jona tallasimme apinaihmisen kanssa rinnatusten (ihminen ja apinahan lähti erkautumaan jo munoin eri linjaa keskenään). Eli on taatusti sivilisaatioita, joissa ollaan vielä ihan alussa. Toisaalta sitten nämä matkaajat, joilla kehitys on jo paljon edellä meistä. Taas vertuuttelen universumin kokoa, tänne mahtuu kaikessa kehitysvaiheessa olevia sivilisaatioita, eikä tule edes ahdasta! Tila ei lopu kesken.
2) Korkeammat sivilisaatiot hallitsee painovoiman hyödyntämisen kaikin tavoin, he tajuavat ja tietävät mitä on pimeä aine ja tähtitieteestä he tietävät paljon enemmän kuin me. Meillä on nykyään tieto eksoplaneetoista, näemme alkuräjähdyksen alkuhetkille ja varhaisten galaksien syntymään, meillä on teorioita siitä, miten mikäkin taivaankappale muodostuu taikka kuolee, olemme lähettäneet omia laitteita aurinkokuntamme kappaleille tutkimaan, osa luotaimista viipottaa jo miljoonia kilometrejä ohi aurinkokunnan, kunnes aikanaa sammuvat. Kuiperin vyön taakse on nähty, mutta siitähän kaikki vasta alkaa. Emme tunne edes persereiän kokoista aluetta universumista tietämällä tämän kaiken. Silti, meidän ihmiskunnan historian mittakaavassa kehitys on ollut vähintäänkin huima kahdessa vuosituhannessa.
Skeptikot, miettikää.
Sitten kun edetään siihen, että linnunrata ei ole maailmannapa, puhumattakaan omasta aurinkokunnastamme ja planeetoista, taikka planeetta maasta. Seuraavaksi tulee Andromeda ja Magellanin pilvet, tai kuten vanhaan aikaan niitä kutsuttiin Magalhaesin pilviksi (eli isompi ja pienempi Magellanin pilvi, galaksi). Näissä avautuu taas aivan omat maailmansa kekusta-periferia-ajatuksineen. JA eikä suinkaan joku andromeda tai Magellanin pilvet ole mitään keskusgalakseja.. ne ovat niitä höyheniä häyhensäkin seassa. Tällä pienellä valotuksella jo, skeptikot, miten kuvittelette olevanne täällä ihmisenä ainutlaatuisia? On toki totta, että on olemassa teoria siitäkin, joka väittää että elämä on harvinaisuus, eli tavallaan kuolleen ja hiljaisen universumin vika tai oire sen harmoniassa on elämä täällä, ja siksi ainutlaatuista. Minä vaan en tämän teorian koulukuntaa kannata, se tuntuu makaaberilta ja järjettömältä. Jos lähdetään todennäköisyysmatematiikalla laskemaan elämän todennäköisyyttä tokihan se aikansa kestää, sillä kuten omakin aurinkokunta osoittaa, ei täälläkään ole kuin yhdellä paleetalla elämää. Toisaalta, onko tällainen yhden aurinkokunnan valaisema otos vielä pätevää tietoa? No toki se kai on, kun meillä ei ole muutakaan (paitsi eksot). VOimme väittää, että elämä kehittyy juuri siten kuin se maapallolla kehittyi ja kehittyy, mutta meillä on vain maapallolainen, meidän oma näkökulma. Tilanne vertailussa olisi ihan toinen jos meillä olisi vaikka tutkimuksemme otannassa esillä vaikkapa 50 planeettaa, joista kymmenellä olisi älyllistä elämää, silloinkin vertailu olisi jo ihan toisella tasolla kuten osaatte päätellä itsekin.
Oma veikkaukseni on se, että jossain vaiheessa tuo tieto kuitenkin murtautuu lävitse ihnan julkisesti, että yksin emme täällä universumissa vaella. Miksi sen pitäisi edes järkyttää ketään? Sen pitäisi järkyttää, jos jää ajattelemaan asiaa näiden matkojen ja etäisyyksien suhteen, sillä olisi suorastaan mielipuolisen hulua ajatella olevan täällä yksin universaalisessa mittakaavassa.
Miten nuo avaruusihmiset kulkevat, jos kulkevat tähtien välillä? Minun veikkaukseni on, että he käyttävät matkustuksessa hyväkseen mustia aukkoja. Heillä on jokin keino pitää madonreikää auki tarvittavan kauan pujahtaakseen sen lävitse elossa ja takaisin kotiin samalla lailla. 1) Vierailut toisissa palneetoissa tähtien välillä kertoo huipputeknologiasta, ja huipputeknologiaan tarvitaan älyä ja kehittyneempi sivilisaatio. Meillä ei olla näin pitkällä. SIlti uskon teoriaan, että on eri vaiheissaan kehittymässä olevia sivilisaatioita. Joissain ollaan ehkä sillä asteella, kuten meillä aikana, jona tallasimme apinaihmisen kanssa rinnatusten (ihminen ja apinahan lähti erkautumaan jo munoin eri linjaa keskenään). Eli on taatusti sivilisaatioita, joissa ollaan vielä ihan alussa. Toisaalta sitten nämä matkaajat, joilla kehitys on jo paljon edellä meistä. Taas vertuuttelen universumin kokoa, tänne mahtuu kaikessa kehitysvaiheessa olevia sivilisaatioita, eikä tule edes ahdasta! Tila ei lopu kesken.
2) Korkeammat sivilisaatiot hallitsee painovoiman hyödyntämisen kaikin tavoin, he tajuavat ja tietävät mitä on pimeä aine ja tähtitieteestä he tietävät paljon enemmän kuin me. Meillä on nykyään tieto eksoplaneetoista, näemme alkuräjähdyksen alkuhetkille ja varhaisten galaksien syntymään, meillä on teorioita siitä, miten mikäkin taivaankappale muodostuu taikka kuolee, olemme lähettäneet omia laitteita aurinkokuntamme kappaleille tutkimaan, osa luotaimista viipottaa jo miljoonia kilometrejä ohi aurinkokunnan, kunnes aikanaa sammuvat. Kuiperin vyön taakse on nähty, mutta siitähän kaikki vasta alkaa. Emme tunne edes persereiän kokoista aluetta universumista tietämällä tämän kaiken. Silti, meidän ihmiskunnan historian mittakaavassa kehitys on ollut vähintäänkin huima kahdessa vuosituhannessa.
Skeptikot, miettikää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja sahkokaaan ei ole vieras esim. sahkoankeriaallle.
http://bibleufo.com/
Tää on niin tätä, TIETENKIN me ollaan sijoittuneena johonkin galaksin peräpiukulaan ja vieläkin kauemmas kaikesta kivasta.
KAIKKI muut Linnunradan galaksin olennot on kanssakäymisessä keskenään ja suihkivat planeetoilta toisille sukuloimaan paitsi me.
HARMITTAA NIIN PALJON JA VIETÄVÄSTI ETTÄ HAJOOON KOHTA :(
1. Itse kuvittelet olevasi ainutlaatuisen tietäväinen.
2. Turha veikata mitään tietomurtoa -Elämäähän yritetään löytää ihan tosissaan muiltakin planeetoilta.
3. Enempää en viitsi vastailla, kun pitää mennä aamulla töihin.
Tämä ei riitä vai? Voisin minä skriftailla tänne vaikka satoja sivuja : p
1. Tunnen ja tiedän tarkkaan mitä tiedän
2. Kuka tietomurroista puhui? En minä.
3. Niin, ainahan voi yrittää vastailla, taikka jättää kesken tietämättömyyttään ; p
"1. Tunnen ja tiedän tarkkaan mitä tiedän"
"Sillä tietomme on vajaavaista..." paksu musta kirja.
Väitteesi n:o 1 kielii hempasta, joka ei ymmärrä eroa tiedon ja luulon välillä.
K. Popperin mukaan huipputiedemies on alallaan vain "syvällisemmin tietämätön" kuin maallikko, jonka tietämättömyys on pinnallista.
Sinä poika olet paljon kehittyneempi, kun "tiedät tarkkaan, mitä tiedät"
Skeptikko et ainakaan ole. Skepolla ei oikeastaan satavarmaa tietoa voi olla mistään asiasta. Kaikkea pitää epäillä. Uskisko olet. Heille on olemassa muuttumatonta, kiveen hakattua tietoa.
Niin filosofi tietää kaikesta jotain, professori tietää jostain kaiken.
Teknikko taitaa, Insinööri tietää, Diplomi-Insinööri taitaa tietää.
Sori vaan Varaktori.
mutta sitten kun on persoona, jolla on tieto ja taito hallussa, ollaan lujilla. Tietävä, joka korjailee ite laitteensakin.
Luulitko että kirjoitit jotain todella oivallista?
Ehkäpä tuo kaikki on sinulle uutta, joten luulet ettei skeptikotkaan ole siitä tietoisia.
Itsekin tunnustat että "veikkaat", sillä veikkauksiahan sinä pelkästään esität.
"Oma veikkaukseni on se..."
Ensinnäkin, on jo melkoisen vanhaa tietoa se että tiedemiehet ja skeptikot epäilevät elämää olevan muualla universumissa, ja tämä nimenomaan todennäköisyyksiin vedoten.
Eikä ne todennäköisyydet ole mitään tyyliin: "Me olemme yksi, joten on pakko olla toinen tässä valtavassa kaikkeudessa"
Ne todennäköisyydet on laskettu eri mahdollisuuksista joita tieto on meille tuonut.
Esimerkiksi epäillään että linnunradan keskustassa ei ole paljoakaan elämää, koska se on ainakin meidänkaltaisille eliöille asumiskelvoton paikka suurten törmäystodennäköisyyksien vuoksi.
Toisinsanoen, siellä kolahtelee palloja siihen tahtiin yhteen ettei siviilisaatiot ehdi kehittyä kun ne jo tuhoutuvat.
Toisaalta, toinen asumiskelvoton alue on galaksien välinen avaruus ja galaksien ulommaiset reunat, joilla taas elämään tarvittavaa ainesta on liian vähän tarjolla, ja taas puhutaan törmäyksistä joissa sitä ainetta levitetään pallojen pinnalle.
Aivan kuten Auringon ympärillä on elämälle suotuisa alue, niin galaksinkin ympärillä on elämälle suotuisa alue, ja tämä silloin kun mietitään sitä kuinka useasti elämään tarvittavia osasia tippuu pallon pinnalle.
Tieto on myös lisääntynyt siinä mielessä että nyt tiedetään elämälle tarvittavia aineita olevan avaruudessa valtavia määriä. Avaruus ei ole suinkaan kuollut, vaikka se äärimmäisen vihamielinen onkin meidänlaisillemme.
Vaikka avaruus "hävittää" elämää laittamalla silloin tällöin planeettojen eteen komeettoja tai isoja kiven-, metallin-, tai jäänjärkäleitä, niin kuitenkin noissa järkäleissä voi piillä elämän siemen josta syntyy uusi uljaampi siviilisaatio.
Avaruuden ajan mittakaavassa, me ihmiset olemme pelkkiä pahalta haisevia siittiöitä, sillä meitä aikaisemmin on ollut siviilisaatio, ei ehkä niin kehittynyt kuin me, mutta pidempiaikaisempi kuin me. Meidän pallollamme on todellakin ollut siviilisaatio ennen meitä.
On siis hyvin todennäköistä että avaruuden elämää ylläpitävillä planeetoilla on elämää joka selviää ja tulee toimeen. Onko se elämä älyllistä kuten me, sitä emme tiedä, mutta melko epätodennäköistä olisi ellei olisi.
Onko se siviilisaatio taas niin älykäs että tuntee tässä järjettömän avarassa paikassa yhden mitättömän pienen, mutta elämää ylläpitävän planeetan - Maan -, onkin taas toinen juttu josta ei ole ollut vielä minkäänlaisia käsinkosketeltavia todisteita.
Älä veikkaa, vaan epäile aivan kuten mekin niin alat sinäkin saamaan sitä tietoa.
Me epäilemme ufouskisten, ja omiemme, sanoja, koska meitä ajaa eteenpäin ja epäilemään, halu tietää, ei uskoa tai luulla, vaan TIETÄÄ! Tietää aina vähän enemmän.
Skeptikoiden pitäisi olla ufotutkimuksen eturintamassa toitottamassa todisteista, vaan ei ole. Tällä hetkellä siellä on useita luulottelijoita jotka haihattelevat 14.10 tapaisilla höpinöillä, jotka ovat pelkkää luulottelua ja uskottelua, ei mitään todistettavaa totuutta! Ei tietoa.
Tuollaiset haihattelijat korottavat itsensä väittämällä että ovat yhteydessä humanoideihin, mutta kun heiltä pyytää yhtä uskottavaa todistetta siitä että niitä humanoideja olisi oikeasti olemassa, HE, he jotka vaativat skeptikoita olemaan epäilemättä, menevät puihin eivätkä todista tai osoita mitään!
HE väittävät että humanoideja on olemassa, he väittävät että hallitusten pitäisi avata arkistonsa ja kertoa maailmalle koska he muka jo tietävät, mutta kun näiltä kanavoijilta kysyy todisteita sille että niitä humanoideja olisi olemassa, he itse eivät suostu siihen ja haukkuvat meitä kelvottomiksi skeptikoiksi joille ei pidä kertoa mitään.
Samaan olen törmännyt kaikessa huuhailussa, astrologiasta, homeopatiaan ja muuhun höpöhöpö aiheeseen. Kun heiltä kysyy todisteita, he eivät kerro koska olen skeptikko. Vaikka he hyvin tietävät sen että yksikin kunnon todiste ja minä olisin hiljaa ja muuttaisin kantani.
Sanohan minulle että näiden kanavoijien sanoissa voisi olla koskaan mitään järkeä kun puheet ovat aivan eri kuin teot?
Epäily on siitä inhottava asia, että et voi olla eturintamassa ennenkuin määrittelet määränpääsi ja sitä ei voi skeptikko tehdä, sillä skeptikko haluaa ja janoaa lisää tietoa. Skeptikko on aidosti utelias tutkija. Ne joita sinä tässä nyt "näpäytät" eivät ole skeptikoita vaan kieltäjiä ja he ovat aivan yhtä paskaa sakkia kuin ufouskovaisetkin.