Kun tuolla yhdessä ketjussa
oli taannoin se hyvä winkki
kalevalaisista tankoista
niin mä kokeilin
silvuplee:
syän sykkäilee
päivä kultainen kulkee
lipuu lainehet
hämärä häkyttelee
jo yöhyt yllättelee
-
ilonpioksi
tuulitukka sorea
kera kujerra
piä luomet lukossa
jopa naukuu saranat
-
hyvillä mielin
vesi venhettä viuhtoo
halki kuohujen
ärjyy tuulinen aalto
kiharaisin lainehin
¤
... ai ei taaskaan rimmaa
... no voi sun !
Miten mä oikein oppisin
tätä kalevalariimiä
sitte paremmin...
äääääääääähhhhhhhhhh
... mitä mä seuraavaks
kokeilisin sitte
häh ?
oli taannoin se hyvä winkki
kalevalaisista tankoista
niin mä kokeilin
silvuplee:
syän sykkäilee
päivä kultainen kulkee
lipuu lainehet
hämärä häkyttelee
jo yöhyt yllättelee
-
ilonpioksi
tuulitukka sorea
kera kujerra
piä luomet lukossa
jopa naukuu saranat
-
hyvillä mielin
vesi venhettä viuhtoo
halki kuohujen
ärjyy tuulinen aalto
kiharaisin lainehin
¤
... ai ei taaskaan rimmaa
... no voi sun !
Miten mä oikein oppisin
tätä kalevalariimiä
sitte paremmin...
äääääääääähhhhhhhhhh
... mitä mä seuraavaks
kokeilisin sitte
häh ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kalevalaista? Ehkä niin. :)
Miten olisi japanilainen haiku?
haiku vaan mutta haikut on eri juttu,
entäs rimmaakos tää ?
¤
jopa miesi kartanolle karahutti
haki kuusesta käpyjä
helpehiä petäjästä
jopa kärppänä käyskeleepi
valppahana matkamiesi vallatonna
iloisna kämmeniänsä hykerti
pöyhtöhäntänä pyörähteli
matkan pitkän poikki salon
juoksi kuin kesäorava
sutena veräjän suulla
karhuna ketunhäntä kainalossa
helähytti helmisvyöllä
hötkelytti toisenki kerran
jopa oli hampahat häjyllä
kuohuvaiset suukalustot
ja niin oli suolet sikkuralla
päävärkki kippuralla
niin oli jorkunat joroiset
kaikeroiset juoksut mutkalliset
vitsasväliset aiatukset poikkipuoliset
jorinat kuin tuhatkieliset kotkotukset
matkamiesi jo kohta kotihin jou´u
eipä mättähältä mättähälle
parane pinkoa pää kainalossa
villakuontalona juoksutella
joka kanervikolle tulena tungeksia
pistäeiksen pakenemahan
pajupehkon pientareille
painaikse pellonviertä
kumuna tomuista tannerta
pohjolassa kylmät pirtit
paras eleä emon tuvilla
luotoisten saarien selillä
yheksän meren ylitse
niin jätti kengältä kepeät
liukasliikkeiset emännät
lattialla leviästi keikkuvat
yhtä toista toimittelevat
impyet isojen talojen
tyttäret tuimien tulisijojen
savutki sakeanlaiset
leivät suuret syötäviksi
paras olla likeltä tähystämättä
tammiset tynnörit tyhjentämättä
pitkissä pioissa remuamatta
riekkumatta laulamatta
piiat soreat pikkaraiset
pirtsakkana pitoloissa
niil on leuat longallahan
ylen leviät leukaperät
kuuhut valjuna valaisi
takaa pilven pikkaraisen
jotta näki kääntyellä
tavoitella kotoa kohti
siel´ merenselän lainehiset lapoavat
aaltoellen rantaan jo ajelevat
päivät pehmyinä paistavat
tuuitellen tyrskyt laantuvat
Rimmaa hianost!
Muutama vuosi sitten kokeilin, ja mukavasti meni. En käyttänyt noita aikamoisia kielikuvia, vaan jotenkin kuin veti itselleni tyypillistä proosarunoa (niitähän on nähtävissä tällä sivustolla), joka vain väänsi oudosti kalevalaiseksi. Mm. Oulun tuomiokirkon rakentamisesta tuli kuitenkin muistettavin, sekä siitä miten "Aurajoella, auran akka Aura-juuston atuloilla assautti", tai jotain sinne päin. Oli meinaan peräisin Tommy Tabermannin lausunnosta vuosia sitten Uutisvuodosta, jossa esiintyi liuta a-alkuisia sanoja, juuri samalla sisällöllä kuin tuossa sanoin.
Kiitän palautteistanne!
Joku vimma tulee näitä kirjoittaa, viimeksi intoutuin hyppäämään
Runopalstalla
segemp10:n matkaan,
hän kun oli riimitellyt alkuun. Siellä niitä on jo pitkät rimpsut.
Sen verran tästä kirjoittamisen”tekniikasta” kerron nyt,
että kasaan näitä napsimalla
Kalevalasta sanoja sieltä täältä
ja kuljettelen sitten tarinaa
alkurunon tunnelmasta saamani
vision mukaan.
Olen kirjoittaja, joka intoutuu joskus mitä kummallisimmista sanoista rakentamaan tarinoita.
Tässä eilinen pätkä,
jonka tein sellaisessa 15 minuutissa.
¤
jopa oli Krouvissa rähinät menossa
kuni syksyöiset lemmot leukaluissa
pimeänmustona synkeä sisus
lumenhuitukainen mieli miekkosen
mallasjuomaa tuopposesta
ottanut vaahtopäistä olutta
kolmannen ja viidennenki
siinäpä nyt istuen nuokuksi
odottaen kuin kesän tuloa hyvinki
minne autuaalliset ajatukset kaikkosi
aurinkoisen mielen päivännousu
ylen on taas takkuraisen tokkurana
hikiset hihnanjuoksut pihkoisena
tukkakin tuiverrusta tönkköä
kovinpa otti taas ohraleipä
orjaksiko joutui iloliemen
vietteli vilkas viertehinen
kovat on koulut käytävänä
äläpä anna niskoja nakella
äkkiä tulehen tervakeittehesen
savuna pihalle viskoavatten
krouvit on tavat Krouvissa
jos et suuta soukemmalle
lennättelevät kynnysportahille
kipunoina kiiättelevät
rientämähän revon rekehen
lähdöksi karhun kantasille
pahnanpohjimmaisehen
humalikkona käkenä käymään
¤
Hauskaa ! Kokeilkaa Tekin.
Tokkiisa tuota totesin,
eilen ettei
aina aukee.
Liiaksi laskee laukattaa,
virheitä varpeita vesitessä.
Teennäisii tekosanoja,
pakostaki pakottaa pakisemmaa.
Eli ei ehota...
No ei ehota jatkammaa jos ei löyä sanojaa.
juu... kävin tarkistamassa
Runopalstalla
korjaan nimimerkki olikin
seqepm10
ja
ne runot on:
Impi ihana
Kumma kulkia
Neito sorja
Päivän päätökseksi
..peliin eikä pelkkää kalevala-mittaa..
"orjaksiko joutui iloliemen
vietteli vilkas viertehinen"
vai tarkoitiko vainen jotta:
"orjaksiko joutui iloliemen
viettelikö vilkas viertehinen"
..en taho loukata mieltä herkkää, mut ei ole sanahelinää pelkkää....
Kalevalamitta eli tuolta lisää: http://www.nettilinja.fi/~pniikko/pika.htm
voi veikkosenvelinen onpa ennenki
oluttuopposet roukoista rovittu
kannut kokohon kannettu
kautta aikain me´et mittaeltu
lampivettä lakkimatta
makujuomat kurkkuun kaaeltu
juo´aksensa mallasviertehisen
ottaaksensa oluttuopposet
onneksensa mielihyväksi
mielipahan karkotukseksi
vaan aamunkajoon herätessä
makunystyrät kuin tihutyön jäliltä
miesi kippurana käenkäppyränä
vatsakalut kurakuppurana
tuhannentuhatta ohranjyvästä
silmissä vipisemässä
ihmeissänsä tovin toisenki
ja kolmannenki ihmetteli
mielessään vain kirkas vesi
kosken kuohuvaisen
mikämikä maa mikä valuutta
... vitsi Wäinämöinen on laittanut tänään tuonne Runopalstalle sen pitkän aikapäiviä kirjoitetun riimipaketin, missä muiden ja mun aikaisemmat kalevalelalaiset on.
Runopalstalla - Missä olet - Wäinämöinen
¤
lukaiskaa, ne on hauskoja !