Hallitus on perääntynyt hallitusohjelmaan sisältyneestä tavoitteestaan toteuttaa yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvä perintöveron poisto. Hyvä niin, sillä uudistus olisi ollut karkeassa ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa.
Samalla hallitus ilmoitti, että perintö- ja lahjaverotusta 1. veroluokkaan kuuluvien osalta kevennetään 1.1.2009 lukien kolmella prosenttiyksiköllä.
Pienten (> 20.000 €) perintöjen osalta tämä merkitsee veron keventymistä noin 30 prosentilla ja suurten osalta noin 18 prosentilla. Kevennys on siis merkittävä.
Mutta kuten sanottu, kevennys koituu vain 1. veroluokkaan kuuluvien osalle. Uudistuksen voimaan tulon jälkeen on olemassa kaksi erillistä verotaulukkoa, 1.veroluokkaan kuuluville omansa ja 2. veroluokkaan kuuluville omansa. Tähän asti laissa on selvitty yhdellä taulukolla; 2. veroluokkaan kuuluvat ovat maksaneet perusveron kaksinkertaisena ja (aikaisempaan) 3. veroluokkaan kuuluvat kolminkertaisena. Nyt siis 2. veroluokkaan kuuluvat tulevat maksamaan perinnöstään veroa 118-130 prosenttia enemmän kuin 1. veroluokkaan kuuluvat.
Eroa kasvattavat vielä oleellisesti 1. veroluokkaan kuuluville suodut puoliso- ja alaikäisyysvähennykset.
ESIMERKKI
Lapseton perinnönjättäjä kuolee 1.1.2009. Nettovarallisuus 200.000 euron arvoinen asunto.
A. Perillinen aviopuoliso, jonka varallisuus 0, ei avioehtoa.
- leski saa avio-oikeuden nojalla tasinkona 100.000 €
- perintö 100.000 €, mistä puolisovähennys 60.000 €
- verotettava perintö 40.000 €
- PERINTÖVERO 1.500 € (veroprosentti 200.000:sta 0,75)
B. Testamentinsaaja avopuoliso (ei aiemmin keskenään aviossa eikä yhteistä lasta), varallisuus 0
- perintö 200.000 €
- PERINTÖVERO 54.200 € (veroprosentti 27,1)
Samasta asunnosta siis avoleskelle avioleskeen verrattuna koituu 36-kertainen perintövero.
Ellei kolmatta veroluokkaa vuosi sitten olisi (mm. minun voimakkaan lobbaukseni ansiosta - hallituksen suunnitelmiin se ei sisältynyt) poistettu, ero olisi vielä julmetumpi.
Avioliitto on siis varsin kannattava liitto - ainakin verotuksellisesti.
Samalla hallitus ilmoitti, että perintö- ja lahjaverotusta 1. veroluokkaan kuuluvien osalta kevennetään 1.1.2009 lukien kolmella prosenttiyksiköllä.
Pienten (> 20.000 €) perintöjen osalta tämä merkitsee veron keventymistä noin 30 prosentilla ja suurten osalta noin 18 prosentilla. Kevennys on siis merkittävä.
Mutta kuten sanottu, kevennys koituu vain 1. veroluokkaan kuuluvien osalle. Uudistuksen voimaan tulon jälkeen on olemassa kaksi erillistä verotaulukkoa, 1.veroluokkaan kuuluville omansa ja 2. veroluokkaan kuuluville omansa. Tähän asti laissa on selvitty yhdellä taulukolla; 2. veroluokkaan kuuluvat ovat maksaneet perusveron kaksinkertaisena ja (aikaisempaan) 3. veroluokkaan kuuluvat kolminkertaisena. Nyt siis 2. veroluokkaan kuuluvat tulevat maksamaan perinnöstään veroa 118-130 prosenttia enemmän kuin 1. veroluokkaan kuuluvat.
Eroa kasvattavat vielä oleellisesti 1. veroluokkaan kuuluville suodut puoliso- ja alaikäisyysvähennykset.
ESIMERKKI
Lapseton perinnönjättäjä kuolee 1.1.2009. Nettovarallisuus 200.000 euron arvoinen asunto.
A. Perillinen aviopuoliso, jonka varallisuus 0, ei avioehtoa.
- leski saa avio-oikeuden nojalla tasinkona 100.000 €
- perintö 100.000 €, mistä puolisovähennys 60.000 €
- verotettava perintö 40.000 €
- PERINTÖVERO 1.500 € (veroprosentti 200.000:sta 0,75)
B. Testamentinsaaja avopuoliso (ei aiemmin keskenään aviossa eikä yhteistä lasta), varallisuus 0
- perintö 200.000 €
- PERINTÖVERO 54.200 € (veroprosentti 27,1)
Samasta asunnosta siis avoleskelle avioleskeen verrattuna koituu 36-kertainen perintövero.
Ellei kolmatta veroluokkaa vuosi sitten olisi (mm. minun voimakkaan lobbaukseni ansiosta - hallituksen suunnitelmiin se ei sisältynyt) poistettu, ero olisi vielä julmetumpi.
Avioliitto on siis varsin kannattava liitto - ainakin verotuksellisesti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuo kolmen prosenttiyksikön alennus jo valmiiksi alennettuihin perintöveroihin taisi olla hallituksen sivistynyt pakokeino päästä hankalasta tilanteesta, johon asiaatuntemattomat poliitikot olivat itsensä ajaneet silloin kun heikkona hetkenään menivät erilaisille etujärjestöjen edustajille lupailemaan liikoja. Olisikin ollut melko järjetöntä mennä enää alentamaan yritysvarallisuuden kohdalta perintöveroa. Niin edullinen se nykyisillään on, että mikään kannattava - ja vaikkapa vähän persaukinenkin - yritys ei siihen kaadu.
Lakiesitystä muotoiltaessa hallituksen edustajia vietiin vastuuttomien etujärjestöjen toimesta hetki kuin pässiä narusta. Siitä koko soppa alkoi. Nyt se on puolisivistyneesti haudattu. Onneksi.
Perintöverolle on Suomessa paikka, eikä sitä voida enää keventää. Mitkään perusteet veron poistamiseksi tai keventämiseksi eivät ole kelvollisia. Moni muu verotuksen kohde pitää ottaa käsittelyn alle ennen tätä, eikä vähiten oikeudenmukaisuusnäkökohtien vuoksi.
perintöverossa on? Ainakin 1. veroluokassa henkilökohtaisen omaisuuden kohdalla se on riistoa perillisiltä.
Milestäni on oikeudenmukaista, että vastikkeetonta saantoa verotetaan. Itse asiassa henkilökohtaisesti soisin sitä verotettavan ankaramminkin. Palkan eteen joutuu tekemään hieman töitä ja silti siitä maksetaan veroa monin verroin enemmän.
Toiseksi verrataampa perintöveroa varainsiirtoveroon. Perintövero on helppo perustella varallisuuden lisäyksellä. Mikä on varainsiirtoveron peruste? Varallisuus ei lisäänny lainkaan, mutta silti talon ostamisesta pitää maksaa huikea vero. Miksi?
Vastikkeetonta saantoa?
Ensin tehdään töitä tai bisnestä ja saadaan tuloa jota verotetaan.
Sitten tuloilla ostetaan omaisuutta esim.asunto tai maata. Varaissiirtoa kaupan yhteydessä verotetaan ja omaisuutta verotetaan koko omistamisen ajan.
Sitten omaisuuden omistaja kuolee ja hänen perillisensä maksavat muhkeat verot jälleen kerran.
>>Sitten omaisuuden omistaja kuolee ja hänen perillisensä maksavat muhkeat verot...
joutaa pois. Kun vanhemmat tekevät töitä ja saavat palkkaa, siitä maksetaan myös vero. Ylijäävällä osuudella sitten eletään, kuka mitenkin. Välttämättömien menojen jälkeen ylijäävä osuus käytetään useimmiten perheen yhteiseksi hyväksi, toiset säästävät johonkin, toiset esim. matkustavat. Jos perhe A valitsee säästämisen ei kovin moneen hupiin enää ole varaa. Lapsille ei tule maailma matkoilla tutuksi, mutta jää kuitenkin jotakin perittävää. Perhe B pistää liikenevät rahansa matkailuun, jolloin säästöön ei juuri perintöä kerry. Eli kyllä lapsetkin joutuvat perheenjäseninä osallistumaan perittävän omaisuuden kerryttämiseen. Tällä hetkellä vallitsevan logiikan mukaisesti lapsia pitäisi oikeastaan verottaa ilmaismatkoista, kun he vanhempiensa kanssa maailmalla lomailevat.
Kaukaisempia perintöjä voisi kyllä jatkossakin verottaa, mutta lähin perhe olisi jo aika vapauttaa verosta.
pitäisi maksaa veroa jo verotetusta?
Perintöveron taustahan on siinä että aikanaan kuningas halusi estää aatelisia ja muita tulemasta itseään rikkaammaksi.
aika älyttömiä tilanteita tämän perintöverotuksen kanssa. Esimerkkinä peritty omaisuus on osuus asunnosta, johon vanhemmat ovat koko elämänsä aikana säästäneet. Toinen vanhemmista kuolee -> perintöveroa lapsille -> omaisuus realisoitavissa ehkäpä 10-50v päästä, mutta perintövero on maksettava heti. Kaikille tämä veronmaksu ei onnistu ja käytännössä leski makselee tämänkin....
Kyseessä on ratkaisu johon kaikilla on mahdollisuus eli rekiseröityä pariksi jolloin ei tule tuota vääryyttä.
Samaa juttua käydään sivareiden kanssa, miksi heidän pitää "palvella" pitempään kuin perus varusmiehen, jälleen kerran valintakysymys.
Omilla valinnoilla tehdään muutakin verosuunnittelua niin miksei perintöverosuunnitteluakin?
Kohta aletaan tietenkin vaatimaan myös lesken eläke avopuolisoille, sekin on tällä hetkellä valintakysymys.
Jotkut vain haluavat ottaa riskin ja maksaa korkeampaa perintöveroa ja jäädä leskeneläkkeen ulkopuolelle, se valintamahdollisuus heille suokoon.
Mielestäni sellaisille jotka eivät ole rintaperillisiä vaan saavat perinnön ihan lahjaksi on oikein maksaa enemmän veroa kuin rintaperilliset jotka ovat ehkä auttaneet tuon varallisuuden hankkimisessa.
Yritysten ja maatilojen perintövero on ihan oma maailmansa.
Esimerkisi maatilan arvo voi olla sen verran korkea (pelto ja metsämaat rakennukset ja eläimet) että näitä sukupolven vaihdoksen yhteydessä ei voi siirtää nuorelle jatkajalle oikeaan hintaan.
Kaupat toteutetaankin alihintaan että jatkajalla on edes teoreettinen mahdollisuus selviytyä velkataakasta.
Tuohon todellisen ja käyvän arvon erotukseen tuo perintöveron huojennus olisi sitten vaikuttanut.
Tiedän että yleisesti ajatellaan että luopuva viljelijä lahjoittaa koko tilan jatkajalle mutta mitenkäs sitten luopuvat pärjäävät loppuelämän? Vanhainkotiinko?
Ei kyllä siinä luopuja sen verran ajattelee itseään että haluaa turvata hyvän loppuelämän ja myy tilan/yrityksen sellaiseen hintaan että tulee hyvin toimeen loppuelämän.
Turha vedota tavalliseen työssäkäyvään joka tekee 8 tuntista päivää 5 päivää viikossa.
Yrittäjällä on usein 3-4 kertainen työmäärä koko yrittäjänä olo ajan joten täytyyhän siitä vähän enemmän saada jos sattuu eläkeikään saakka pääsemään.
Jos aletaan etsimään kaikille parasta vaihtoehtoa niin eikö silloin kaikki perintö pitäisi mennä valtiolle joka sitten jakaisi ne tasapuolisesti kansalaisille tai makselisi valtionvelkaa pois.
Avioliitosta on tehty kannattavampaa koska tarkoitus on ollut painostaa ihmiset avioon pelkän yhdessäelämisen sijasta.
Tämä on törkeää puuttumista yksityisasioihin.
Mitä tulee yhteisvertaseen kohteluun, ongelma olisi ratkennut jos kaikille olisi annettu samat kevennykset.