Ruotsalaisen esikuvan tapaan alettiin meilläkin viettää Tuomiosunnuntaita v. 1958 eli puoli vuosistataa sitten.
Monet muutkin "uudistukset" olemme omaksuneet ruotsalaisilta.
Harva on enää viettänyt kekriä ?
Monet muutkin "uudistukset" olemme omaksuneet ruotsalaisilta.
Harva on enää viettänyt kekriä ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
pyhistä selvää, hän ei muuta ehdikään. :)
Täytyy tunnustaa että tiedän päivän tarkkuudella vain jouluaaton ja 1. ja 2. joulupäivän, Suomen itsenäisyyspäivän ja Lucian päivän! :)
Meidän joulunviettotapamme ovat peräisin muinaisilta roomalaisilta mässäilyineen ja juominkeineen.
Maalaiset ovat viettäneet kekriä näihin aikoihin saakka.
joulunviettoomme olen kuullut ennenkin.
Tuomasmessut ovat uusi ilmiö.
Markku Koivisto pyrki piispaksai ja epäonnistuttuaan perusti uuden kirkon?
"Herätys läpi Suomen" teemanaan!
lienee yhdistynyt joulu viettoon?
Halloweenhan on periaatteessa sama juhla kuin keksri: sadonkorjuun, luonnon kuoleman juhla. Halloweenia en tahdo ottaa vastaan amerikkalaisessa muodossaan. Kekrin ajatusta olen elätellyt sisälläni.
Vuoden kiertoon kuuluu neljä juhlaa, olivatpa ne sitten kristillisessä tai pakanallisessa muodossa. Meillä on niistä kolme: pääsiäinen keväällä, juhannus kesällä ja joulu talvella. Syksyn juhla on kadonnut, tai sen on nyt korvannut tuo Halloween, joka juhlana on irti kaikista mahdollisista merkityksistä: se vaan on.
On Halloweenistä ollut mulle se hyöty, että ennen kuin se yleistyi Suomessa, en tiennyt kekristäkään mitään. Halloweenin ärsytyksessä otin kekristä selvää. En minä sitä erikseen vietä, mutta lähimmäisiäni ärsyttääkseni nimitän Halloweeniä kekriksi...
ole ollut joulua.
Se on ollut sadonkorjuun, ja muunkin runsauden juhlaa.
Kekri syksyn täydellisyyttä, joulu omia taikojaan.
Kekri ei tosiaan koskaan ole ollut joulua, mutta joulussa lienee jotain kekriä.
Museoviraston sivuilta lainattua:
"Kekri on vanha suomalainen juhlapäivä, joka jäi unohduksiin maatalousyhteiskunnan väistyessä. 1800-luvulla se alkoi yhdistyä marraskuun alkuun, Pyhäinpäivään. Pisimpään kekrin vietto säilyi Itä-Suomessa. Monia aiemmin kekriin kuuluneita tapoja on siirtynyt jouluun ja uuteen vuoteen.
Kekri ajoittui Mikkelinpäivän (29.9.) ja Pyhäinpäivän väliseen aikaan. Sillä ei ollut tarkkaa ajankohtaa, vaan kekrin vietto vaihteli sen mukaan, miten syystoimet saatiin tehtyä. Kansankielessä kekri on tarkoittanut viimeiseksi jäänyttä tai jonkun päättymistä. Kekri, köyri, kööri, keyri -sanoilla on myös tarkoitettu haltiaa, pelättiä ja vanhempina aikoina myös jumalaa, joka turvasi karjan kasvun.
Kekri merkitsi siis satovuoden ja karjanhoitovuoden vaihdetta. Koska kekri oli vuoden päätös, siihen liittyi paljon uskomuksia ja taikoja, joilla ennustettiin tulevaa. Kekrin aika oli myös karjamarkkinoiden aikaa ja siitä alkoi palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä. Isäntien oli kutsuttava torpparit syömään.
Satovuoden päättymistä juhlittiin runsaalla aterialla, usein lammaspaistilla. Aterialle kutsuttiin myös suvun vainajat saamaan osansa antimista. Kekrin vakavampi osuus olikin omistettu vainajille ja silloin oli käyttäydyttävä hillitysti.
Kekrin toinen päivä oli vapaampi, kuten tapaninpäivä: silloin lähdettiin 'kekriä kiertämään'.
Erilaiset kekrihahmot kulkivat kylissä: kekrittäret, köyrihönttämöt tai köyripukit - joulupukin varhaiset edeltäjät - kulkivat naamareihin ja turkkeihin pukeutuneina taloissa vaatien kestitystä. Hahmot edustivat ehkä haltioita ja henkiä. Myös kekritulia on paikoin poltettu haltian houkuttelemiseksi. Tulilla tanssittiin ja pidettiin hauskaa, mutta kun tuli hiipui tuli kiire kotiin: vuosi oli vaihtumassa eikä kukaan halunnut olla viimeinen".
Jos kiinnostaa, niin sivun linkki tässä:
http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri
Ei ole muuten joulullakaan kristillistä perinnettä. Se tuli kovin myöhään ja sillä haluttiin korvata pakanalliset menot.
Syöminkejähän ne nytkin ovat ja alkavat "pikkujouluilla". Meno ei ole juuri muuttunut.