Onkos kukaan muu yllättynyt negatiivisessa mielessä kuinka paljon ammattikorkeakoulussa vaaditaan jo ekana vuonna sairaanhoitajaopiskelijoilta? Aloitin itse opinnot nyt syksyllä ja tuntuu että hommaa on aivan älyttömästi. Erilaisia analyysejä väh. 10 sivun pituisia on jo kaksi pitänyt tehdä, anatomia&fysiologiaa (käytännössä ulkoaopettelemista), tentit, normaalit tunnit.. Joinakin päivinä opetusta saattaa olla putkeen 10h :O!! Toki välissä on 15min tauot ja ruokatunti, mutta elämä käy kovin rankaksi, kun vielä tuollaisen 10h koulupäivän jälkeen pitäisi läksyt tehdä, käydä töissä ja hoitaa sosiaalisia suhteitakin. Aika ei todellakaan riitä kaikkeen.. Muilla samoja kokemuksi? Ja jos joku vanhempi ja viisaampi opiskelija osais sanoa helpottaako tämä tulevina vuosina? En varmasti kyllä jatka opintoja, jos tahti ei yhtään hellitä..
Sairaanhoitajan opinnot
ehkä tuleva hoitsu
2011938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Heippa! Itse en ole vielä päässyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi.. mutta yritys on kova =0) ainut mikä todella pelottaa niin on tuo oma jaksminen koska olen kuullut niin paljon saman tapaisia kauhukertomuksia jo valmistuneilta sh:lta. Ja kaikki sanovat että tuo opiskelu on rankkaa...
Joten saa nyt nähdä miten tässä käy sisään pääsyn ja sitten itse opiskelun kanssa. =0)itselläni on jo ammattitutkinot takana ja houkutus ruveta tekemään vaan töitä olisi opiskelun aikana varmasti kova.
Tsemppiä!
Hei,
Itse opiskelen pääkaukiseudulla sairaanhoitajaksi kolmatta vuotta. Tutulta kuulostaa. Siihen päälle kaikki ryhmä työt. Meillä ainakin on niitä paljon. Joskus sattuu päällekkäin neljä - viisi ryhmätyötä. Siinä onkin mukava löytää sopiva aika kaikille. Opettajat vain sanovat et kursseille on varattu tietty määrä itsenäistä opiskelua, mutta kun noita kursseja on joskus kuusikin. Kaiken tämän päälle yksilötehtävät ja tentit. Sekä pitkät päivät (11h)tekivät aika ikävää. Tunnit eivät joskus riittää vuorkaudessa.
Näin "vanhempana" opiskelijan voin sanoa ainakin, et ei se paljon helpotu. Mut kyllä se on aika kausiluoteista. Joskus on vaikempaa ja toisinaan helpottaa. Itselläni on opinnäyte työn tekeminen edessä ja se hieman pelottaa.
Mut tsemppiä opiskeluun ja iloista joulun odotusta! :)
AMK-opiskelijat surkuttelevat opintojensa raskautta. Teistä tuskin olisi ollut valmistumaan opistoaikoina, jolloin vaatimukset olivat monin verroin kovempia!
No käyppä sairaanhoitaja-opintoihin osallistumassa, se homma on OIKEASTI ihan älytöntä. Turha kommentoida, jos ei tiedä mistä puhutaan!
Oma äitini on opiskellut opistoissa, ja kommentoi itsekin meidän opintojamme, että ihan hullujen hommaa!
Miksi Ammattikorkeakouloista valmistuvat opiskelijat sitten osaavat valmistuttuaan työnsä huonommin kuin opistoista valmistuneet? Luulisi asian olevan päinvastoin, jos koulutuksen laatu ja vaatimukset ovat kiristyneet...
Oppimisvaikeuksien syy tuskin on koulutuksessa. Se on opiskelijoissa!
Koska amkilaisille syötetään liikaa tutkimusta ja korkeakoulusontaa, ei yhtä paljon varsinaista hoitamista.
Lisäksi vertaus on huono, koska amkilaiset ovat yleensä olleet vähemmän työelämässä.
On se varmasti noinkin, mutta kuten tästäkin ketjusta nähdään, on joukossa varmasti paljon niitä, joilla ei ole tosiasiallisia valmiuksia korkeakouluopiskeluun. Tämä ei ole pelkästään hoitoalan ongelma vaan sama ilmiö näkyy mm tekniikan puolella. Ei noilla sisäänottomäärillä mitenkään voida taata riittävän laadukasta opetusta vaan vaatimuksista on pakko tinkiä.
Opisto- ja AMK-hoitajien valmiuksista ja taidoista on tehty Turun Yliopistossa tutkimus. Käsitääkseni siinä verrattiin niminomaan osaamista valmistumisen jälkeen.
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Niin, en minä odottanutkaan että ihan heittämällä tuon koulun läpi pääsisi, mutta en nyt osannut ihan tälläistä kaaosta odottaa. Koko koulusysteemi on sekava, opettajatkaan eivät tiedä asioista mitään ja käskevät kysymään toiselta opettajalta. Tämä on meidän koulussa hyvin yleistä, sähköpostilla lähetettyihinkin kysymyksiin vastataan silloin kun huvittaa.. Itselläni on lukiopohja ja mahdollisuus olisi työskennellä eräässä työpaikassa vakituisesti. Houkutus on suuri, opiskelu kun ei rahallisesti kannata.. No, onneksi laihaa lohtua tuo tuleva joululoma, ellei sillekin sitten keksitä jotain itsenäistä opiskelua, sekään kun ei mikään ihme olisi.. Jaksamisia myös muille! Ps: Meitä ekan vuoden opiskelijoita ahdistellaan myös jo opinnäytetyöllä, kummallista:D Tsemppiä sen tekemiseen, vaatii aikaa ja uhrauksia, mutta toivottavasti on myös sen arvoista!
kuin tavallisesti. Siihen pirtää varata aikaa , ja se hehkuttaminen aloitetaan siksi, että matkan varrella saattaa löytyä itseä kiinnostava aihe.
Tavallista kirjoitusta ja lukemista, ei múuta!
olen itse valmistunut JKL:n ammattikorkeesta sairaanhoitajaksi viime keväänä, mulla meni aikaa opiskeluun 3 vuotta ja valmistuin hyvillä papereilla. Mä en ainakaan kokenut opiskelua rankaksi, ihan hyvin siinä jakso töissä käydä, kavereita näkee ja on mulla pari muksuakin. Tokihan nyt koulun aloittaessa siihen varautuu, että koulu teettää työtä, mutta ei toi paha nakki ollut. Ja eka vuosi oli kevein, eli jos tuntuu vaikeelta niin lopeta. Musta opiskelu oli tosi kivaa, itseäni ja elämää varten opiskelin ja ala kiinnosti/kiinnostaa itseäni. Parin vuoden päästä sitten jatko-opintoihin.
Nämä valitukset opiskelun rankkuudesta johtuvat mielestäni siitä, että nykyisin korkeakouluihin hyväksyttävä opiskelija-aines ei tosiasiassa ole riittävän laadukasta.
Opetusministeriön tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta on johtanut siihen, että korkeakoulusta täytyy pystyä valmistumaan älyykkyysosamäärällä n 85; muuten tavoite ei toteudu. Vaikka koulutuksen tasosta on tingitty niin ei ihme, jos joukkoon sattuu niitä, joille sekin on ylivoimaista.
Nykyisin korkeakouluissa opiskelevasta porukasta puolet on sellaista joka ei kuuluisi korkeakouluun vaan heidän paikkansa olisi amiksessa.
huomasin kanssa saman. Meillä oli ihan järkyttävä aloitus. jo ekalla viikolla saatiin essee tehtäväksi ja sitten muutama muukin pikku tehtävä (muutama=8). No eka moduuli meni ja ajattelin ettei enään olisi tuollaista. No tehtäviä ei niinkään ole nyt ollut, mutta tiiviisti on koululla istuttu aamusta iltaan. En päässyt lähtötasotestejä läpi, niin on vielä saanut istua ruotsin perusteissa iltaisin. Aseptiikan, mikrobiologian ja anatomian tentit oli melkein samaan aikaan, että lukemistakin on ollut.
Tämän kaiken lisäksi on pitänyt jossain välissä nähdä lapsia ja käydä välillä tienaamassa rahaa töissä.
Nyt helpottaa hetkeksi, kun eka harjottelu pärähti käyntiin. Meillä lähihoitajat saa ekasta harjoittelusta vapautuksen, niin saan "lomailla" tammikuun puoleen väliin saakka. Tosin töihinhän tässä pitää välillä mennä, että perhe saa ruokaa.
Lopetusaikeita ei kuitenkaan ole tullut. Koitan sinnikkäästi käydä koulussa ja jos tuntuu ettei pysy tahdissa mukana, niin alan ottamaan "omaa lomaa" niiltä tunneilta mitkä ei ole pakollisia.
Itse aloitin myös kuluvan vuoden syksyllä sh-opinnot. Eniten olen itse yllättynyt siitä, kuinka vähän meillä on ns. kontaktiopetusta, joten syksy on ollut odotettua helpompi. Tosin tenttejä, esseitä ja ryhmätöitä on ollut aivan riittävästi, joten kyllä ne ns. vapaapäivät saisi niiden tekoon kulutettua. Keväästä on kuitenkin tulossa kuulemma syksyä tiukempi.
Toinen asia mikä minut on yllättänyt on ollut vaatimustaso tenteissä. Yhdessäkään jo olleessa tentissä ei ole vaadittu läheskään yhtä laajoja esseevastauksia, mihin lukiossa totuin. Vaikeimpanan pidettyyn anatomian tenttiinkin riittii kysymyksiin parin kolmen sadan vastauksesta
kolmen sadan vastauksesta
tarkoitin siis parin kolmen sanan vastaus:P
Riippuu varmaan aika paljon oppilaitoksestakin miten hommat sujuu. Voin sanoa, että meillä ei ainakaan ole ollut helppoa. Aivan liikaa on kaikkia kokeita ja tehtäviä, eikä vapaa aikaa juuri jää.
Ja opettjat valittaa jos tehtävät myöhästyy hiukan ym. Ne ei vaan kerta kaikkiaan tajua, että on opiskelijoilla muutakin elämää! Minulla ainakaa eiu ole vanhempia jotka maksaa kaiken, kun opintuki ei riitä on pakko tehdä lisäksi töitä selvitäkseen. Ja harrastuksiakin on pakko olla ettei pää hajoa. Mutta ei, jos opettajien mukaan mentäisiin niin ei sitä saisi muuta tehdä kuin opiskella yötä päivää. En aatellut, että koulu olis helppoa, mutta kyllä tilaa pitäs jäädä omallekkin elämälle!
Ja meillä on muutama vuosi sitten alkanut uus opiskelumuto pbl, joka myös työllistää. Ja siinä opettajat pääsee helpolla, kun ei niiden tarvi mitään luentoja pitää, kun opiskelijat työskentelee lähes keskenään ryhmissä.
Sehän tästä viellä puuttuisikin jos sairaanhoitajaksi pääsis "yhtä" helposti kun lähihoitajaksi... kokoajan kaikkea vaan supistetaan ja netti koulutuksia lisätään ja opinto vuosia otetaan pois. ei ihme että kukaan ei tiedä/osaa mitään.
Aloitan nyt syksyllä sh-opinnot ja odotan elokuuta suurella innolla. Eikä minua suuri työmäärä haittaa, sillä eiköhän se kaikki auta minua itseäni sitten joskus kun hoitotyötä teen. Haluan niin kovasti olla sairaanhoitaja, että mieluummin sitten luovun harrastuksista kuin tästä unelmasta. Tsemppiä kaikille opiskeluun kun taas syksyllä koulun penkille päästään. Hyvää kesää. :)
Paljonkohan siellä opetetaan puoskarointia, kun vuonna 2013 Sairaanhoitajaliito tuli toisesi kilpailtaessa Skepsis ry:n huuhaapalkinnosta?
Viisastuaksesi lue kirja Simon Flint, Villit vaihtoehdot. Uskomushoitokritiikkiä viisaille.
Sairanhoitajaopinnoissa ei meille ainakaan opetettu oikeastaan mitään näistä vaihtoehtohoidoista tai muusta vastaavasta. Sen sijaan painotettiin kovasti näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja että kaikki oma tekeminen pitää pystyä perustelemaan. Sillepä ei oppilaitokset voi oikein mitään, jos koulusta saadut hyvät opit unohtuvat.