Joko alkaa aistisi heiketä, vai oletko sama aistikas immeinen kuin silloin joskus aikoinaan?
Vaatiiko kahvinautintosi tietyn kahvimerkin, vai kelpaako mikä tahansa mustanpuhuva liemi juotavaksesi?
Oletko allerginen kylmälle ilmalle. Antaako touhukkuutesi aina riittävän lämmöntunteen, vaikka olisi viimainen pakkas-sää?
Tässäpä alustus aistiesi analyysiin. Olen tavannut joskus ihmisen joka ei tuntenut kylmää laisin. Teki kaikki ulkotyötkin aina paljain käsin. Vaatetus oli mitä oli, melkeinkä aina paidatta viihtyi. Mutta ei kuitenkaan pallelluttanut itseään milloinkaan. Olikohan hän vain eräänlainen poikkeustapaus.
Itse kyllä olen hiukan viluisa otus, mutta kyllä liike saa lämpöiseksi kylmissäkin olosuhteissa. Menee vain pieni hetki palellessa, ennen kuin kylmään karaistuu. Siksipä tuleekin laitettua ulkoillessa aina liikaa vaatetta päälle lähtiessä, ja sitten sitä joutuu kärsimään liiasta lämmöstä kylmälläkin.
Makuaistini taitaa olla sellainen sekalainen, sanoisimpa melkein kaikkiruokainen. Ottamatta huomioon tuotteita jotka saavat aikaan huonon jälkiolon, ja maun suuhun. Kahvimerkilläkään ei ole sanottavaa merkitystä, vaikka kyllä se pannukahvi joskus on hyvää juoda ulkosalla, muuten suodatinkahvia.
Sitten vain aistillisuutta keskusteluun, kaikki aisti valppaina. d;)
Vaatiiko kahvinautintosi tietyn kahvimerkin, vai kelpaako mikä tahansa mustanpuhuva liemi juotavaksesi?
Oletko allerginen kylmälle ilmalle. Antaako touhukkuutesi aina riittävän lämmöntunteen, vaikka olisi viimainen pakkas-sää?
Tässäpä alustus aistiesi analyysiin. Olen tavannut joskus ihmisen joka ei tuntenut kylmää laisin. Teki kaikki ulkotyötkin aina paljain käsin. Vaatetus oli mitä oli, melkeinkä aina paidatta viihtyi. Mutta ei kuitenkaan pallelluttanut itseään milloinkaan. Olikohan hän vain eräänlainen poikkeustapaus.
Itse kyllä olen hiukan viluisa otus, mutta kyllä liike saa lämpöiseksi kylmissäkin olosuhteissa. Menee vain pieni hetki palellessa, ennen kuin kylmään karaistuu. Siksipä tuleekin laitettua ulkoillessa aina liikaa vaatetta päälle lähtiessä, ja sitten sitä joutuu kärsimään liiasta lämmöstä kylmälläkin.
Makuaistini taitaa olla sellainen sekalainen, sanoisimpa melkein kaikkiruokainen. Ottamatta huomioon tuotteita jotka saavat aikaan huonon jälkiolon, ja maun suuhun. Kahvimerkilläkään ei ole sanottavaa merkitystä, vaikka kyllä se pannukahvi joskus on hyvää juoda ulkosalla, muuten suodatinkahvia.
Sitten vain aistillisuutta keskusteluun, kaikki aisti valppaina. d;)
Vastaukset 41
Vanhimmat
Mun mies oli kans semmonen "epänormaali" ihminen, jolla ei koskaan ollut kylmä. Paljain käsin pakkasessa touhus mitä milloinkin. Todella lämminihoinen tyyppi. Sanoinkin häntä lämpöpatteriksi :)
Olen nautinnon ihminen. Makunautinto, ah ihanaa, kun sellainen meille ihmisille on annettu.
Silmillään voi nauttia ja tuntonautinto huh huh.
Juon pannukahvia. Aina. Kahvinmerkillä On väliä, en pidä litkuista ja semmosista, että tuntuu, kuin olisi joku kumma sivumaku.
Kahvi on parasta ulkoilmassa ja juon AINA ulkona kahvia. Töissä en juo koskaan, koska siellä on suodatinkahvia ja seisonutta, kummallisen makuista kahvia.
Jos oon kylässä, niin melkein aina ystäväni keittävät minua varten pannukahvia. hemmottelevat minua :)
Saamme olla iloisia näistä eri nautinnoista. Toivottavasti aistini ei heikkene tai ylipäätään Halu nautiskeluun :)
Sinun kirjoituksistasi aistii aina aistillisuuden. Hyvähän se olisi olla, jos olisi ns. lämpöpatteri, ainakin sille kumppanille. Voi se varmaan joskus olla sellaiselle itselleen tukahduttavaa. Jotkut nimittäin näyttävät hikoilevan äärettömästi pienestäkin rasituksesta, minä saan raataa vaikka kuinka en juuri hikoa laisinkaan.
Taidat olla myös tosi ulkoilmaihminen, kun juot kahvisin ulkona. Tulee mieleen ne pikakahvit, ne ei kyllä maistu ollenkaan kahvilta. Kyllä suodantinkahvia tälläinen mauton voi juoda ihan nautiskellen. d;)
...ei oo ihanampaa, kuin ryömiä lämpöpatterin viereen, kun omat hampaat kalajaa ku kastanjetit.
Oikein kylmät väreet kulkee seläs, pelkkä ajatuskin :)
Oon ehdottomasti kesäihminen, mutta minkäs teen kun tänne pohjolaan oon syntynyt.
Aamulla pukeudun Michelin-ukoksi ja pyörin ulkoilmaan kahvipannun kera :) Tarkenee, kun vetää tarpeeksi kampetta niskaan.
Pikakahvin lähelle en mene. Kaipa siihen suodatinkahviin tottuis, kun väkisin sitä jois. Mutta kun ei oo pakko, niin enpäs juo.
Hupsista, Ääk, onko kello noin paljon. Nyt tuli kiirus töihin. * Viuuuuuuuuuh*
on niin alhaalla, että kuuma ei ole juuri milloinkaan, vilu puistattaa siitäkin edestä. En tiedä onko tuo lämmönlasku joku ikälisä.
Itse keitän vain pannukahvia, ei ole edes keitintä. Joskus kylässä saa sellaista keittimellä keitettyä petroolia, ettei tee mieli keitintä laittaa.
Taidatte olla kaikki pannujauhatus karkeita. Lämmönlaskuko on tullut iän myötä, eikö paleltanut nuorenpana. Mutta juoppa jokus huoltsikalla kahvit sopivan hiljaiseen aikaa. Tietäisit miltä oikea petroli maistuu.
ainakaan 35,5 laskenut, siinäei elohopeamittari nouse juuri yhtään, eikä helteelläkään hiki irtoa.
...kirjoittelee tällä hetkelläkin sormet jäässä...
Aina on kylmä, vaikka sisätiloissa olen tämänkin päivän viettänyt. Kesällä helpottaa joksinkin aikaa, voi jopa luopua iänikuisista villasukista. Luultavasti olen syntynyt väärään maahan, etelän lomakohteissa viihdyn ja koskaan ei ole liian kuuma.
Kahvin pitää olla Juhla Mokkaa, myös Presidentti menettelee. Suodatinkahvia ja paljon, keskiannos päivässä noin 10 kuppia.
Ei minua nyt noin paljon palele, vaikka olenkin pitänyt itseäni viluitikkana. En kylläkään polta tupakkaa, ja nyt auttaa vielä tuo ahkera lenkkeily. Sen oikeen huomaa, kun on lämpimämpi olotila. Vaikkuttaiskohan tuo paljo kahvinjuonti tuohon viluisuuteen. Minä juon 3 kahvia, ja 3 teetä päivittäin.
nokka ole tukossa, aistit toimivat hyvin, astma tuppaa pilaamaan monta aistikasta asiaa.
Mielestäni olen paljon aistikkaampi nyt kuin silloin aikoinaan.
Kahvimerkeistä kelpaavat hyvät merkit, ei niitä joihin pavut on kerätty paahtimon lattialta:(
Suodatinkahvia, paitsi Lapissa joskus nokipannukahvit:)
En ole allerginen kylmälle, pidän jopa enemmän kylmästä kuin kuumasta.
Se oli muuten hyvä se heinäkerttu, tuolla alempaa. Se oli muuten ennen ihan vakio hommaa, tuo päiväkahvittelu pellonlaidalla.
Niin siihen tukkoisuuteen on hyvä se minunkin käyttämä keino. Merisuolavesi huuhtelu. Kyllä aukee tukkoinen olo ja nopeasti.
Sinä siis vain tulet aistikkaammaksi vanhetessasi, vai nuorrutko muutenkin ehkä. Oletko testaillut noita kahvilaatuja, vai onko se vain keittäjästä kiinni se laatu. Joku voi laittaa "väärän määrän poroja" keittäessä kahvia. d;)
on juotu pellon laidalla useinkin, ennen kotona Karjalassa:)
Meinaatko, että pitäisi hankkia sellainen nokkakannu, jolla vettä lasketaan sieraimesta sisään ja toisesta ulos:(
Nuorrun, nuorrun, kohta olen vaipoissa:)
Keittäjä vaikuttaa kahvin makuun sen verran, että muistaa laittaa poroja tarpeeksi.
Ettei tarvitse sanoa: jos tämä on kahvia, antakaa minulle teetä, mutta jos tämä on teetä, pyydän antamaan kahvia.
Naapurin emännän kahvi on sellaista kus....lierua, että häijyä tekee:(
Ai tykkäsit heinäkertusta, entäs tästä :
Punaperäkaklattaja, Korkeasaaren paviaaneja puolustava aktivisti.
Tykkäätkö Oribista, mies, jonka seksuaalinen halu suuntautuu kaikkialle ja kahtaalle?
Nää on ihan uskomattomia, olen nyt kaksi päivää nauranut, lähes taukoamatta ja se on saavutus, jopa minulta:)
ei maha mittään. On ne varmalla hyviä, ei vain löytynny netistä niitä. Minä taas mauttona ihmisenä pidän vähän hoikemmasta kahvista. Jos on liian väkevää, se on kitkerää juotavaa. Varsinkin kun ei käytä maitoa landrinkina.
Meinaatkos näin. Lämpöni lempeni annan kaunis on nuoruutein... jne "Kun aina vain tulee tyttömäinen olo". Vai. hei heilin minä Karjalasta löysin... vaivuin hurmajan ijäisehen. d;)
mutta sellaista, että kahviksi tunnistaa.
Valitsen tuon viimeisen vaihtoehdon, kiitos:)
Tuo kirja on painettu tänä vuonna, nimi on siis
Pihlajanorsu, selkärangattoman selityksiä,
kirjoittajat Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö.
Tuo suolavesi juttu. On niitä pulloja apteekissa myytävänä. Minä olen kyllä tehnyt sen itse, usko tai älä wc-ankka pullosta. Kuulostaa ehkä likaiselta, mutta kyllä sen puhtaaksi saa. Se on aika hyvä muodoltaan, ja huisin halpa keksintö. Peset ja putsaat sen huolellisesti, sitten vain siihen päälikorkiin terävällä esineellä reikä, ja eikun kokeilemaan. Sen sisäkorkin voi nakata kuuseen, jos sellainen on. Sitten vain paperitratilla valutat 3 pikkulusikallista merisuolaa, ja haaleaa vettä pullo täyteen.
olen lukenut juttuja näistä apuvälineistä, mitä apteekista saa.
Mutta kätevähän tuo on itsekin valmistaa:)
Olin juuri poistamassa omia viestejäni, kun sattui silmään, auts, että olit vielä kirjoittanut jatkoa.
Alkoi suututtamaan nuo eiliset valitukset erään henkilön taholta, miten huonoja aloituksia täällä on ja tyhmiä vastauksia.
Minua ei valitukset mitenkään liikuta. Kirjoittelen omalla tyylillä, joskus rennommin joskus jäykemmin. Tämä on tätä.
Halvempi tuolla on kokeilla, eihän sitä tiedä kennelle se sopii.
Aisteissani selvää selektiivisyyttä.
Tuntemuksesi voi olla oikeakin, en vain tiedä tällä koulutuspohjalla mitä selektiivisyys tarkoittaa.
Autan sinua vähän. Kuuloni on esimerkiksi tullut valikoivammaksi.
Valikoiva, tosiaankaan en tiedä tarkkaa määritelmää tuolle selektiivisyydelle. Pitäisi alkaa haeskella vaikka googlesta. On paljonkin vierasperäisiä sanoja joille en tiedä merkitystä, taidan olla hieman sivistymätön.
Onko se tahallista, vai aistiharhaa tuo valikoivampi kuulo. d;)
Harkittua itsensä kusettamista.
harkittua toisten pissattamista. Harkittu aistien harhautus voi olla joskus tuskallistakin, niin itselle kuin toisellekkin.
Pitelee, eikä oikein jaksa sadella.
Pieni sadekaan ei riko luita. Paiste voi joskus jopa läkähdyttää. Sopiva, mukavan lämpöinen olotila on kaikesta parasta aistillisuutta.
on jo sanana sellainen että herättää...niin ajatuksia.
Olen ketjua lueskellessa miettinyt pitäiskö siirtyä pannukahviin koska se on parasta,
Jo tuoksu on pannukahvissa parempi, ja jos sen saa juotavakseen jossain laavulla kauniilla paikalla on siinä kaikki mahdolliset aistit mukana.
Kuuman ihminen en ole, siksi minulle riittää nopeat käynnit lämpösissä maissa. nytkin pohdin että olisi kiva lähteä lappiin.
Haluan käydä vielä egyptissä koska maan historia kiinnostaa mutta jonnekin kaukoitään, ei kiitos.
Villasukat ja systerin tekemä villatakki pitää lämpösenä, jos sisälämpötila laskee.
Pakkas-säässä nautin kun ympäristö on täynnä timantteja- näköaisti ja narskunta kenkien alla on mukavaa- kuuloaisti ja kun tulee sisään ja ottaa jotain lämmintä keittoa, kahvia tai teetä siinä pääsee muutkin aistit nauttimaan.
Ja kaikki muu nautinto jääköön sivuun siitä ei ikävä kyllä ole päässyt pitkään aikaan nauttimaan eli jotain kyllä puuttuukin elämästä.
Kyllä ne piiloutuneet aistit avautuu, kun niiden aika on. Tuolla heikunkeikku mainitsi kun toinen on sellainen kuumaverinen, voi hänestä saada lämpöä. Eikös siinä voi tulla toiselle tukalat oltavat, jos vielä se toinenkin ennestään kuumenee. Jos molemmat lähtee kylmästä tilasta, niin voi olla että saavutettais sopusuhtainen lämpötilan jakauma loppupeleissä.
Kyllä se suodatinkahvi kelpaa kotioloissa, sitten voi nautiskella entistä enemmän siellä laavuretkillä siitä pannukahvista.
Kyllä aistimuksia on ihan joka paikassa, jos niistä osaa nauttia ja ne huomaa. Usein vaan ne hyvät aistimukset hukkuvat muuhun turhuuteen, eikä niitä edes aina huomaakkaan, jos ei osaa niitä havannoida.
En ole edes käynyt lämpöisissä maissa, joten suomen kesästä odottaa aina lämmintä. Sitten jos satelee, niin se ei oikein tunnu siltä aidolta kesältä. Ei oikein ole kyllä ollut halujakaan lähteä etelänmaihin. Usein olen ajatellut, että jotkut ihailevat kuvissa näkyviä maisemia hienoiksi. Aavikoita, tiheään asuttuja kylijä, kiviraunioita, vuoristoja jne. Ovathan ne erilaisia, mutta kyllä järvimaisema tai vaaramaisema ylhäältä katsottuna on kaunis.
Juron ukon vastauksen kautta löysin taas jotain iki-ihanaa.
On tää konekin toisinaan tosi aistikas.
http://www.youtube.com/watch?v=VHDW2ZRuUjw&feature=related
Tulee kyllä mieleen, että joskus täysikuun aikaan on täälläkin päin aika mystisen kaunista. Hankien aikaa keväällä on melko mielenkiintoista mennä metsään, kun näkee aivan yhtähyvin kuin päivälläkin. Se on vain niin erilaista, ei sitä voi sanoiksi pukea sellaista meikäläinen.
Onhan Tapsa omalukunsa tunnelmoidessaan, ja kyllä lapinmaisemassa on jotai. Varmaan siinä "lapinhulluudessa" jotain perää on, se lumoaa jotkut.
Kiitos tuosta Merilin d;)
Minä voin sanoa että mulla on melkein koiran nenä,haistan kaikki liiankin hyvin,tarpeettomat tarpeelliset.
Siitä on ollut haittaa enempi kuin hyötyä.Vaikka ovet ja ikkunat olisi kiinni,haistan parinsadan metrin päästä naapurin tupakoivan...vai onko mulla harvat seinät?!
Maku sentään on miinus nolla.Kahvi ei oo koskaan maistunu hyvältä ja oikeastaan mikään ei niinsanotusti erikoiselta,syön mitä sattuu-no,alas menee,ok senkummemmin maistelematta.
Ja sitten en myöskään palele koskaan,aina on kuuma ja kärsin kuumuudesta niin paljon kuin etelän rannoillakin olen ollut.
Kuljen talvet vähissä vaatteissa ja nyt vanhempana sitten olen aina kipee...
Tässäpä tärkeimmät,kuulo ja tunto vielä tallella,Luojan kiitos!
Onkai sinulla jokin lempiruoka joka maistuu hyvältä? Esim rahka, suklaa, jne. Minäkin olen ns. mauton. Kuitenkin löydän ne minulle maistuvat jutut helpostikkin. Esim. kirkkaat viinakset eivät maistu kuin pahalta, joten on täysin älytöntä niitä myöskään juoda.
Tupakan hajuhan on niin paha jo muutenkin. Mitä ajattelet savunhajusta yleesä, voiko esim. piipun polton haju olla hyvä, tai nuotion savun haju. Joskus kyllä kylmällä pistää nenään kaupungilla kulkiessa, kun joku lämmittää uuniaan puilla.
Aika vaikea yhtälö onkin tuo kuumaolo talvella, pakostakkin sitä tulee kipeäksi, jos on herkkä sairastumaan. Voiko sittenkin sanoa vilustumaan.
on ihana,risujen polttaminen ja piipusta tulevan puiden savun tuoksu,joskus nuorempana poltin jossain kipossa vaikka käpyjä tms,vaan savun hajun vuoksi,oli sellainen piha missä ei olisi saanut polttaa mitään,mut sitähän ei keltään kysytty...
Lempiruokia on kyllä,esim.valkosipulin tuoksu saa veden kielelle,ja tosiaan joku vaniljarahka,pullan kaardemumma,kaneli puurossa,onhan näitä.
Olisko näin kuin sokeilla että muut aistit valpastuu kun ei näe,miks mulla sit hajuaisti on niin "valpas"-kai siksi kun mulla oli koira...
exäni sanoikin että mulla on koiran nenä...kun kuljettiin,nuuskutin samoin ilmaa tai milloin mitäkin.Hänestä se oli ärsyttävää..
kahvilaadut, olisinko siis aistikas.. :)
Satutko olemaan ns. kahvinmaistaja. Vai tunnistatko tosiaan jos juot jonkun keittämää kahvia, mitä kahvia se on. Silloin sinä olet ainutlaatuinen. Tarkoitit tietenkin sitä, että onko se suodatin, pannu, pika, jne. kahvia. On sinulla ainakin aistikas makuaisti. d;)
ole entiset aistit tallella.
Näköaisti on vähän heikentynyt.
Vain toivoa sopii, ettei vanhemmuuten peri yhtä hyvää hajuaistia kuin äidilläni. Hänen nenäänsä aina haisee jokin. Olen sanonutkin äidilleni, että hänestä tulis hyvä "homekoira" :=))
Kahvia en paljoo juo, mutta jos juon se pitää olla Pauligin tummapaahtoista, johon lisään puolet maitoa :=))
Teen juojana olen tarkka, mitä teetä juon. Esim. Liptonin mustaa teetä en saata juoda.
Olen allerginen tundran talvelle, enkä varmaan koskaan siihen totu. Kun vähänkin mittari on nollan alapuolella untuvatakki päälle (paitsi lenkillä). Parempi pieni hiki, kuin kylmyys.
Makuaisti... En tiedä onko sitä vai ei, mutta lähes kaikki ruoka maistuu hyvälle.
Tai on yksi ruoka mitä en saata enää syödä, on ne luonnottoman nopeasti lihotetut broileri-kanat.
Ja aika vähän tulee muutakaan lihaa syötyä.
Kuuloaisti on vielä aika hyvä. Kuulen erittäin hyvin, jos esim. punkkupullon korkin joku aukaisee vähän kauempanakin :=))
Olet ainut joka mainitsi näköaistin, etkä varmaan tarkoittanut ulkonäköaistia. Monella taitaa olla tuossa näköpuolessa vähän aistiharhoja tällä iällä. Vaikka taitaa olla niitä tärkeimpiä aistejamme, ehkä jopa tärkein.
Minä kerran erehdyin ostamaan teetä jossa oli vaniljaa, niin johan ei käynyt minun aisteihin se ollenkaan. Mutta tuo broileri on kyllä aikas hyvää, kun sitä laittaa reilusti ruisleivän päälle. d;)
ps. Voihan tuon homekoiran ymmärtää positiivisesti, kotikoirana. d;)
aamukahvi saman merkkistä omasta mukista.
Pipo ennemin kuin lippis, näin talvela.
Ruoka, kunhan vatta täyttyy, ja on terveellistä.
Työssä olen tollunut lämpöisen, joten -20. kjo kauhistus.
Kyllä seksi vielä kiinnostaa.
kahvimerkkiä. Voi olla ettet huomaisi laisinkaan, jos joku tarjoaisi presidenttiä aamiaisella. Minä olen joskus joutunut tekemään töitäkin -40 pakkasella, joten kyllä sen vielä kaksikymmentä miinusta kestää, kun pitää liikettä yllä. Nykyisin kyllä jäisi lähtemättä tuohon neljäänkymmeneen pakkaseen, ennen heittäis rukkaset naulaan.
Ei ne pinttymät haittaa tavoissa, kunhan ei esiinny kulumia aisteissa. Monen kohdalla käy vanhanaikaisesti tuossa näkemisessä, eli ei tahdo nähdä, vaikka tahtoisikin.
Kahvin pitäisi olla ainakin Juhla mokkaa, muutkin menee mutta eivät maistu niin hyvin.
Halpakaupan tummapaahto vasta kitkerää onkin.
Ollaankohan me liian hyvään tottuneita nykyään.
Ennen maistui kahvissa mitä sattui saamaan.
Hei, pitääkin kokeilla sitä pannukahvia ulkosalla, varmaan makunautinto:))
Mitä kahvia se tuo Pirkkakahvi on merkiltään, sehän on Gosta Ricaa, vai oliko se Costa. Hyvin se maistuu tälläiselle mauttomalle tyypille. Olen minä juonut Saludoakin jne. Minulla tuo jauhojen määrää ratkaisee paljon, ei saa keittää liian vahvaa, koska en laita maitoa siihen. Ennen vanhaan olikin aina pannujauhatusta, ja usein sai juoda porokahvia kirjaimellisesti.
muutaki ko sitä, etä vieläkö aitiipi tuoksuvan puutarhan, ja sen eri vivahteet, sekä älyää sen pääle jothain, niin vastaus on kyllä kunnosa ovat.
Mutta niinkö tuo kuulo oli mulla ennenkö oravala, ja näkö niinkö haukala, niin häätyypi sanoa, että net ovat menheen talavem lumia.
Iliman klaseja ei näe ennää huonosa valosa, ja läheltä normaali kirijotusta.
kuuloki on että, että on tullu miehleen onko kaikki heinäsiskat kulheet sukupuuttoon. Paitti se lääkärilaulaja. Sen ainaski näkkyypi.
jos se tuo näkökyky ikhäänkuin opettaa kattelemhaan naisia vähän kauempaa, ennenkö sitte lopullisesti sen kaottua alakaa se kopelointi vaihe. Eikäkä net rypytkään näy niin heleposti.
Kahavista mie en sano mithään muutako, että pari kupillista vuojesa saattaapi mennä, ko liotan siinä kitinäjuustoa. Konijakkiki mennee iliman kahavia, sillonko mennee.
Se on semmosta hevosen ja jakin kusen lantrinkia.
Pöönikahavit mie keitän, ja ite jauhan, niinkö äitienpäivänä ja jouluna. En mie juuri muulloin keittele, jos vaimo on kotona. sittehän se on vieraile kahavit pantava tiphummaan, jos yksin hoijan vieras palavelun.
Mustana meilä sitä näythään juovan.
mie sillon ko ite join, niin join aina KERMAN kansa. Mulla on joku ihime juttu, ko mie en kestä juua cocacollaakaan, tullee samanlainen olo ko kahavistaki. sitä mietin kauan, että mikä on syynä minun vaihvaan, ennenkö oli kyläsä yks semmonen lääketietheen kemisti, ja sano, että heitäppä kahavin juonti pois, niin katoma miten käy. Hyvin kävi.
Teetä ja kaakaota mie sitten olenki juonu.
Pannun kansi on pannun mitta. Sillon tullee hyvä kahavi.
kyllähän se tuo kylymyys on nyt vanhempana toisenlaista, ko sillon nuorempana.
Ei sitä sillon niin välittäny parinkymmenen astheen pakkasista mithään.
sittekkö alako olla pääle kolomekymmentä astetta, niin oli oikia pakkanen. Sillonko näkkileipä jääty rephuun, niin voipi sanua, etta nyt on kuiva ilima, ja vähän niinkö pakkasen puolela.
Ei kai sille kukhaan allerginen ole jos ei ole hengitystietauteja, vaikka jotku paikat punottaaki, ennenkö muuttuvat valakoseksi.
Mulla oli pensakana keuhkoputken tulehuksia muutaman kerran. Jo vain oli vaikia sillon huokua.
Niitä on semmosia ihimisiä, joilla ei ole kipuaistimus kohillaan. sama kai se on tuon pakkasenki kansa. Poikkeuksia löytyy tuosali lajisa.
Voipi tuota kipvunsietoa kyllä reenatakki. Hermojen hallintaa se vaatii, ja rauhallisuutta.
Semmosta itsesukkerointia kai se on.
Käypihän jotku kuumanaki olkhoon keli kö keli.
Niile pitäski vaihtaa termostaatti.
Pirkulr meinasi tuo makuasia unehtua kokohnaan.
Naismausta mie en ite voi sanoa mithään, muuta ko että minule se on kelevannu hyvin. Toisela voi olla senki suhteen tienkin valittamista, niin siitä minun mausta.
Suolan ja sokerin mie maistan, ja tabascon.
spulistaki tykkään, kaikki menee kun ei liikaa makustele.
Mutta kyllä mie nuot masaitten pöperöt mieluummin pimiäsä söisin, vieläpä pyykkipoika nokasa.
Perkule ko lehemänahkasheen astiaan, mikä on desinfioitu lehemän kusela, siihen sitte lypsethään lehemästä maitoa, ja otethaan semmosela korrela, minkä pää on viistottu teräväksi, lehemän kaulasuonesta verta, ja sitte se vatkathaan ja siinäpä evästä.
Oleppa hyvä.
Eipä makiaa mahan täyveltä, annethaan muittenki herkutella.
Olekko sie tavannu aistikhaan naisen?
Kerroppa minkälainen se sinun mielestä on?
Ei ole pakko vastata, jos sie et tykkää vastakysymyksistä, juolahtipa vain miehleen.
Terveppä terve sinne Pohojosseen.
Ihan oli kyllä mahottomat evväät nuilla masailla, vai mitä ne oli. Tarjosivatko ne niitä vierailleen. Tuo maito juttu etenkin otti vähän makuaistiin kiinni.
Nuista sirkoista kun puhuit, että ois kuulo menny. Niin niillä on tuon Paapuurin mukkaan oikein kivoja sukulaishyönteisiä, vai olisi hyötiäisiä. Se heinäkerttu on heinäsirkan parempi muunnos, joka kuullemma tarjoilee heinämiehille päiväkahvirientoja tuolla työn lomassa. Olihan se minullakin tiijossa, mutta tuo nimitys oli uusi. Aattelin tuota johatella, että mitä se leppäkerttu sitten tekkee, ei kai vaan ime niistä miehistä sitä leppää, eli verta.
Vai oot kahvin vihollinen, tai jotain sinne suuntaan. Minä aikoinaan kun join noita limunaateja, niin hikikin oli semmosta sokerista, ja sotki työlakin ihan tahmaseksi. Kyllä se on vesi joka kannattaisi pittää juominkina, mutta se tottumus kysymys siinäkin ratkassee.
Tuosta näköasiasta minä vielä mainihen sinulle, niin että sinä taisit ratkasta tämän poikamies arvotuksen. Ennen kun näki selevästi ja kirkkaasti kaiken, niin varmaan ne rypytkin siinä rakkaavessa jäi alakutekijöihinsä. Nykyisin kun ei näe kättään pitemmälle, niin voisi olla jo ihan toinen ääni kellossa, eihän niitä tosiaan ryppyjä ees huomais. Vaikka kyllä minä pitemmälle näen, joten pitäis piästä lähiettäisyyvelle nopeasti, ettei ennättäis niitä kurttuja huomaamaan.
Aistikkaasta naisesta on kyllä jonkinlainen käsitys, mutta se ei ole ratkaiseva tekijä, jos muuten suhe pellaa. Tietenkin jos aistikkaalla tarkotetaan sitä henkevyyttä ja luonne kysymystä, niin se pitäisi olla sellainen yhtä täyvellinen kun minä itekkiin. Elikkä kaikkine vikoineen hyvä ellei täyvellinen olis paras.
Jotta tämmöstä tännään d;)
ps. on se kumma tuo tarttuvuus. Jos toinen kirjottaa enemmälti, niin pittää itekkiin kirjottaa. Sama on murre juttu, jos toine huastaa murteella, itekkiin siihen lopulta kiäntyy. Tervehtimisessa on ihan samat kaavat, samalla tavalla vastataan, tai haukkumisessa. Näin se on nähtävä. d;)