Te joilla kokemusta kyseisestä rodusta (dobberi itsellä/tutulla tms.) niin kertokaapas minulle!
Rotu kiinnostaa paljon!
Suomen dobberikanta on mielestäni aika huono, ja dobbereissa esiintyy arkuutta. Siksi ajattelin että jos dobberiin päädyn, mistä maasta se kannattaisi tuoda?
Voiko ihan lemmikkidobberin kanssa harrastaa suojelua (siis vaikka koira ei mikään poliisikoira olekaan...)
Kiitos!
Rotu kiinnostaa paljon!
Suomen dobberikanta on mielestäni aika huono, ja dobbereissa esiintyy arkuutta. Siksi ajattelin että jos dobberiin päädyn, mistä maasta se kannattaisi tuoda?
Voiko ihan lemmikkidobberin kanssa harrastaa suojelua (siis vaikka koira ei mikään poliisikoira olekaan...)
Kiitos!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos olet kiinnostunut dobberista niin kannattaa tutkia ensimmäiseksi sdy:n sivuja. Siellä on paljon tietoa niin toopesta rotuna kuin kasvattajistakin. Kasvattajiin voi ottaa yhteyttä he varmasti auttavat mielellään ja vastaavat kysymyksiin.
Kasvattajilta kannattaa myös kysellä tätä tuontiasiaa, koska heillä kuitenkin on usein hieman enemmän kokemusta rodusta ja tietoa myös kannantilasta Suomessa. Tuonnissa on aina riskinsä ja siinä kannattaa pyytää apua varsinkin jos ei ole kunnon tietoa rodusta. Onko sinulla ollut dobberi? Oletko harrastanut kyseisen rodun edustajan kanssa? Kyllähän suojelua voi harrastaa, mutta se on hyvin vaativalaji ja ensin on oltava myös tottelevaisuus hanskassa... Ensimmäisen koiran kanssa ei lajia useinkaan suositella koska toope on hyvin vaativa koira..
Mihin perustat muuten tämän kannan arkuuden? Ja edelleenkin, ei maa sano sitä ettei koira olisi arka eli ei voi suositella vain maata, pitää myös olla selvillä mitä haluaa ja pärjääkö sitten sellaisen koiran kanssa mitä etsii...
Jos olet kiinnostunut dobberista niin kannattaa tutkia ensimmäiseksi sdy:n sivuja. Siellä on paljon tietoa niin toopesta rotuna kuin kasvattajistakin. Kasvattajiin voi ottaa yhteyttä he varmasti auttavat mielellään ja vastaavat kysymyksiin.
Kasvattajilta kannattaa myös kysellä tätä tuontiasiaa, koska heillä kuitenkin on usein hieman enemmän kokemusta rodusta ja tietoa myös kannantilasta Suomessa. Tuonnissa on aina riskinsä ja siinä kannattaa pyytää apua varsinkin jos ei ole kunnon tietoa rodusta. Onko sinulla ollut dobberi? Oletko harrastanut kyseisen rodun edustajan kanssa? Kyllähän suojelua voi harrastaa, mutta se on hyvin vaativalaji ja ensin on oltava myös tottelevaisuus hanskassa... Ensimmäisen koiran kanssa ei lajia useinkaan suositella koska toope on hyvin vaativa koira..
Mihin perustat muuten tämän kannan arkuuden? Ja edelleenkin, ei maa sano sitä ettei koira olisi arka eli ei voi suositella vain maata, pitää myös olla selvillä mitä haluaa ja pärjääkö sitten sellaisen koiran kanssa mitä etsii...
Vastasinpa sitten oikein moninkertaisesti! ;)
Mutta onnea etsinnälle!
Juuri näin. Dopperin arkuus on painanut minunkin mieltä jo pitkään. Jo nyt on kumma että, rotu joka on luotu pelottomaksi PP(personal protection)roduksi on usein arka tai vähintään toimintakyvytön. Minusta (SDY:n) ja muiden Dobermanneista välittävien olisi aika siirtyä suosimaan käyttöpuolella menestyneitä vanhempia jalostuksessa. Kaikkein parasta jalostusta olisi kun, arat ym. Ei-sopivat rodunedustajat lopetettaisiin ko. piirteiden ilmaannuttua tai AINAKIN pidettäisiin huolta että näillä ei teetetä pentuja. Raakaa mutta tehokasta.
Dobberi on ihan koira siinä kuin muutkin,ehkä vain hieman vaativampi ja aikaavievämpi kuin esim joku helpompi rotu. Kärsivällisyyttä ja paljon aikaa se vaatii sekä luonteenlujuutta itseltäkin,mut kyllä se tuottaa tulostakin!Noi sdy:n sivut on hyvät kertomaan lisää luonteenpiirteistä mutta myös dobberit on jokainen oma yksilönsä,ja kun etsii hyvän kasvattajan miel sitoutuneen ja ottaa jo ajoissa yhteyttä niin varmasti löydät hyvän koiran pitkäksi aikaa. Ensimmäiseksi koiraksi en ehkä aivan suosittelisi mutta eihän sekään ole mikään ongelma,moni vaan yllättyy kuinka rotu vaatii osaamista koulutuksessa ja kasvatuksessa. Tsemppiä, toivottavasti löydät hyvän dobberin itsellesi. :)
Kiitos vastauksista! Toivoisin silti, että te dobbereiden omistajat kertoilisitte omasta koirastanne, niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jokainen koira on tietysti oma yksilönsä, niinkuin me ihmisetkin, mutta kyllä siitä jotain yhteenvetoa voi tehdä kun kuulee useasta eri dobberista.
Minulla on tällä hetkellä kaksi koiraa. Toinen on welsh corgi cardigan, ei todellakaan mikään helppo rotu vaikka melko pieni onkin eli tiedän millaista on kasvattaa ja kouluttaa TODELLA jääräpäistä koiraa, ja toinen on sekarotuinen pentu, löytyy ainakin pystykorvaa ja jotakin terrieriä että en usko senkään olevan isonakaan sieltä helpoimmasta päästä olevia koulutettavia.
Corgissa on jääräpäisyyttä ehkä vähän liikaakin, mutta kyllä koiralla pitää luonnetta ollakin! En siis todellakaan ole seurakoiratyyppiä!!!
Kertoilkaahan lisää!
Ja olenhan minä toki tutustunut sdy:n sivuihin, mutta mielestäni ne ovat jotenkin suppeat, tai sitten en vain osaa käyttää niitä... Ja rotumääritelmä tms. yleistieto ei kerro minulle tarpeeksi koirasta.
Omat dobberini ovat olleet rohkeita ja uteliaita koiria.. Uteliaisuus on huomattavaa, koska nykyinenkin kakara tunkee turpansa mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja haluaa tutkia kaiken. Mutta dobberi vaatii myös paljon omistajaltaan eli jos pentu jotain säikähtää niin se odottaa heti että mamma tai pappa tulee apuun ja korjaa tilanteen. Sitten asiaa ei enää pelätä eikä säikytä.
Koulutuksessa dobberi on yleensä todella nopea oppimaan, mutta kyllästyy myös nopeasti (ainakin meillä..) eli muutama kerta jotain ja sitten pitäisi jo tehdä muuta tai lähteä kotiin, kun taas useiden muiden rotujen edustajien kanssa pitää yhtäasiaa toistaa ja taas toistaa.. Toopet oppivat myös huonommat asiat samalla vauhdilla eli kaikki virheet mitä teet koiran kanssa näkyvät.. Siis koira osaa käyttää niitä hyväkseen..
Mutta jos haluat tietää lisää elämästä dobberin kanssa niin laita meiliä..
Sen verran että dobermanni raateli oman koirani henkihieveriin ja TYHMÄ, juntti dobermannin omistaja pakeni paikalta.
Taitaa toopet olla liian kalliita pitää kun ei voi ottaa vastuuta koiriensa tekemisistä??
Junttirotu. Juntimmat omistajat.
.. tuon nimim. Marjan kommentin voitkin kategorioida samaansarjaan kuin muutkin yhden tapauksen pohjalta tehdyt yleistykset.
Itsellä nyt viisikuukautinen dobberpoika, joka on aivan mahtava tapaus. Palveluskoiria minulla oli ollut ennenkin, mutta on eka dobberini. Yllättävää on ollut koiran suuri valppaus ja virtaa todellakin löytyy. Vaatii paljon tekemistä, sekä fyysistä että älyllistä. Oppii ja omaksuu nopeasti uusia asioita. Araksi en sanoisi, mutta suhtautuu uusiin asioihin epäilevästi, tässä emännän tehtävä on rohkaista, innostaa, tukea ja kouluttaa. Oma koira on ainakin muuttunut oikein pontevaksi, kun saa tutustua erilaisiin ihmisiin, paikkoihin, tilanteisiin, toisiin koiriin jne. Vaatii perusteellisen koulutuksen ja selkeät rajat. Itsellä tuontikoira, mutta kotimaisen hankinta ihan järkevää, helpompaa ja valinnanvaraa on. Tuontikoira ei myöskään ole halvempi.Sdy:n lisäksi tsekkaa http://tutka.net/~dobber/
Turha alkaa rotua yleistämään verikoirana,itse omistan yhden ja tunnen aika monta joilla on dobbereita ja yksikään niistä ei ole mielenvikainen. Paljonhan toki löytyy niitä ongelmakoiria mutta silloin on vika omistajassa, ei koirassa, koska silloin on kasvatus mennyt pieleen.Miksi ottaa sellainen koira jonka kanssa ei pärjää.Ja aivan hyvin se voi olla mikä rotu tahansa joka käy jonkun kimppuun.Eli nykypäivänä aivan turha alkaa tiettyjä rotuja syyttelemään yleisesti jos jonkun kimppuun käydään.Taitaa olla vain rotukohtaista rasismia..
Eipä ole yhden kokemuksen perusteella kirjoitettu, kyllä toopeista on kokemusta ja kaikki samanlaisia. Paska rotu ja paskemmat omistajat. Jättävät omat tyhmyytensä muiden maksettavaksi.
Kuulostaa aika ahdistuneelta henkilöltä. Varmasti tämän tyyppisellä tulee ongelmia myös muun rotuisten koirien ja ihmisten kanssa!!!
olet oikeassa,tuolla asenteella ei kyllä pärjää minkään kanssa. Silkkaa rasistisuutta kun yleistää muutaman yksilön pahamaineisuuden koko rodun ongelmaksi, jos dobbereissa nyt on yksi "viallinen" eli kasvatuksen takia ongelmakoira niin ei sitä kyllä yleistää tarvitsisi tuolla lailla.Ja eilö siinä ole sekin että jos tuon kirjoittajan koiran kimppuun olisi käynyt joku muu rotu niin hän haukkuisi sen ja yleistäisi jo verikoirana. VÄÄRIN!!!!
Ei sille voi mitään, että se on ja ei ole paska koirarotu ja sen omistajat ovat ja eivät ole paskoja.
Jos minulle, jolla nyt ei ole koiraa tällä hetkellä ja jota siitä syystä kaveripiiri säälisi -joilla itsellä olisi koira- tehtäisiin niin, että pistettäisiin yli neljänsadan (niin monta koirarotua maailma kokonaisuudessaan tuntee)onton ja avattavan pikkupallon sisään jokaiseen eri palloon yksi eri koirarodun nimi ja ne sitten sijoitettaisiin jonkinlaiseen jättimäiseen lottopallolinkoon ja sitä pyöritettäisiin muutama kierros ja minä saisin itse sieltä sen yhden pallon ulos vetäistä. Kaveripiiri sen koiran sitten maksaisi siis saisin sen lahjaksi. Jos se olisi mikä tahansa koira, sen varmaankin parhaimmalla tavallani hoitaisin. Jos se vaikkapa olisi doberman se sitten vaan tipahti minulle.
Jos saisin itse valita koiran, olisi se kylläkin joku vinttikoira. On paljon koiria, joita itse en kylläkään ottaisi, mutta olisihan se jännä tuo lottokone systeemi. Ei ihmislastakaan voi valita. Sitä tulee sitten mitä tulee.
Eri koirarodut ja unohtamatta sekarotukoirat käyttäytyy eri tavalla. Yksi yhteinen tekijä niissä kaikissa roduissa on. Ihminen on ne kaikki niin sanotusti jalostanut. On vartioivaa paimenkoiraa ja palveluskoiraa. On mestästävää ajokoiraa ja vinttikoiraa, spanielia ja noutajaa. On yksinäisen ihmissuden kaveriksi otettua seurakoiraa ja niin edelleen. Yksi on ylitse muiden, se on doberman tai kuten isäni sanoo taabermann.
Kyllä se vaan niin on, että saksalainen koirarankkurin, herra Dobermannin tulos on sitä mitä on. Kyllä doberman tarvistee tervepäisen omistajan. Se on kyllä arka ja helposti räjähtäväinen. Sen kyllä tietää koiranäyttelyissä, missä on dobermanneja kun ne ärähtävät helpoimmin. Herra Doberman jalosti tahallaan niistä vihaisia koiria eli ne on vaan sellaisia. Ei ole oikein jalostaa kaikista mahdollisista koiraroduista lässyjä koiria eli antaa nyt vain dobermannin olla sellainen kun on.
Sen vain toivoisin, että kun otetaan dobermann, niin ottaja olisi tuo tervejärkinen ihminen, joka osaisi kasvattaa tuosta hienosta koirasta yhteiskuntakelpoisen yksilön. Sitä koiraa ei vain voi ottaa niinsanotusti huumorilla vaan se pitää kasvattaa sotilaallisesti ei tosin väkivaltaa käyttäen. Sille pitäisi teettää takki lauhoille säille ja kunnon haalarit pakkaskaudeksi, koska sillä ei ole mikään paksu karvoitus. Ja koska siinä on vinttikoiraa mukana tarvitsee se paljon liikuntaa, ruokaa ja rakkautta ja tasapainoiset ihmiset hoitamaan sitä.
On ne pitbullitkin kielletty Englannissa, tuossa sivistysmaassa. Suomalainen koiranomistaja ei sivisty koskaan
Älä pilaa elämääsi toopen hankinnalla. Kotivakuutus nousee tai irtisanotaan, naapurit vihaa, oikeusjuttuja tulee.
Kyllähän näitä rodun vihaajia piisaa mutta se että aletaan liioitella asioilla tuntuu käsittämättömältä..Itellä ei kyllä koskaan ole käynyt niin et olis kotivakuutusmaksut noussu tai naapurit vihannu tai tullut oikeusjuttuja vaikka oma dobberi jo 11 v ja en kyllä ole kuullu vastaavaa muidenkaan tuntemieni dobberien omistajien suusta ja niitä on kuitenkin todella paljon! Kunnnioitusta kyllä olen saanut monelta taholta koirani hyvästä ja uskollisesta luonteesta.