Miten on mahdollista, että julkisuudessa on esitetty kovasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä miten paljon Suomessa on ensi keväänä uusia työnhakijoita. Esimerkkinä:
valtioneuvoston työllisyysasioista vastaavan ministerin ennuste: 10 000 uutta työnhakijaa.
Esimerkki 2: Rakennusliiton edustaja, pelkästään rakennusalalla uusia työnhakijoita ennustetaan olevan n. 30 000.
Mistä näin suuret erot arvioinneissa johtuvat ?
On hyvä tietysti olla optimisti, mutta tosiasiat ovat tosiasioita.
valtioneuvoston työllisyysasioista vastaavan ministerin ennuste: 10 000 uutta työnhakijaa.
Esimerkki 2: Rakennusliiton edustaja, pelkästään rakennusalalla uusia työnhakijoita ennustetaan olevan n. 30 000.
Mistä näin suuret erot arvioinneissa johtuvat ?
On hyvä tietysti olla optimisti, mutta tosiasiat ovat tosiasioita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Monimutkainen laskennallinen asia. Ensin täytyy miettiä mitä sana työnhakija tarkoittaa. Katsotaan onko kyse peruskoulunsa tai muut opinnot juuri päättäneistä työnhakijoista vai uusista työttömistä vai vahoista työttömistä. Tietysti näin joukko-oppia muinoin opiskelleena tiedän, että kaikenlaisista pienemmistä joukoista voi yhdistellä suurempia joukkoja.
Sitten kannatta miettiä onko määräaikanen työntekijä joka hakee omaa työpaikkaansa myös työnhakija vai luetaanko hänet vain työntekijäksi. Samoin työharjoittelupaikkaa hakevan kohdalla on syytä pohtia onko hän edellen työtön vai työllistynyt vai molempia ja lasketaanko työvoimapoliittinen toimenpide työnhauksi.
Vielä lopuksi voimme miettiä sitä kuinka monta työhakemusta pitää väsätä, ennen kuin työtä saa. Millä kontrolloidaan se, että yhtä työnhakijaa joka lähettää useamman työhakemuksen, ei lasketa vahingossa monena eri hakijana.
monimutkaista. Vastauksesi oli ihan asiallinen mutta pointti oli siinä, onko työministerin/hallituksen näkemys ensi kevättä ajatellen liian optimistinen.
Tähän voi kai ottaa kantaa vaikkei olisikaan lukenut matematiikkaa.
Kyllä on liian optimistista, jopa sinisilmäistä.
Mihin lama unohtui?