Sitten kajaani oy osti Ouluosakeyhtiön. Olipa oravapankki KOP jonka johtaja LASSILA möi Kajaani oy Yhteneetpaperitehtaalle (paljonkohan sai) joka möi UPMlle. Nyt osakeenemistö olikin ulkomailla ja ahneet osakken omistat päättivät lopetaa koko tehtaan. Jos Lassila ei olisi aikonaan myynyt,niin tehtas totennäköisesti jatkaisi vieläkin.
Olipa kerran
Kajaani OY
9850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
se.
Mikä oli Kajaanin puutavara Oy:n tuote sahatavaran lisäksi yhtiön alkuvuosina.
Ensimmäiselle oikealle vastaajalle palkinto kysymyksen mukaan.
rakennustiili.
sprii,en meinannut muistaakaan
LINNUNPÖNTÖT
ja tämä on tosi.
Olen tässä lukenut viimeaikoina sekä ulkomaisten, että kotimaisten globaalikonsernien toimista. Esim. Saksalainen BASF on lopettelemassa 80 tehdasta globaalisti maailmassa. Kotimaassa esim. Untamon Paperi Myllyt sanoo neuvottelevansa kaikkialla yhteistyötoimenpiteistä henkilöstönsä kanssa. Johdanto-osa varsinaiseen aiheeseen olkoot nyt tälläkertaa näin lyhyt.
Mutta ajatuksen tasolla tämä herättää ihmettelemään sitä, eikö parempi olisi ollut, jos kaikki munat eivät olisi olleetkaan samassa korissa ja useampi pienempi itsenäinen yksikkö olisi kilpaillut markkinoilla keskenään?
(Moni voi toki viisaasti sanoa, että jokainen vastatkoon vaan omistaan (munistaan), mutta tähän voidaan todeta, että maailma on pullollaan niitä ihmisiä, jotka kuvittelevat voivansa olla määrittelemässä sitäkin kuinka jokainen näitä omiaan käyttää, paistaako sitten vai keittää?)
Vaikka isoa D:tä ei olisikaan nykyisen eurostoliiton aikana enää avuksi voinutkaan käyttää. Olisi laajapohjainen elinkeinoelämän omistajarakenne ja useammanlaiset strategiat periaatteen tasolla tarjonneet mahdollisuuden siihen, että heilahduksen tullessa olisi osa munista ollut sen ulkopuolella.
Tällöinkin olisi toki syntynyt menestyjiä ja karua B ryhmää, mutta kaikkien mielissä olisi kuitenkin ollut se, että menestyminen tulee vain niistä asioista, joissa paikallisesti voidaan päästä yksimielisyyteen siitä, mitkä ovat ne vahvuustekijät, joilla voidaan lokaalisesti toimimalla menestyä globaalisessa materiaalien ja tarvikkeiden tuotannossa? Ja tarpeeton vertailu siihen miten me olemme kuin jokin muu olisi jäänyt pois antaen tilaa sille vertailulle, miten kilpaijoiden vertailutekijät vaikuttavat heidän tuloksen tekokehitykseensä.
Toisena seikkana viimeaikaisesta uutisoinnista tahdon tuoda esille sen, että me Suomalaiset olemme tilastojen mukaan myös työpaikkakiusaamisen ja kateuden suurvalta Pohjolassa ja Euroopassa. Lehdistä olemme voineet lukea, että koululaisemme eivät enää viihdy niin helpolla kuin aiemmat koululaiset. Kateuden takia Suomessa menetään tuotantotekokkuutta merkittävästi ja kiusaaminen on osa uudemman ajan kansallista perinnettä.
Tähänkin voi toki suhtautua kritiikillä sen osalta, kuinka kateellisia me todella olemme verrattuna muihin, mutta ei ole myöskään syytä olettaa, että voisimme venäläisittäin puhdistautua tästä tosiasiasta toteamalla: "että myös Italiassa on mafia, vaikka se on EU:ssa", kun kysytään sikäläisestä korruptiosta. Meidän tehtävämme on pitää kotinurkat puhtaina, eikä vertaille meitä kauteuden osalta muihin.
Jälkikäteen tyhmästi voikin kysyä mitä näille asioille olisi ollut tehtävissä, sekä spekuloida sillä olisiko kansaamme uhkaava henkinen isku ollut vältettävissä mikäli olisimme toimineet toisin?
Ja isona ihmettelyn aiheena lukijoille jätän sen, olisi tilanne voinut olla toinen, jos me emme olisi toisiamme kadehtimalla kaivaneet niin paljon kuoppia toistemme jalkojen alle, että jäljelle eivät ole enää kuin kuoppainen ja kelvoton maa? Ja olisimmeko me kiusaamattomuudella voineet saada jotain sellaistakin kilpailutekijää esille, joka voisi tulla ihmisten yksilöllisten vahvuuksien ja niiden tukemisen kautta kaikkein yleiseksi hyödyksi?
Ja, ettei kenellekään jää väärää kuvaa siitä, mistä kirjoitan, niin tässä puhun yleisesti työelämäämme ja yhteiskuntamme hallinnointiin viimeaikoina kaikkialle pesiytyneestä uus -ja yleisosaamattomudesta. Ja korostan, että mielestäni maamme voima on sen hiljaisissa!
Metsäteollisuuden ongelma on tuotekehityksettömyys. Liian suuri muuttuakseen. Pienemmillä yksiköillä muutos on helpompaa, esimerkkinä Nokia joka pitkän muutosprosessinsa aikana on kehittynyt puuhiomosta maailman johtavaksi kännykkävalmistajaksi.
Kun puuhiomo vuosisadan alkupuolella oli menossa nurin sen osti kumitehdas ja lopputuloksen me kaikki tiedämme. Nokian tuotekehitys tapahtui yritysjärjestelyjen kautta. Olisiko Nokia Nokia jos puuhiomo ei olisi mennyt nurin? Ei varmasti sen ansiosta, mutta Nokialle on aikojen saatossa tapahtunut asioita jotka ovat edesauttaneet sen kehittymistä. Kyse on ollut siitä, että on sattunut olemaan oikeita ihmisiä oikeissa paikoissa ja näillä ihmisillä on ollut aito halu ja kyky kasvaa ja uudistua, osittain on ollut kyse myös sattumasta. Tärkein tekijä on ollut uudistumiskyky.
Kajaani Oy:n uudistumisesta esimerkkinä elektroniikkatehdas joka oli alan pioneerityö Kainuussa ja todiste siitä kuinka hyvin tuolloin oltiin ajan hermolla. Kajaani Oy:llä oli myös puutyötehdas joka oli myös yksi kehityssuunta. Tällainen kertoo pienemmän yksikön kyvystä innovatiivisuuteen. Nämä molemmat kehityssuunnat karsiutuivat pois yhtiön toiminnasta suuren metsäteollisuuden yhdentymisaallon aikana.
Sata vuotta toiminut tehdas joka ei muutu tai synnytä mitään uutta on kuin suuri jäämöhkäle. Möhkäleen synnytti konsernin yksipuolisuus, tuotekehityksettömyys ja palkkausjärjestelmä tai sen kalleus joka omalta osaltaan oli esteenä uuden työvoimavaltaisen toiminnan syntymiselle. Ajan myötä tällainen jäämöhkäle alkaa sulaa. Sata vuotta on pitkä aika polkea paikallaan.
Nythän rakennusteollisuuden luulisi saavan edullisesti puuta ja näin ollen rakennuskustannusten tulisi laskea sen osalta. Samoin tuota uusiutuvaa vihreää kultaa voidaan käyttää enemmän sähkön ja lämmön tuotantoon ja näin ollen niidenkin hinnan tulee pudota.
Meneekö näin? Tai voisiko siis edes mennä näin, jos oletetaan ettei rakennusteollisuus ja sähkö- ja lämpöyhtiöt vain kasvata omaa katettaan?
Voi jos paperitehtaat aikanaan olisivat keskittyneet vessapaperin tekoon enemmänkin :( sitä kun tarvitaan aina, eikä sen käyttöäkään niin vaan vähennetä....