morjenttes
sain tinnitukseni reilu kuukausi sitten kitaravahvistimen kieroäänestä. Tinnitusääni on koko ajan hiljentynyt, vaivaa toisinaan lähinnä nukkumaanmennessä. Silti suunnittelen ylipainehappihoitoa, josko saisin häiriön kokonaan pois ja jatkossa suojaan korvani paremmin.
Onko kokemuksia / ennustettavuutta tinnitukseni lopulliseen hiipumiseen, sen kestettyä nyt siis reilun kuukauden... vastatkaapa semmoiset joilla kokemusta ko asiasta on...
tänks
sain tinnitukseni reilu kuukausi sitten kitaravahvistimen kieroäänestä. Tinnitusääni on koko ajan hiljentynyt, vaivaa toisinaan lähinnä nukkumaanmennessä. Silti suunnittelen ylipainehappihoitoa, josko saisin häiriön kokonaan pois ja jatkossa suojaan korvani paremmin.
Onko kokemuksia / ennustettavuutta tinnitukseni lopulliseen hiipumiseen, sen kestettyä nyt siis reilun kuukauden... vastatkaapa semmoiset joilla kokemusta ko asiasta on...
tänks
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moni asia vaikuttaa tinnituksen syntyyn, kestoon ja häiritsevyyteen.
Nyrkkisääntö on: meluvaurio ei parane.
Jos korvan aistinsolut ovat vaurioituneet, ne eivät parane tai uusiudu.
Mitä nuorempi ihminen on, sitä paremmin korva (ts. aivot) mukautuvat vaurioon (siis tinnitusääneen). Kuukausien tai vuosien saatossa aivot oppivat tulkitsemaan tinnituksen (riippuu häiritsevyydestä) ääneksi jota ei tarvitse kuunnella, eli tinnitusääni "häipyy".
Itselläni korvat ovat soineet jo 15 vuotta.
Jos menet happihoitoon, toivotaan että saat siitä apua.
sopeutunut tinnitukseesi kuiknka hyvin 15 v aikana, ts koetko asian vielä kuinka haittaavaksi/häiritseväksi?
Tinnitus alkoi ahkeran konserteissa käymisen jälkeen 90-luvun alussa. Huomasin sen silloin vain iltaisin tai muuten hiljaisuudessa.
Vasta tämän vuoden aikana tilanne paheni oleellisesti, ja nyt korvat soivat ajoittain jopa erittäin häiritsevästi/ahdistavasti. Syy on selvä, uusi melualtistus. Pahentavasti nykytilaan voi lisäksi vaikuttaa stressi, liikunnan puute jne.
Nyt selvitellään kunnolla syytä, ensin pitää sulkea pois hampaat ja purenta, sen jälkeen (tai samalla) kokeilen kunnollista liikuntaa ja hierontaa. Jos apua ei noista ole, sitten magneettikuvaan jne.
Parhaiten tinnitukseen auttaa hyväksyntä. Korvat soivat, oma mokani, ikävä juttu, mutta ei voi mitään. Ei auta itku eikä ihmelääkkeet. Tämän kun sisäistää, olo helpottaa. Nyt voi mennä päivä ilman vinkumisen ajattelua, illalla kun pistää pään tyynyyn, voi ulina taas vallata pään. Silloin voi ajatella: "hyvää yötä sinullekin, tinnitus, vanha kaveri".
mulla tarkotus mennä siihen ylopainehappihoitoon ja tehdä se mitä tehtävissä on ja jollei tokene niin hyväksyä asia. Tiinitusta vastaan ei kannattane otta juu vihollismielialaa...
mulla ääni kuuluu hiljaisessa huoneessa...toisinaan hurinaa oikeassa korvassa ja toisinaan vinkunaa... mulla lisäksi jonkunlainen pikkukriisi muutenkin päällä ja stressi varmaan atistaa vinkumisille myös
mut eiku kiitti vastaruksistasi ja voimia sulle :-)
moro
mulla tinnitus helpottanut vähän tai lienen tottunut siihen. selvitän muita mahd syitä mäkin. Purennasta lähtie...
oletko saanut omaan tilanteeseesi lisäselvyyttä?
t p
otettava tekijä kuulovaurion aiheuttajana.
Siitä EI LIIAKSI työ-terveyshuolto kerro
25.1. LL Päivi Sutinen: Tärinä heikentää kuuloa
Aika: perjantai 25.1.2008 klo 12
Paikka: Medistudian auditorio ML2
LL Päivi Sutisen fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja "Pathophysiological effects of vibration with inner ear as a model organ" (Tärinän vaikutukset - sisäkorva mallielimenä) tarkastetaan lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on Helsingin yliopiston dosentti Karl August Lindgren ORTON Invalidisäätiöstä ja väitöstilaisuuden valvojana dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistosta.
Tärinä aiheuttaa kuulovauriota. Tutkijat eivät ole aiemmin selvittäneet tärinäpohjaista kuulovauriota. Kivityömiehet, rakennus- ja maataloustyöntekijät ja jopa hammaslääkärit altistuvat tärinälle. Myös korvaleikkauksissa poran käyttö aiheuttaa sekä melua että tärinää. Muun muassa sopivat korvaporavalinnat vähentävät tärinäaltistusta korvaleikkauksissa ja suojaavat potilaita korvaleikkauksien aiheuttamilta kuulovaurioilta aiempaa paremmin.
Tässä tutkimuksessa tärinätaajuuden vaikutus kuulon alenemaan selvisi eläinmallin avulla. Kuusikymmentä prosenttia eläimistä sai keskimäärin 8,8 desibelin kuulon aleneman. Korkeammilla tärinäaltistuksilla (500–1000 hertsiä, Hz) tuli suurempi kuulon alenema kuin matalammilla taajuuksilla (32-250 Hz), ja kuulovaurio painottui korkeampiin ääniin. Tutkimusryhmän kehittämän eläinmallin avulla voidaan tulevaisuudessa tutkia esimerkiksi eri lääkeaineiden vaurioittavia ja/tai suojaavia vaikutuksia sisäkorvan kuuloaistiin. Se voi lisätä myös yläraajan tärinätaudin mekanismien ymmärrystä. Tärinätautiin liittyvät valkosormisuus, käsien puutumiset ja mahdollisesti lihas- ja luumuutokset.
Toisessa tutkimuksessa kasvutekijä TNF-α ja sen reseptorit eli vastaanottimet R1 ja R2 ja kasvutekijä VEGF ja sen reseptori R2 aktivoituvat tärinän vaikutuksesta sisäkorvassa. Nämä tekijät ovat mukana sekä sisäkorvan vaurio- että korjausprosessissa. Tämäkin tutkimus tukee osaltaan yläraajan tärinätaudin aiheuttamien muutoksien tietämystä.
Tärinätautia tutkittiin Suomussalmen metsureilla, jotka kokopäiväisesti sahasivat puita keskimäärin 9–10 kuukauden ajan vuodessa. Seurantatutkimus kesti 19 vuotta. Metsureilla valkosormisuus oli vähentynyt: tärisevien moottorisahojen tärinätaso putosi jo 1980-luvun alussa. Autokyydit työpaikoille, sopiva vaatetus ja lämpimät ateriat taukotuvassa myös vähensivät valkosormisuuden esiintyvyyttä.
Käsien puutumiset ja yläraajakivut lisääntyivät metsureilla seuranta-aikana. Lihaskipuoireita oli enemmän oikeassa yläraajassa, joka kannatteli moottorisahaa. Tutkimuksessa todettiin myös, että olkalisäkkeen sivunastan tulehdus liittyi tärinäaltistukseen. Metsurien työoloja muuttamalla ja tauottamalla työtä voitaneen jatkossa vähentää erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita.
Työ oli osa tutkimusohjelmaa, jota professori Ilmari Pyykkö johti Tukholman Karoliinisen sairaalan korvatautiyksikössä ja Tampereen yliopistosairaalassa. Metsuritutkimus oli osa Työterveyslaitoksen Suomussalmen metsuriprojektia. Monitieteisen tutkimuksen fysiatrisen osuuden ohjasi dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistosta. Tutkimuksessa tehtiin laajaa kansainvälistä yhteistyötä kanadalaisten, yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden kanssa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-0944-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: [email protected] tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
Lisätietoja: Fysiatrian ylilääkäri Päivi Sutinen, Pohjois-Karjalan keskussairaala, fysiatrian poliklinikka, p. 013 171 2896, 050 387 7603, [email protected]
Sivun alkuun
Olen itse saanut tinnituksen jo lapsena ja nyt kymmenen vuotta sen kanssa elänyt. Aikaa myöten asiaan on tottunut, eihän sille muutakaan voi. Joko ääni on hieman hiljentynyt tai aivoni ovat oppineet suodattamaan vinkunaa ja suhinaa. Hiljaisina hetkinä se oikeastaan enää häiritsee. Alussa asia oli kamala ja vaivasi hirveästi, mitään hoitoa ei löytynyt. Olen oppinut suojaamaan kuuloni, sillä en todellakaan halua vinkunaa tästä yhtään kovemmaksi.
Olen myös huomannut että kuuloni on hieman alentunut, sillä taustamelussa on välillä vaikea saada puheesta selvää vaikka muuten kuulen kärppänä tippuvat hanat, pienet rapinat ect. Toivottavasti saat apua happihoidosta, itselleni ei tuollaista vaihtoehtoa edes kerrottu aikanaan. Muista myös todellakin suojata kuulosi aina tästä lähtien. Ajan myötä vinkuna helpottuu, jos et anna korviesi vaurioitua lisää. Voimia.
Useimmiten syyksi tinnitukseen lääkäri ilmoittaa sisäkorvan rappeutumisen tai sen vahingoittumisen kovasta melusta tai äänistä j.n.e. Tärinän liittäminen sisäkorvan vanhingoittumiseen ja kuulon alenemiseen on ehkä harvinaisempi aspekti.Olisiko mahdollista todistaa. että tinnitus on myös tärinästä johtuvaa.Tinnituksen tarkan mekanismin selvittäminen kokonaisuudessaan vaatinee varmasti vielä paljon tutkimustyötä.
Itse olen kokenut tärinän vaikuttavan tinnitukseeni erittäin haitallisesti.Ajaessani ruohonleikkurilla ja etenkin trimmerillä ,jossa polttomoottori, ruohikkoa. Tällöin käsissä tuntuu kuin sähkövirta kulkisi koko kehon läpi (Korvat tietenkin suojattuna).Kestää n 1/2 tuntia kunnes tilanne palautuu-
äpi.
Kysymys onkin :Onko tärinä yhtä vahingollinen kuin melu tinnituksen aiheuttaja?
Itse olen huomannut, että kuulosuojaimet ja korvatulpat vahvistavat tärinätuntemusta korvissa. Pistäppä sormet korviin ja tao kantapäätä lattiaan, hetken ajan tehtyäs rupee korvien vinkuna lisääntyy. Teeppä sama ilman, että sormet korvissa. Ei mitään vaikutusta...
Olen ihan asialähteestä lukenu että kyllä ne korvan aistinkarvat uusituu tahti on tosin elimistön hitaimpia uusimisen suhteen. ja Tärinä juttu oli mielenkiintoinen vaikken eläinkokeita oikein hyväksy.