Niin moni tekee tänäpänä, eroaa kirkosta.
Osa rahasyiden, osa muiden.
Miksi?
Osa rahasyiden, osa muiden.
Miksi?
Kirkosta, Jumalasta eronnut?
hande
21801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
nykyisin monien Jumala, jolloin sitä ei haluta tuhlata muuhun, kuin itseen, ei edes kirkkoon, ja sen hyväntekeväisyyteen.
Minulle on muodostunut unelma. Muutamilla euroilla, ehkä satasella saan perustettua kyläkoulun Afrikkaan.
Sen sijaan että ryyppään itseni hengiltä, voisin auttaa lapsia tuolla kaukaa.
Elämämme kehdossa.
Heitä , ruskeita pienokaisia haluaisin auttaa.
No pyhyys pois,onhan vaihtoehto että näen heidät norkoilemassa sossun luukulla täällä suomessa myöhemmin...
Mutta minulle on annettu vain tämä järki. Vajavainenkin...
kirkosta tässä kuussa ja se ei kuitenkaan tarkoita että olisin jumalasta eronnut.
Entisen kirkkoni kirkkoherrojen ja piispojen,pappien lausunnot ja tekemiset sotivat minun vakaumustani vastaan. Rahalla siinä ole mitään tekemistä.
Viimeisenä päivänä.
Gabriel katsoo tilikirjasta, tjaah. Uunin puolelle.
Verot maksamatta.
Katsoo puolilasiensa yli. Hmm.
Menköön sitten Jumalan verovirastoon, oppiipahan maksamaan(mattamaan).
Seuraava. Olikohan Niinistö...
viime keväänä ja mielestäni kirkon ja uskonnon ei tarvitse liittyä toisiinsa.
Minulla on tosi huonoja kokemuksia seurakuntien toiminnasta.
Olen ollut kirkkovaltuustossa ja johtokunnissa ja nähnyt miten asioita hoidetaan.
Rahasta ei ollut kysymys minunkaan erossani.
Kristillinen nykykirkko perustuu siihen kristillisen alkukirkon voitolle päässeeseen suuntaukseen, joka oli erikoistunut tapattamistoimiin ja murhapolttoihin. Juuri murhatyöt mahdollistivat tämän suuntauksen voitolle pääsyn. Tämän ”oikeaoppisen” suuntauksen johtohahmot tapattivat kaikki toisin ajattelijat: markionilaisen alkukirkon suuntauksen jäsenet, gnostilaiset sekä juutalaiskristillisen ebionien alkukirkon suuntauksen jäsenet.
”Oikeaoppisen” suuntauksen pappisjohto yritti tuhota myös alkuperäisen Tuomaan evankeliumin sekä kaikki siitä muille kielille käännetyt kopiot. Miksi? Siksikö, ettei Tuomaan evankeliumi tukenut kristillisen kirkon papiston siitä kirjoittamia muunnelmia eli nykyisen Raamatun sisältämiä evankeliumeja? Vai siksi, ettei Tuomaan evankeliumin sisältö tukenut kristillisen papiston pyrkimyksiä ja opetuksia?
Tuomaan evankeliumissa Jeesus painottaa moneen kertaan sitä, ettei ihmisten tulisi antaa henkistä kasvuaan kenenkään ulkopuolisen käsiin, ei poliitikkojen, ei pappien eikä kenenkään muunkaan ulkopuolisen ihmisen käsiin, vaan että jokaisen tulisi noudattaa sisäisen Jumalansa ääntä. Etenkin tämän kaltaiset Tuomaan evankeliumin lausumat vihastuttivat alkukirkon pappisjohtajat ja kirvoitti heidät tuhoisiin murhapolttotoimiin Tuomaan evankeliumin suhteen ja murhatöihin gnostilaisuuden hävittämiseksi.
ei onnexi tarkota eroa Jumalasta. Hänestä en halua erota, exästäni olen eronnut. Ja näistä asioista puhuminen täällä koto-Suomessa on jotenkin niin vaivautunutta, siis Jumalasta, kirkosta. Mua ärsyttää suunnattomasti sellainen. Mitä me pelkäämme, Jumalaako?
Koska meille on annettu Kaikki.
Syntymämme jälkeen. Sinulle on annettu kaikki. Mutta.
Olemme henkisiä hiiriä.
Vain harva pääsee hiiri juustolle, vaikka matka ei ole pitkä.
Sinäkin hiljainen ratamies.
Tahtoisitko useampia junia, tahtoisitko raideliikenteen lakkaavan, että sinulla olisi vähemmän töitä, vai hopeaisen kiitojunan riipaisevan punaisen lakkisi tuulen myötä, jota ohimenneyt juna vei...
olla henkinen hiiri. Syön juustoa, haen vaikka minuutin ennen sulkemisaikaa. Rasvaprosentteja tosin vähän pelkään. Kiitos kun paljastit ongelmani.
Minustakin juusto on hyvää.
Tosin aamulla ja illalla, pesen hampaat huolella.
Kuka tarvitsee kirkkoa? Ja mihin?
Tarjoaa paljon enemmän.
Pyhää jolinaa, poikittaista ristiä. Suitsukkeita.
Se laittaa päähämme suuren lieriön.Kuin kokilla konsaan.
Se laittaa kätemme tekemään liikettä ristiin rintamme edessä.
Hosbodi?
Kirkon talonmieskö?
Hospodi= Herra, Jumala.
Ortodoksisen kirkon sielu on olennaisesti jotain muuta ku noi mainitsemas krumeluurit, mut onhan tunnelmalla, väreillä ja tuoksuilla myös tärkee osansa ihmisen rauhan ja kauneuden kaipuussa.
Ehkei askeettiseen ja rankaisevaan suomalaiseen kirkkokuntaan tottuneet monet ihmiset sitä tajua.
Ovat eri asioita tai samoja riippuu kuinka sen ottaa. Minä katson, että ei yksikään paavi eikä pastori tiedä maailmankaikkeudesta eikä sen synnystä yhtään enempää kuin minä, joka siitä hyvin vähän tietää. Puhumattakaan huivipäämummosta joka tärisyttää kiihkoissaan jalkojaan kuunnellessaan 'sanomaa'. Minun Jumalani on kirkon Jumalaa paljon korkeammalla eikä sillä ole hahmoa, mutta kunnioitusta sitäkin enemmän. Käsittämätöntä on, että ihmiset menevät kuuntelemaan käsittämättömiä, omia keksimiään tarinoita kirkkoon ja katsovat pastoreita ja paaveja yläviistoon.
Ei kirkosta eroaminen ole sama asia kuin Jumalasta eroaminen - ei tietenkään!
Jos et viitsi maksaa kirkollisveroja, et saa maanpäällisiä hengellisiä toimituksia, mutta Yhteys Iankaikkiseen Kolmiyhtiseen Jumalaan=Isä/Poika/Pyhä Henki = Häneen voit saada suoran yhteyden ilman minkäänlaista kirkkokuntaa. Rukoile ja pyydä Jumalalta Hänen läsnäolonsa tuntemusta; alat oppia tuntemaan J paremmin.
MUTTA - kun olet oppinut tuntemaan/tulet tuntemaan J paremmin; Uskot Häneen -haluat toki kuulua hengelliseen yhteisöön.
Siunausta! terv kristitty ev.lut -lainen
kuunnellut Valamon pääsiäistä uudelleen ja uudelleen. Tuo rauhallisen olon, ja etäännyttää mieltä painavat asiat kuin lämpimään huppuun.
Uunikin hohkaa tuossa lähellä.
Niin tällaista. En ole tänne juuri kirjoitellut ja tuskin enemmälti kirjoitankaan.
T-muna on asian ytimessä.
Hahmojen tai kirkon henkilökunnan palvonta on outo ajatus. Lienee kirkolliset kuvat keksitty heitä varten joille aineeton käsitteenä on vaikea hahmottaa.
Raamattua jos luen, luen metaforia joilla on kaunis ja hyvä tarkoitus, tarkoitus myös pitää kansa kurissa. Sanasta sanaa, outo ajatus, tarustoahan se on.
Elämän ydinasiat ovat ääriviivattomia, hyvyys pyhyys, äärettömyys, kauneus..jne.
Kirkko on struktuuri kuten on pyhä puu tai riittikin.
Olen pahoillani mutta uskoaan ilmoille huutavat ovat itse usein hukassa ja puujalkoina on usko.
Nostavat itsensä olemattomaan pyhyyteen jotenkin.
Jokin ihmeellinen oikeus heillä on käyttäytyä ja toimia miten vaan, luottavat kai anteeksiantoon jaa jaa.
Yksikään kuppikunta , yhteisö ei rakenna hyvällä tavalla yhteistä hyvää, aina vastavoima on vastassa. Kannatukseni saa ihmiselle ominaonen elämää ylläpitävä voima tai tahto....elämän itseisarvo yleensä.
Hyvyyden ylistys, kauneus on ihmisen inhimillisyydessä ja humaanisuudessa ...kristinusko ei sitä noudata...tappelevathan verissäpäin seurakunnissa.
Synnyin kulttuuriin jossa kristinusko on vallalla, sitä en väistä enkä voi, kirkosta eroan pian. Kirkon toiminta on ihmistä aliarvioivaa, siksi eroan.
En usko jumalaan, joulupukkiin, mörköihin, näkkeihin tai yhtään mihinkään.
Erosin kirkosta siis ihan vakaumuksellisista syistä.
Suomessa on uskonvapaus, voi palvoa vaikka leikkuupuimuria jos haluaa. Oma valinta .
Kirkollisverolla, joka toki on äärettömän epädemokraattinen, ei käsittääkseni ole käytännössä juurikaan tekemistä asian kanssa. Sitä saa kantaa ainoastaan luterilainen ja ortodoksinen kirkko, muut kai ottavat vastaan lahjoituksia jne.
Niin, Suomessa on myös vapaus olla uskomatta yhtään mihinkään. Pari linkkiä:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/
http://www.feto.fi/et_dida_humanismi.htm
http://www.skepsis.fi/
=DW=
ilman vanhempien suostumusta eli jo 18-vuotiaana kun en tuntenut mitään uskontokuntaa omakseni, enkä tunne vieläkään. Uskonnon tuputtajatkin saavat niskavillat pystyyn. Kirkossa käyn vain silloin kun on pakko ja hyvin olen tullut toimeen ilman jo lähes 40 vuotta. Edes hautapaikkaa en seurakunnalta ja kirkolta tarvitse, tuhkani heitetään muualle.
Se mitä on tehny 18-vuotiaana ei oo välttämättä enää sitä mitä pitäs tehdä 40, tai 50-vuotiaana.
Voi olla et sulle koittaa viel murrosvaihe jossa lähdet etsimään asioita uudella tavalla, jos et ole täysin puupää ja kivisydän.
Onks se kristinusko, teosofia, buddhalaisuus, yhteiskunnallinen osallistuminen - who knows.
Mut kuulostaa aika stabiililta että "18-vuotiaana päätin ja siitä lähtien etc".
Että kun pentuna jotain ajatteli niin tässä olen ja tässä pysyn.
En todellakaan pelkästään päättänyt, vaan se oli mulle itsestäänselvyys erota kirkosta, enkä todellakaan tunne vieläkään mitään uskontokuntaa omakseni vaikka olen jo lähes kuusikymppinen. Kai se mainitsemasi murrosvaihe olisi jo tähän ikään mennessä tullut, mutta eipä ole näkynyt. Samat ajatukset on uskonnosta kuin silloin pentunakin ja edelleen nousee niskavillat pystyyn kun sitä tullaan mulle tuputtamaan. Kyllä mulle 8 vuotta koulussa pakkouskontoo riitti, silloin ei ollut vaihtoehtoja niinkuin on nykyään, oli pakko osallistua uskontotunnille.