Tanssin nautinto

Mikä tässä on ongelma vai onko ongelmaa olemassakaan? Mies on tanssissa se joka vie ja valitsee tanssilajin toivottavasti naisenkin toiveita ja taitoja kuunnellen.

Kun orkesteri soittaa vaikkapa jivemusikkia, niin se antaa mahdollisuuden hyvinkin monenlaiseen tanssilajiin. Musiikkiin mahdollisia tanssilajeja ovat ainakin foksi, fusku, jive, boogie woogie, lindy hop, west coast swing, bugg. (Kaikki luetellut vaihtoehdot eivät hyvin sovellu mihin tahansa jivemusiikkiin.) Mikä niistä lopulta sopii parhaiten, riippuu kunkin tanssiparin mieltymyksistä, taidoista ja siitä millaista jiveä soitetaan.

Jos jokin pari tässä tapauksessa foksaa nautinnollisesti, niin onko se joltain muulta pois, jos joku toinen pari tanssiikin jiveä tai jotain muuta tanssityyliä? Mielestäni ei ole.

Tanssikursseillakin korostetaan usein, että lavatanssissa aina tanssitaan juuri sen hetkiselle parille.

Tansseissa ei tietenkään kuljeta laput silmillä ja katsellaan kyllä muidenkin tanssimista, varsinkin silloin kuin ei itse tanssita. Itse saan mielihyvää myös muiden tanssijoiden "esityksistä". Esitys tässä on lainausmerkeissä, koska esitys on siis parin keskinäistä tanssia toisilleen.

Monen tasoista yhteyttä, kosketusta ja viestintää todellakin voi välittyä avoimen otteen tansseissa. Kaikissa avoimen otteen tansseissa lienee käytössä mm. kuviot tyttö vierelle ja kainaloon. Näissä kuviossa miehen käsi voi olla luontevasti naisen vartalolla. Näistä kuvioista voidaan halutessa edelleen jatkaa erilaisilla kävelyillä ja taas läheinen kosketus parien välillä säilyy jne.

Välillä taas ollaan kauempana parista, mutta silloin on erinomainen tilaisuus silmäpelille ja tanssiparin ihailemiseen. Suljetun otteen tansseissa tämä ei välttämättä ole edes mahdollista. Naisen kasvoista näkee helposti onko hän tanssiin tyytyväinen vai ei. Muutaman kerran olen ollut näkevinäni naisen kasvoilla innostuneen ja yllättyneen ilmeen: "Katopas äijää, sehän osaa tanssia!"

Onnistunut tanssi naisen osalta lienee sellainen, että nainen tuntee itsensä tanssin aikana primadonnaksi miehen taitavan tanssin ja viennin johdosta, mikä tanssilaji sitten onkaan kysymyksessä. Naisen osuus onnistuneessa tanssissa on yhtä tärkeä kuin miehenkin. Ilman toista osapuolta ei olisi paritanssia.

Cake kirjoitti:

Monen tasoista yhteyttä, kosketusta ja viestintää todellakin voi välittyä avoimen otteen tansseissa. Kaikissa avoimen otteen tansseissa lienee käytössä mm. kuviot tyttö vierelle ja kainaloon. Näissä kuviossa miehen käsi voi olla luontevasti naisen vartalolla. Näistä kuvioista voidaan halutessa edelleen jatkaa erilaisilla kävelyillä ja taas läheinen kosketus parien välillä säilyy jne.

Välillä taas ollaan kauempana parista, mutta silloin on erinomainen tilaisuus silmäpelille ja tanssiparin ihailemiseen. Suljetun otteen tansseissa tämä ei välttämättä ole edes mahdollista. Naisen kasvoista näkee helposti onko hän tanssiin tyytyväinen vai ei. Muutaman kerran olen ollut näkevinäni naisen kasvoilla innostuneen ja yllättyneen ilmeen: "Katopas äijää, sehän osaa tanssia!"

Onnistunut tanssi naisen osalta lienee sellainen, että nainen tuntee itsensä tanssin aikana primadonnaksi miehen taitavan tanssin ja viennin johdosta, mikä tanssilaji sitten onkaan kysymyksessä. Naisen osuus onnistuneessa tanssissa on yhtä tärkeä kuin miehenkin. Ilman toista osapuolta ei olisi paritanssia.

Lue lisää

Juuri nappiin valitsit sanasi.. :-)

Minä naisena ainakin toivoisin olevani se primadonna ja haluaisin tuntea miehen tanssivan vain ja ainoastaan minulle ne muutamat kappaleet, jotka yhdessä vietämme! Ikään kuin olisin ainoa nainen siinä tanssipaikassa.. Mutta hyvinkin usealle miehelle se tuntuu olevan äärettömän vaikeaa ja tanssiessa katsee etsii jo seuraavaa hakukohdetta.

Toki nainen on se vastapari siinä kyseisessä tanssissa ja molemminpuolinen pitää yhteyden/antautumisen olla, muuten ei tätä ihanaa yhteyttä kyllä löydy.. Mutta kun/jos se löytyy, onko oikeastaan ihanampaa tanssifiilistä olemassakaan!? :-))

juuri näin.. kirjoitti:

Juuri nappiin valitsit sanasi.. :-)

Minä naisena ainakin toivoisin olevani se primadonna ja haluaisin tuntea miehen tanssivan vain ja ainoastaan minulle ne muutamat kappaleet, jotka yhdessä vietämme! Ikään kuin olisin ainoa nainen siinä tanssipaikassa.. Mutta hyvinkin usealle miehelle se tuntuu olevan äärettömän vaikeaa ja tanssiessa katsee etsii jo seuraavaa hakukohdetta.

Toki nainen on se vastapari siinä kyseisessä tanssissa ja molemminpuolinen pitää yhteyden/antautumisen olla, muuten ei tätä ihanaa yhteyttä kyllä löydy.. Mutta kun/jos se löytyy, onko oikeastaan ihanampaa tanssifiilistä olemassakaan!? :-))

Lue lisää

Erityisen todellista on mitä sanailet, se koskee ainkin minua miehenä myös.
(todellisuuden kyllä palastat myös naisista) He hakee pälyillen ja flirtaten hyvin usein aivan muiden miesten kanssa ja se viestin kuuleminen tai kokeminen jää saavuttamatta.

Se valitettavasti on todellista. Pyrin itse "nollaamaan" edellisen tanssin juuri tästä syystä sillä joskus on todellinen sanomaton side joka kohottaa itse musiikin parin kanssa keskeiseksi joka saa viennin aitouteen. Muutaman kerran se on nostanut taivastähdet sisälle aivan ensikertaa haetun daamin kanssa.

Eli sekin on kai paljontanssivien opeteltava miten onnistuu sen parikunnioituksen tuomaan siihen hetkeen.

Tanssi on edelleen lähi-ote sekä avo-ote tanssia ja on sitä vuosienkin päästä. Sitä se on ollut aina.

Ne eivät ole vastakkain asettellua eikä toisaan vastaan eikä mitenkään provosoi toisiaan tansseina. Kaikille tarjontaa on ja musiikki tosiaan tarjoaa lähes joka rytmilajissa molempien käytön. Nyt vain on pitkän aikaa yleistynyt rohkeus ja uskallus kokeilla enenevästi enemmän moninaisempia tyylejä. Kiitos upeiden ja aikaansaavien opettajien ympäri maata.