... joille luoja ei lapsukaisia suonut ja adoptiotakaan ei ole hyväksi käytetty... Joten kun pariskunta kupsahtaa jonain surkeana päivänä, kuinka perinnön pitäisi hoitaa ennen h-hetkeä, ettei molempien puolinen suku käy raatelemaan ja tappelemaan tavaran päältä? Tuhkaksi omaisuus vaan, vai? Mutta ihan oikeesti?
lapseton aviopari
mammu
101377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Testamentti kuitenkin ensin toisillenne, ellette halua suoraan testamentata esim. sisaruksille.
Toissijaiset saajat ja ne voivat olla ketä vain, jos ette halua omaisuuden menevän valtiolle.
Esim. Lapsettomalla pariskunnalla oli testamentti jolla kumpikin jätti omaisuutensa omille sisaruksilleen. Kuoli toinen puolisoista, kuoli leski ja sisarukset luopuivat perinnöstä omille perillisilleen, kun oli ulosottaja selkään hengittämässä, oli velkajärjestelyä ym. sisaruksilla.
Ilmeni, että luopumiset oli tehty väärin. Verottaja vie verot ensin sisarelta/veljeltä ja sitten lahjaveron maksaa hänen perillisensä eli joduttiin kaksinkertaisen verotuksen piiriin.
Lähdettiin kiertämään veroja ja velkojia. Perintöriidatkin astuivat kuvaan mukaan.
Yksi velallinen keksi, että hommataan pesään rintaperillinen ja kierrätetään hänen kauttaan perintö "eikä tarvitse maksaa kuin lahjavero", kun tämä keksitty antaa sitten sisaruksille ja näin mentiin yhä syvemmälle suohon.
Lesken kuoleman jälkeen keksitty perillinen huomasikin tilaisuuden tuleen ja lähti hakemaan vahvistusta rintaperillisasemalleen mojovan omaisuuden saannin toivossa.
Näin voidaan testamentista huolimatta nykyisin viedä puolet lapsettoman avioparin omaisuudesta aivan vieraan pussiin ja sisarukset jäävät mopen osille. Sinäkin "mammu" voit menettää omaisuutesi kuolemasi jälkeen "keksitylle" ellet varaudu myös kertomaani tilanteeseen.
Käyttäkää itse omaisuutenne eläessänne tai testamentatkaa esim. hyvää tekevälle järjestölle ja testamenttiin pitävä todiste, että teistä ei kumpikaan ole voinut saattaa rintaperillistä tähän maailmaan. Ehkä silläkin voisi olla merkitystä, että vaaditte, jos perintöä ei jaeta testamenttinne edellyttämällä tavalla, niin omaisuutenne menee valtiolle.
Tuosta kertomastani tapauksesta sain hovioikeuden päätöksen luettavakseni ja tosi on, että ihan oikeesti voi tapahtua pesänryöstö. KKO ei ollut antanut valituslupaa ko. tapaukselle ja leskelle vahvistettiin kuolemansa jälkeen rintaperillinen.
Lain edellyttämiä mahdollisuuksia ei näyttäisi ymmärräykseni mukaan olleen, mutta laki ja oikeus ei näytä olevan kaikille sama meillä Suomessa.
Kertokaa lapseton aviopari mietteenne kun luette tämän viestin. Olisiko tuhkaus tavaralle OK ?
Suosittelisin testamenttia ja erityisjälkisäädöstä. Ensinnäkin perintökaaren 3. luvun 1a §:n mukaan "Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.". Jos puolisot ovat tehneet toisilleen testamentin ja kun rintaperillisiä (lapsia) ei ole, niin vaikka kuolleella puolisolla olisi perimykseen oikeuttavia lähisukulaisia (isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen), niin pesää ei voida jakaa ellei eloonjäänyt puoliso sitä halua.
Toisaalta 11. luvussa 2§:ssä on mainittu että "Erityisjälkisäädös on täytettävä jakamattomasta pesästä.". Jokainen voi tehdä omaisuudellaan (lähes) mitä haluaa, joten olettaisin että esimerkiksi säätiön perustaminen erityisjälkisäädöksellä olisi mahdollista ja johon koko omaisuus jälkeenjääneen puolison kuollessa menisi. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun juristin näkemys siitä voiko erityisjälkisäädös olla voimakkaampi kuin sukulaisten lakiosuus.
Sukulaisella ei ole lakiosaoikeutta. Erityisjälkisäädös ei saa loukata rintaperillisen oikeutta ja sitä ei täytetä, jos rintaperillinen ei saa lakiosaansa täysimääräisenä.
Lapseton aviopari voi määrätä jälkisäädöksellään omaisuudestaan aivan kenelle haluaa ja siellä voi olla erityisjälkisäädös (legaatti) myös esim. osasta omaisuutta ja loppu menee sitten valtiolle (jos testamentista ei muuta johdu).
Legaatti on osa omaisuuden luovutuksesta testamentissa.
Oli kiva saada epätietoisuuteeni vähän valoa. Emme ole mikään upporikas kroisos pari, mutta velaton omakotitalo ja muutama irtaimisto, joiden todellinen arvo on tällä hetkellä n. 30 000 mk. (Jos ei oteta lukuun niitä kippoja ja kuppeja, joita on varmaan joka talouksissa).
Olemme ajatelleet tehdä testamentin kummityttäremme hyväksi, joka on sukulaisiani. Jos hän ajattelee joskus myyvänsä talomme, paljonkohan hän kaikkiaan joutunee maksamaan veroa? Ja kuinka kauan hän ensin joutuu olemaan omistajana vai voiko hän myydä talon vaikka samana perintöpäivänä? (Viittaan tällä mahdolliseen verotuksen suuruuteen).
Perintöveron määrään vaikuttaa sukulaisuus, mitä läheisempi on perijä, sitä pienempi on vero.
Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;
II. perinnönjättäjän veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen; sekä
III. muut sukulaiset ja vieraat. (8.12.1995/1392)
I veroluokassa 50 000 euron ylittävästä omaisuudesta joutuu maksamaan 5735 euroa + 50 000 euron ylimenevästä osasta 16 %
II veroluokassa vero on kaksinkertainen
III veroluokassa kolminkertainen
Mistä olet ollenkaan vaivautunut näin tarkkoja tietoja kaivamaan? Kiitos.
Perinnöstä määrätään kummityttärelle kolminkertainen perintövero ja lankeaa maksuun perunkirjan mukaisine tietoineen. Veron joutuu maksamaan verottajan ilmoittamasta käyvästä hinnasta, joka on yleensä alhaisempi kuin myytäessä saatu hinta. Perintövero jää näin vähäisemmäksi. Kun myy talon asumatta siinä kahta vuotta, niin myyntivoitosta (jos sitä tulee) joutuu makamaan jälleen veron. Moni on joutunut luopumaan perinnöstä, kun ei ole ollut mistä veron maksaa.
Kaikkein ikävin tilanne on, että talo menee teoriassa (käytännössä) veroihin. Jos on mahdollista pankkilainaan taloa vastaan, niin verot pystyy maksamaan.
Verottaja tulee tapauksessanne pärjäämään parhaiten.
Käykää verotoimistossa kyselemässä perinnnön jättämisestänne sukulaiselle ja pyytäkää neuvoja miten menetellä kohtuuttomien verojen eliminoimiseksi. Verosihteeri esim. on velvollinen antamaan neuvoja, eikä teidän tarvitse ilmaista nimeänne kun neuvoja kyselette. Puhelimessa voi sanoa vaikka vaimon aikaisemman nimen, jos se ei ole käytössä vaimolla.
Veronmaksajain keskusliitto pitää näin syksyisin eri paikkakunnilla veroneuvontatilaisuuksia ja siellä on myös kyselyyn mahdollisuus. Perintöverotuksesta saattaa olla aivan omia tilaisuuksiaan. Oman pankin lakimies pystyy myös neuvomaan teitä asiassanne.
Joo, pitääpä mennä pankin lakimiehen kans vähän juttelemaan näistä perintöjutuista lisää. Se on jo ollut useamman vuoden ajatuksena, jonka toteuttaminen on vain siirtynyt...
Jos testamenttaatte talonne kummityttärellenne, hän voi myydä sen heti sen omistajaksi tultuaan. Perinnöstä hän maksaa perintöveron, joka määräytyy perukirja-arvon (kuolinhetken käypä arvo) perusteella.
Jos kummityttönne itse tai hänen perheenjäsenensä (=alaikäinen lapsi tai puoliso)asuu talossa vähintään kaksi vuotta omistusaikanaan, hän saa mahdollisen myyntivoiton (=myyntihinta miinus perukirja-arvo)verottomana. Tällöin myöskään mahdollista myyntitappiota ei voi vähentää verotuksessa. Jos asumisehto ei täyty, hän maksaa myyntivoitosta 29% veron ja vastaavasti mahdollinen tappio voidaan vähentää tulevista myyntivoitoista.
Tämän minä halusin tietääkin. Kiitos.