erilainen aamu

aamupuurossa sula
helmeilevä kullankeltainen voi
tuoksu pyytää
' syö minut '

' mummu, tuu jo
mä haluun syödä vaan Sun kanssa '

pieni pullea käsi
tarttuu tomerasti lusikkaan
pysähtyy

sopuisasti pullukkainen
ja varttunut uurteinen käsi
yhdessä lusikoi puuron

rakkaus
on äänetönnä läsnä
8300
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

sen voisi ajatella olevan, kuinka ehdottoman arkista ja juuri siksi... niin kaunista että meinaa itku tulla, luulenpa myös että tässä todellinen tapahtuma on kuvauksen kohteena... ja ajattelen, että jos ihmisten väliseen rakkauteen olkoon millaista tahansa ei tätä sisälly, sitten se ei ole rakkautta lainkaan... rakkautta ei tarvitse vakuuttaa, todistaa, vaatia... se on äänetönnä läsnä. Kasvaen sitten tarpeen tullen myös sanoiksi... ja niiden sanojen pohjana on todellisuuden kantava voima.

Kiitos äärettömän hienosta tekstistä.

Äänestä
  • tämä olikin, vaikka ei nyt tältä viikonlopulta.
    Muistui jotenkin eilen mieleen, kun pikkuneiti
    heräili ja höpötti aamuhöpötyksiään.

    Totta, ei rakkautta tarvitse vakuuttaa - se on
    tai ei olemassa. Ja lapsen aito rakkaus on niin
    sanoinkuvaamattoman ihanaa. Ja ne pienet pulleat
    kädet, kun ne kietoutuu kaulaan ja kuulen
    ' mummu, Sä oot ihana, mä rakastan Sua '

    Ja tuosta syömisestä vielä. Ainoa tapa nykyään
    jolla hän suostuu puuroon aamulla, on että syön
    hänen kanssaan samalta lautaselta.
    Rakkautta sekin.

    Kiitos kuuluu Sinulle,
    että jätit sanasia mitä se Sinussa synnytti.

    Kiitän.

    Äänestä

  • moll kirjoitti:

    tämä olikin, vaikka ei nyt tältä viikonlopulta.
    Muistui jotenkin eilen mieleen, kun pikkuneiti
    heräili ja höpötti aamuhöpötyksiään.

    Totta, ei rakkautta tarvitse vakuuttaa - se on
    tai ei olemassa. Ja lapsen aito rakkaus on niin
    sanoinkuvaamattoman ihanaa. Ja ne pienet pulleat
    kädet, kun ne kietoutuu kaulaan ja kuulen
    ' mummu, Sä oot ihana, mä rakastan Sua '

    Ja tuosta syömisestä vielä. Ainoa tapa nykyään
    jolla hän suostuu puuroon aamulla, on että syön
    hänen kanssaan samalta lautaselta.
    Rakkautta sekin.

    Kiitos kuuluu Sinulle,
    että jätit sanasia mitä se Sinussa synnytti.

    Kiitän.

    mutta kiva että bongasin, vastauksesi palautteeseeni, nimittäin miellyttävää lukea kaikkien sinänsä tärkeiden ja elämänmakuistenkin runojen lomassa ja läpi tuollaista, nyt, kun juuri tuossa elämä tulee liki, niin liki. Se on sellaista supertodellisuutta mitä voidaan kokea vain arjessa, ja että arki juuri omassa monta kertaa vajavaisuudessaankin on niin ehdottoman täydellinen ja se on enempi kuin mitkään juhlakoristukset.

    Kuule, meinasin perjantaina kun hyvän viikonlopun toivotuksia vaihdeltiin puolin ja toisin, sanoa sinulle, että vietäpä oikein hyvä viikonloppu rakkaittesi kanssa ja vähän hymyilinkin tavallaan nähdessäni lapsenlapsesi siellä, mutta sitten vedin takapakkia ja laitoin käden suulle kun ajattelin, että enhän minä voi sitä tietää ja ehkä rakkaasi muuten vain tuntuu tänä viikonloppuna, jollain tavalla, erityisen läheisiltä sydämessäsi. Niin että hän on ollut viikonloppuna teillä. Juu, runoasi lukiessa ajattelinkin että se saattaisi olla ihan juuri samalta aamulta, niin todesti tunne välittyy, mutta näköjään onkin sitten vanhempi kokemus, mutta totta yhtä kaikki.

    Kauneuden rinnalla kulkee kipu ja ne eivät sulje pois toisiaan...
    Mutta tärkeää rakastaa nyt kun on tämä päivä, koska tämäkin on kohta - poissa. Jos rakastaa tänään voi aina rakastaa, koska aina on tänään mahdollisuuksineen. Silloinkin kun nimenomaan juuri rakkauteen kuuluu se että vaikenee, laittaa kädet taskuun ja kieltäytyy koskettamasta. Ja että ei hallitse eikä väärällä tavalla kontrolloi toisen elämää, ajatellaan nyt vaikka näitä pikkuisia, joiden täytyy saada tehdä omat valinnat ajallaan, elää se oma elämä missä purjehditaan maailman aavalle.

    Tässä muuten on niin oivallinen määritelmä rakkaudelle, että varmaankin tämä tallentuu aivokoppaani:
    Rakkaus on syömistä samalta lautaselta.

    Ystävällisin halauksin
    -parta

    Äänestä

  • old_profile_49106 kirjoitti:

    mutta kiva että bongasin, vastauksesi palautteeseeni, nimittäin miellyttävää lukea kaikkien sinänsä tärkeiden ja elämänmakuistenkin runojen lomassa ja läpi tuollaista, nyt, kun juuri tuossa elämä tulee liki, niin liki. Se on sellaista supertodellisuutta mitä voidaan kokea vain arjessa, ja että arki juuri omassa monta kertaa vajavaisuudessaankin on niin ehdottoman täydellinen ja se on enempi kuin mitkään juhlakoristukset.

    Kuule, meinasin perjantaina kun hyvän viikonlopun toivotuksia vaihdeltiin puolin ja toisin, sanoa sinulle, että vietäpä oikein hyvä viikonloppu rakkaittesi kanssa ja vähän hymyilinkin tavallaan nähdessäni lapsenlapsesi siellä, mutta sitten vedin takapakkia ja laitoin käden suulle kun ajattelin, että enhän minä voi sitä tietää ja ehkä rakkaasi muuten vain tuntuu tänä viikonloppuna, jollain tavalla, erityisen läheisiltä sydämessäsi. Niin että hän on ollut viikonloppuna teillä. Juu, runoasi lukiessa ajattelinkin että se saattaisi olla ihan juuri samalta aamulta, niin todesti tunne välittyy, mutta näköjään onkin sitten vanhempi kokemus, mutta totta yhtä kaikki.

    Kauneuden rinnalla kulkee kipu ja ne eivät sulje pois toisiaan...
    Mutta tärkeää rakastaa nyt kun on tämä päivä, koska tämäkin on kohta - poissa. Jos rakastaa tänään voi aina rakastaa, koska aina on tänään mahdollisuuksineen. Silloinkin kun nimenomaan juuri rakkauteen kuuluu se että vaikenee, laittaa kädet taskuun ja kieltäytyy koskettamasta. Ja että ei hallitse eikä väärällä tavalla kontrolloi toisen elämää, ajatellaan nyt vaikka näitä pikkuisia, joiden täytyy saada tehdä omat valinnat ajallaan, elää se oma elämä missä purjehditaan maailman aavalle.

    Tässä muuten on niin oivallinen määritelmä rakkaudelle, että varmaankin tämä tallentuu aivokoppaani:
    Rakkaus on syömistä samalta lautaselta.

    Ystävällisin halauksin
    -parta

    itse runon tapahtuma oli, mutta nyt hän ei halun-
    nut puuroa - aamupala oli leipä ja jugurtti.
    Mieli ailahtelee hänellä kovin noiden
    aamumurkinoinoiden suhteen aina.

    Olipa hienosti sanottu Sinulta '
    supertodellisuutta ' mutta hyvin kuvaava sana,
    sitähän se on nimenomaan. On hän niin sulonen
    kun aamulla tulee tuolta oman mökin puolelta
    pirttiin ja sanoo ' huomenta rakas mummu ' Kyllä
    siinä sydän hyrisee.

    Taidanpa ottaa tavakseni ihan kirjoittaa aina
    silloin tällöin runon tänne, kun hän on ollut
    viikonlopun täällä, aiheita ei kyllä puutu. Ja
    nytkin jo muhii tästä viime käynnistä ajatus jos-
    ta voisin kirjoittaa myös runon. Toki olisi
    aihetta siinäkin, kuinka hän on oikea
    kiukkupussi. Ärripurri kiukun alkaa jne, ja
    sitten melkein samalla hengenvedolla jo ottaa
    kaulasta ja sanoo ' anteeks mummu '

    Pidän niin mielettömästi näistä pohidskeluistasi.
    Kuinka nytkin toteat, että tässäKIN päivässä on
    tärkeää rakastaa. Tietäen samalla, että huomista
    ei ehkä olekkaan. Kosketuksella on niin äärettö-
    män suuri teho kahden ihmisen välillä. Lapsen ja
    aikuisen, tietysti myös miehen ja naisen. Yhtä
    tärkeää se ystävyydessäkin. Kyllä me Mysinkin
    kanssa halataan joka kerran tullen mennen, kun
    hän täällä poikkeaa. Ja senkin ilon sain kokea
    viime viikolla.

    Nii-in, ajattele. Rakkautta on todellakin syödä
    samalta lautaselta. Se on hänelle erityisen tär-
    keää, ja ainoa syy jonka turvin yleensä suostuu
    koko aamupuuroon.

    Kiitos Sinulle ystäväni,
    enkä voi olla lähettämättä takaisinpäin vasta-
    halausta.

    Äänestä

Ihastuttava runo!

Äänestä
  • jotenkin minulla oli aavistus, että juuri Sinä
    saatat tämän kommentoida.

    Kiitos Sinulle, mukavaa että miellytti.

    Äänestä

Runosi on kuin pieni kirkas kastehelmi!

Sinun pitäisi kirjoittaa hänelle oma kirja ja antaa se sitten kun hän on aikuinen =)

Äänestä
  • Sinä se olet varsinainen helmi elämässäni,
    jos toki tämä pikkuinenkin.

    Annoit kelpoajatuksen minulle, oikeesti.
    Ei ole tuollainen käynyt edes mielessä, mutta
    nyt kun sanoit - aloin mieltymään siihen.

    Kiitos kauniista sanoistasi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


moll kirjoitti:

aamupuurossa sula
helmeilevä kullankeltainen voi
tuoksu pyytää
' syö minut '

' mummu, tuu jo
mä haluun syödä vaan Sun kanssa '

pieni pullea käsi
tarttuu tomerasti lusikkaan
pysähtyy

sopuisasti pullukkainen
ja varttunut uurteinen käsi
yhdessä lusikoi puuron

rakkaus
on äänetönnä läsnä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu