Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Matkalla rajalle

    Kun sinut tapasin
    elämä kulki vailla merkitystä,
    minulla ei ollut sanottavaa
    puhuin, jotta et nukahtaisi
    kerroin kuolleesta kuusta

    Istuimme vierekkäin
    käsi kädessä antoi lämpöä
    rakkautta ei odotettu
    ei tarjottu tyhjiä sanoja
    joilla luoda pilvilinnan harha
    me tiesimme
    tämän matkan olisimme yhdessä

    Yöt muuttuivat päiviksi
    ja päivät öiksi
    talvet vaihtuivat kesiin
    ja kesät talviin
    Kunnes koitti aika sanoa
    "Näkemiin"

    Jotta sinut muistaisin
    annoit muistoksi
    puolet metallista sydäntä
    eikä minulla ollut vastausta
    kysymykseen
    "Mitä kuolema tukee?"
    2123
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    ei vain voi ohittaa, näissä on jokin kumma tenho.

    Tämäkin runosi on erilainen,
    sellainen joka pistää miettimään elämää.
    Elämää ja sen ohikiitämistä.

    Ajatus kuolleesta kuusta viehätti,
    enkä muista sellaista aikaisemmin kenenkään
    käyttäneen.

    Kädet käsissä on lämpö,
    mutta sekään ei aina riitä kuten runosi päätös
    antaa ymmärtää.

    Suruisa, mutta samaan aikaan lämmin runo.

    Äänestä
    • Aloittaja

      kommentistasi.
      Ensin oli tarkoitus kirjoittaa lyhyestä matkasta, jonka jälkeen eroavat.
      Käsien lämpö kertoo toisen välittämisestä
      ja sitoo nuo kaksi vuosiksi yhteen,
      kunnes toinen menehtyy.

      Toinen jakaa elämää, jolloin ei olla ikuisesti yhdessä, siitä huolimatta, että menehtynyt on ikuisesti sydämessä.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    runontaja kirjoitti:

    Kun sinut tapasin
    elämä kulki vailla merkitystä,
    minulla ei ollut sanottavaa
    puhuin, jotta et nukahtaisi
    kerroin kuolleesta kuusta

    Istuimme vierekkäin
    käsi kädessä antoi lämpöä
    rakkautta ei odotettu
    ei tarjottu tyhjiä sanoja
    joilla luoda pilvilinnan harha
    me tiesimme
    tämän matkan olisimme yhdessä

    Yöt muuttuivat päiviksi
    ja päivät öiksi
    talvet vaihtuivat kesiin
    ja kesät talviin
    Kunnes koitti aika sanoa
    "Näkemiin"

    Jotta sinut muistaisin
    annoit muistoksi
    puolet metallista sydäntä
    eikä minulla ollut vastausta
    kysymykseen
    "Mitä kuolema tukee?"

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu