Kun kuulun siihen ryhmään, joka ei todellakaan
viitsi aina ottaa koiraan mukaani esim.
viikonloppu reissulle yms. Eikä aina tietenkään
voikkaan ottaa. Olen turvautunut aina kavereihin
yms. Joskus harkitsin hetken näitä dogsittereitä,
mutta homma rupesi mietityttämään kun tuntui,
että keski-ikä pyöri siinä 12-v korvilla. Tuntuu
aika hurjalta antaa mitää tuon ikäisen käsiin.
Nyt tietenkin joku älähtää jne. mutta tarkoitin
tällä sitä, että minä en ainakaan tuossa iässä
ollut tarpeeksi vanha ottamaan täyttä vastuuta
edes itsestäni saatikka sitten jostain muusta
elollisesta. Usein oli myös niin, että näillä
tytöillä ei ollut syystä tai toisesta omaa
koiraa, mikä teki tilanteesta vielä oudomman.
tiedän, että nämä käyvät jonkinlaisen kurssin,
mutta kai se on enemmän teoreettinen kuin
käytännöllinen.
ja nyt sitten kaikille, jotka mutisevat mistä
tiedät toimiiko kun et ole kokeillut. Olen kyllä
kokeillut, mutta hyvin epävarma olo oli koko ajan
kun olin poissa kotoa.
viitsi aina ottaa koiraan mukaani esim.
viikonloppu reissulle yms. Eikä aina tietenkään
voikkaan ottaa. Olen turvautunut aina kavereihin
yms. Joskus harkitsin hetken näitä dogsittereitä,
mutta homma rupesi mietityttämään kun tuntui,
että keski-ikä pyöri siinä 12-v korvilla. Tuntuu
aika hurjalta antaa mitää tuon ikäisen käsiin.
Nyt tietenkin joku älähtää jne. mutta tarkoitin
tällä sitä, että minä en ainakaan tuossa iässä
ollut tarpeeksi vanha ottamaan täyttä vastuuta
edes itsestäni saatikka sitten jostain muusta
elollisesta. Usein oli myös niin, että näillä
tytöillä ei ollut syystä tai toisesta omaa
koiraa, mikä teki tilanteesta vielä oudomman.
tiedän, että nämä käyvät jonkinlaisen kurssin,
mutta kai se on enemmän teoreettinen kuin
käytännöllinen.
ja nyt sitten kaikille, jotka mutisevat mistä
tiedät toimiiko kun et ole kokeillut. Olen kyllä
kokeillut, mutta hyvin epävarma olo oli koko ajan
kun olin poissa kotoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tunnen itse muutaman dogsitterin ja ovat kyllä
varsin luotettavi tyttöjä. Vanhimmalla ikää on 17
vuotta.
Dogsitter kurssista en tiedä kuin, että kaverini
jolla on kaksi koiraa ei päässyt joskus 14
kesäisenä kurssin loppukokeesta läpi... kyllä
siellä siis aika paljon pitää tietää.
Olen itse ollut kenneltyttönä ja hoitanut jonkun
verran myös muiden koiria... kuitenkin kun tiedän
miten erilaisia eri rotuiset koirat ovat
harkitsisin kyllä tosi tarkkaan kenelle omat
koirani antaisin hoitoon. Isojen rottisten kanssa
puistossa poukkoilevat pikku dogsitterit (ovat
käyneet sitten kursseja tai eivät) ovat varsin
lohduttomia.
Vaikka olisi kuinka kokenut koirien kanssa, voi
silti sattua jotain... mene ja tiedä sitten..
Olen 19-vuotias dogsitter, ja tiedän kyllä mistä
puhut.
Olen käynyt kurssin vuonna 1998 ja pääsin hyvin
läpi. Ja mitä tuohon ikään tulee niin kyllä
meidänkin ryhmästä jätettiin pois alle 15-
vuotiaat tai sitten ne siirrettiin catsitteriin!
Koska kissat olivat pienempiä.
Eli olen kyllä sinun kanssa samaa mieltä tosta
nuoresta iästä ja kokemuksella tiedän että
teinitytöt saattavat hemmotella liikaa koiria.
Vaikkakin olen itsekkin koetellut voimia kahta
tanskandoggia taluttaen samaan aikaan.
Dogsitterilta vaaditaan voimaa, itsekuria ja
säännöllistä toimintaa koiraa kohtaan koosta
huolimatta.
Juu ja täällä yli 20vee sitteri, joka ei ole
kursseja käynyt ja loistavasti ilman niitäkin
pärjännyt. Mitataanko jollain kirjallisella
kokeella, olenko sopiva luonne tulemaan toimeen
koirien kanssa vai?? Kirjatieto on
pilkunviilaustietoa, minun ei tarvitse tietää
koirien silmäkaihista tai montako kertaa koiran
sydän lyö minuutissa, mutta minun TÄYTYY tietää
koiran käyttäytymisestä, koiran rakenteellisista
jutuista (esim. mahankiertymisistä väärään
ajankohtaan ajoitetun ruokinnan takia tietyillä
roduilla) pystyäkseni hoitamaan mitä tahansa
koiraa. Minun täytyy osata lukea koiraa kuin
kirjaa, tietää, että nyt siirrytään tien toiselle
puolelle ettei tule rähinöitä, tai jos koira on
niin onneton että sille täytyy keksiä
aktiviteettia, jottei suru ja omistajankaipuu
iske...
Mutta enpä ole kuullut, että näistä normaaleista
asioista puhutaan missään kursseilla, ne täytyy
vain elävässä elämässä oppia. IKINÄ en omalle
koiralleni hyväksy vierasta teini-ikäistä
hoitajaa, sitä ei tiedä koskaan, mitä he saavat
päähänsä! Ja pahimpia tuntuvat olevan ne, joilla
ei tosiaankaan ole omaa koiraa. Voivat jopa
tuntea sinulle kateellisuutta, ja aiheuttaa
hoitokoiralleen tuskaa!
Eräs ystävä käytti 14-16 -vuotiaiden
"koiranhoitopalveluja", kunnes tuli kerran
aikaisemmin kotiin ja huomasi koiran olevan
teljettynä saunaan, koska se oli kuulemma inissyt
raivostuttavasti omistajansa perään. Illan
vieraille hankitut herkut oli kyllä muistettu
syödä ja videot (myös koti-sellaiset) oli
katsottu läpi niiden päivien aikana, koira oli
pissinyt saunaan peloissaan... Ja kerran oli myös
pentua hyppyytetty agiradalla niin, että siinä
oli koira jo rakenteellisesti vaarassa
tulevaisuutta ajatellen (ja sitäkin oli jatkunut
niin kauan, kun ystäväni oli käyttänyt näiden
nuorten palveluja, perusteluiksi sai kuulla että
kun se on niin hauskaa kun pentu näyttää
kömpelöltä...).
Joten hädässä ystävä tunnetaan, tai hänen
ystävänsä, mikäli on koiranhoidosta kyse. Onhan
myös koirahotelleja tms. paikkoja, joissa on
asiantunteva henkilökunta ja jonne voit kiikuttaa
hauvasi lomasi ajaksi.
Siis vaikka kävin tuon kurssin oli syynä se jotta
opein koiran ensiapua sekä näyttely touhuja. Olen
koko ikäni ollut koirien kanssa tekemisissä, itse
olen omistanut isonvillakoiran sekä tällä
hetkellä kk.villakoiran.
Ja kurssin kautta sain valmiiksi määritellyt
hinnat sekä sopimukset myös vakuutuksen jos
itselleni tai hoitokoiralleni tapahtuu jotain.
Hoidan koirat aina omassa kodissani maalla ja
joskus teen "kotikäyntejä".
Eli kokemusta löytyy ihan omastakin takaa.
Kurssin hyödyt kerroinkin jo.
Kiitos kumminkin mielipiteestäsi
Dogsitteriä olen käyttänyt muutamaan kertaan
kohtuullisella menestyksellä. Vanhempi ikä on
avuksi. Koirat ovat olleet hyvässä hoidossa ja
viihtyneet, tosin niitä oli hemmoteltu ja
syötetty herkkuja, mutta ei siitä muutamassa
päivässä koidu vielä ongelmaa. Toisaalta pientä
harmia aiheuttivat likaiset, huuhdellut astiat
kaapissa.
Mutta onko kellään kokemuksia koirahotelleista.
Aikoinaan olen kuullut niistä hurjia juttuja,
mutta miten on asian laita nykyisin??
Pidetäänkö koiria yksin häkeissä ja ulkoilemassa
vain aitauksissa? Onko Espoossa tai Helsingissä
hyvää koirahoitolaa, joka tarvittaessa kävisi
dogsittereiden sijasta?