Heippa!
Kun olette tehneet sukututkimusta, niin oletteko antaneet tiedot ilmaiseksi vai pyytäneet jonkinlaista korvausta??
Itse olisin valmis pyytämään omasta vaivannäöstä pientä korvausta, mutta en osaa itse arvioida summaa. Jos olette pyytäneet korvausta niin minkälaisista summista on kyse? Perustuuko se ihmismäärään vai mihin??
Kyse on siis anopin sisaruksista eli ei ihan lähimpiä sukulaisia..
Kun olette tehneet sukututkimusta, niin oletteko antaneet tiedot ilmaiseksi vai pyytäneet jonkinlaista korvausta??
Itse olisin valmis pyytämään omasta vaivannäöstä pientä korvausta, mutta en osaa itse arvioida summaa. Jos olette pyytäneet korvausta niin minkälaisista summista on kyse? Perustuuko se ihmismäärään vai mihin??
Kyse on siis anopin sisaruksista eli ei ihan lähimpiä sukulaisia..
Vastaukset 29
Vanhimmat
maksaa, mitä on sovittu, mikä ongelma?
Eikai nyt ihan viitsisi laskutella "sukulaisilta"
Tässähän on kyse varmaankin vain krkhvr saadusta virkatodistuksesta tai sitä lähinnä olevasta paperista.
Mutta jos siitä etiäpäin niin sitten voisi kysellä jo mitä olisivat valmiita maksamaan.
Ammattisukututkijat laskuttvat kyllä yli 20 e tunti ja sopimuksella sukujuonto tms 500 1000 1500 arvelisin, en ihan tiedä, miten lie on sitten. Sopimuksella saa edullisestikin.
Riippuu vähän miten laajaa auttaminen on.
Kyllähän suku on kiinnostunut juuristaan mutta ei aina niin kiinnostunut jos rahasta on kyse.
Pari hyvää pointtia sait jo vastaukseksi eli jos joku on jotain tilannut, hän maksaakin. Tai oletko jälkipolvitutkimukseen kerännyt tietoa nykyään eläviltä, ovatko voineet luulla saavansa lopputuloksen ilmaiseksi? Mutta jos olet itse harrastukseksesi tehnyt ja on kyse vain siitä, jaatko keräämääsi tietoa ilmaiseksi, niin sitä voipi miettiä.
Itse olen toistaiseksi tehnyt vain harrastusmielessä, eikä minulla ole ollut julkaisutarvetta. Parille lähimmälle asiaankuuluvalle sukulaiselle aion antaa oman kappaleen ilmaiseksi, mutta jos sen enemmän innokkaita lukijoita löytyy, niin pyydän ainakin kopiointi/painatuskulut. Kuten joku sanoi, kiinnostuneita voi olla vaikka anopin sisarusten kumminkaimoissa, mutta jos se jotain maksaa, niin kiinnostus voi kadota.
Asiaa voi verrata mihin tahansa harrastukseen. Jos joku on innokas kutomaan sukkia, niin ei koko suvun silti tarvitse saada häneltä sukkaparejaan ilmaiseksi. Mutta jos niitä sukkapareja itse tavallaan asettaa tarjolle, niin hinta ei voi olla yhtä korkea kuin, jos toinen vartavasten pyytää. Ettei tule johdettua toista harhaan, että olet ilmaiseksi antamassa. Huomaa kuitenkin, että mitä enemmän vaivanpalkkaa aiot pyytää, sen parempilaatuista tutkimuksesi pitäisi periaatteessa olla. Tietojen oikeita ja tarkistettuja, ja vielä hyvin kirjoitettuakin.
aloin ensin tutkia ihan omaksi huvikseni ja sitten anoppiakin kiinnosti omat sukujuuret, niin hänelle aloin tietoja etsimään. Nyt vaan näitä tietoja pitäis jakaa hänen sisaruksilleen ja lapsille. Eihän siinä mitään jos oltais läheisiä, mutta kun en kyseisiä ihmisiä oo ees koskaan tavannut vaikka mieheni kanssa on yhteistä taivalta takana yli 10 vuotta. Siinä mielessä aattelin jotain vastinetta itselleni ottaa.
Siis kukaan ei oo mitään tilannut ja oon tiedot etsinyt maakunta-arkistosta tonne 1700 luvulle asti. Lukemattomia tunteja oon siis arkistossa istunut ja tietoja itse etsinyt. Suoria esi-isiä oon löytänyt n. 40 ja sit heidän perheenjäseniä vielä laskematon määrä.
Kiitos vastauksista.
Siinä on vaan se, että pienistäkin lisätuloista on maksettava VEROA. Itse en halua sekoittaa tasaista
tuloverotustani satunnaisilla "pikku tuloillani".
Aina on mahdollista, että joku kateellinen tai
muuten vaan ärsyyntynyt ilmoittaa verottajalle.
Yleensä jaan keräämääni tietovarantoa vastikkeetta edelleen, esim. sukufoorumeilla.
Joskus olen etukäteen sopinut että, jos tulee kuluja, niin saan niistä korvauksen. Myös tulostus- ja paperikustannuksia on maksettu.
Muutama sukulainen on halunnut antaa "kannustusrahaa", jonka olen kiitollisuudella käyttänyt harrastukseni kuluihin.
EI MITÄÄN PIMEITÄ TÖITÄ!!
maksaa minulle varteenotettavan palkan harrastuksestani. Kulukorvausta ei veroteta.
Verovapaatkin kulukorvaukset pitää ilmoittaa verottajalle.
Se, että on harrastanut sukututkimusta 10 v. opiskellut sukututkimuskursseilla, hankkinut sanakirjoja, sukututkimusoppaita ja muuta kirjallisuutta, liittynyt sukututkimusyhdistyksiin ja maksanut jäsenmaksuja, ostanut tietokoneohjelmia, lasertulostimen, digikameran, kulkenut eri puolella Suomea arkistoissa, tehnyt lukemattomia tunteja töitä, SE ei maksa mitään, sehän on harrastamista.
Mutta kun tulostan 600 sukutaulua ja velotan niistä mielestäni asiallisesti, astuu Kunnollinen Suomalainen Veronmaksaja esiin ja kysyy: "Maksoitko veron?"
Just niin. Kun ensin vähennetään maksusta luettelemani kulut, niin paljonko jää verotettavaa tuloa.
Siihen Kunnollinen Suomalai...jne. ei ikinä vastaa.
Se ei kuulu hänelle. Mutta se kuuluu, että joku TIENAA!
sukulainen teki sukututkimuksen isäni suvusta. Hän ei vaivautunut EDES kysymään esim. minulta saako hän käyttää minun elämäni tietoja kirjassaan. Olin oikeasti närkästynyt mokomasta hävyttömyydestä, onneksi painos oli pienehkö.
Kyllä pitää ensin pyytää lupa ao. henkilöltä, ennenkuin kirjottelee. En minä rahaa olisi pyytänyt.
että pääsisit sukuun ennen kuin synnyit?
Tollasesta saa nostaa vaikka oikeusjutun. Ei elossa olevan henkilön tietoja saa julkistaa ilman asianomaisen lupaa.
kohtuulliset perustiedot saa julkaista ilman lupaakin.yksityisiä tietoje ei luvallakaan.
julkaista ilman lupaa, ei edes nimeä.
tietosi. osa tiedoista on julkisia. katsopa puh.luetteloon.
sinulla on täysin väärää tietoa. Puhelinluettelo ei ole lakikirja.
Kannattaa olla todella varovainen tällaisten omintakeisten "kohtuuksien" kanssa. Jokainen kun voi ymmärtää sekä kohtuuden että julkaisemisen omalla tavallaan. Periaate on, että elossa olevista ei sovi julkaista mitään ilman asianomaisen lupaa. Asiasta on näppärä rautalankamalli tuossa linkissä: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3422
Annan halukkaasti tutkimukseni niille, joita kiinosta, koska heillä on kuitenkin tietoja, jotka minulta puuttuu. Velvoitan ilmoittamaan huomatut virheet, kyselen opiskeluja, työpaikkoja, pikku tarinoita. Valokuvia.
Tutkimus elävöityy.
Mutta nettiin en pistäisi. Enkä tee kuin vaihtokauppoja samoja sukuja tutkineitten kanssa.
Rahallista korvausta on vaikea edes hahmottaa. Tietysti voi ajatella, mitä on maksanut tulostimesta, sukuohjelmasta, matkoista arkistoihin jne. Mutta ei harrastusta voi hinnoitella.
Ilman muuta ilmaiseksi muiden tutkijoiden kesken kenellä on samoja sukuja linjoilla.
toinen puoli suvusta pitää sukuseuraa ja kerää jäsenmaksua. sitten lähettävät opuksen maksaneille kun saavat homman kasaan.
toinen puoli suunnitteli kulujen tasaamista ja jakamista mutta eipä taida mennä tasan.
Ensin tutkimus ei kelvannut kenellekään, sukujuhlissa julkisesti haukutaan ja mitätöidään. sitten samat ihmiset kinusivat kopioita ilmaiseksi (minä olisin siis maksanut kopiointi ja postimaksut yms 200 sivuisen pläjäyksestä).
oma lukunsa on nämä hörhöt: eräskin jäpikkä lähetti minulle kyselyn suvustani vaatien sukuni tietoja. Hän selitti miten hänen jonkun esi-isänsä oli samanniminen alunperin kuin minä, avioliiton kautta nimi oli vain vaihtunut. No selitin kirjeessäni hänelle ettemme voi olla sukua. Hän soitteli sitten sukulaisilleni ympäri Suomea "kuinka ei kelvannut sukuun";)
no, rakentelin tiedoista sukupuun lapsilleni (viitteet yms ovat tallessa) mutta en jaa edes sukulaisilleni.
En ota rahaa tai korvauksia. Toisaalta en annakkaan mitään monisatapäiselle suvulle.
Teen tätä vain ns lähipiirille ja itselleni oman vauhtini mukaan milloin jaksan ja viitsin tai kun innostus taas niksahtaa.
Lähimpiä sukulaisia, serkkuja jne muistan tutkimuksillani ja niistäkin anna vain nimiä ja perheitä, polvia jne mitä tekivät.
Lähteet ja linkit pidän itselläni.
Tutkimushan on minun tekemäni. Toisaalta on tietysti selvää että joskushan ne "julkistuu".
Jos sitten tosissaan tulee kuluja niin antaa anoppien maksaa tai odotelkoon niin kauan kun olet sitten helpommin tietoja saanut.
Ns puoli-ilmaiseksihan tätä muutenkin tehdään.
(ei kuitenkaan kirjoja)
Minun suvussani eräs isäni sukulainen teki sukututkimuksen, joka ulottui 1500-luvulle asti. Hän tarjosi sitä maksua vastaan muille suvun jäsenille. Maksu oli suhteellisen pieni, kymmenen euron luokkaa.
on saanut sukulaisiltaan MAKSUN ja kahden vuoden
kuluttua, joku huomaa, että se vilisee VIRHEITÄ?
Monet haarat ovat "päin seiniä".
Pitääkö rahan saaneen palauttaa rahat ?
Nettipankissa on todistus maksamisesta.
...vaikka on saanut sukulaisiltaan maksun virheitä täynnä olevasta sukukirjasta, sillä asianmukaiseen sukukirjaan kirjoitetaan heti alkuun nk. vastuuvapauslauseke; ei mitään takeita oikeellisuudesta, takuuta ei ole ja rahoja ei palauteta! Tämän jälkeen pyydetään lukijaa ystävällisesti korjaamaan havaitsemansa virheet ja ilmoittamaan niistä tekijälle. Sitten voidaankin julkaista toinen painos...
monilla ihmisillä hyvästä ja mielenkiintoisesta aiheesta.
Sain juuri laajan sukuselvityksen 25 eurolla, ja olen todella kiitollinen kaukaiselle sukulaiselleni, joka oli vuosia nähnyt vaivaa löytääkseen tietoja. Mielelläni maksoin tuon hinnan, vähän enemmänkin olisin voinut.
Arioipa sitä saamaasi selvitystä esim. seuraavin kriteerein:
- lähdeviitteet: onko kaikissa nimissä lähdeviitteet miten ne on hankittu
- onko nimet normalisoitu (esim. Johan -> Juho), vai esiintyykö ne selvityksessä molemmissa muodoissaan
- löytyykö vihkiajat ja -paikat, kasteajat ja -paikat
- mitä merkintöjä selvityksen tekijä on käyttänyt epäselvistä ja tulkinnanvaraisista merkinnöistä
- mitä lähteitä on kirkollisten lähteiden lisäksi käytetty
- kuinka monta virkatodistusta/sukuselvitystä löytyy lähdeviitteistä/luetteloista
- sisältääkö selvitys valokuvia henkilöistä, taloista, kertomuksia ihmisistä, heidän ammateistaa ja elämästään
- miten selvitys on painettu, sidottu, tulostettu jne. Mikä on tulosteen laatu kansikuvineen, selvityksineen
Jos kaikki em. täyttää asettamasi vaatimukset, olet tehnyt kelpo kaupan. Ellei - ....
Mitä saa 25 eurolla, jos itse lähtee sukua selvittelemään?
-Seurakunnasta tilattu sukuselvitys 21,85€ / tunti ja joistain paikoin vielä postimaksut päälle.
-Sukututkimusopas kirjakaupasta jokseenkin koko summan
- Sukututkimuskurssi kansalaisopistossa jokseenkin 20-25 €
- matkakulut arkistoihin (vaihtelee kohteen mukaan)
- penkomiseen käytetty aika? (no harrastustahan tämä on)
Eli ei paljon mitään tuolla rahalla saa.
Hyvän kaupan olet tehnyt, tekijä ei ole saanut kunnolla painatuskulujakaan itselleen.