Kuten jo "1st Earl of Snowdon" toi julki kamerat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen tämän sivun metodiikalla:
http://www.dxomark.com/
Arvostelu on kohdannut hiukan jupinaa, koska se ei itseasiassa kerro kamerasta mitään vaan antaa pisteitä. Jos autot laitettaisi paremmuusjärjestykseen pelkkien numeroiden pohjalta se kutakuinkin vastaisi tätä.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor
Ei arvostelu ole aivan numerologiaa on siinä muutamia johdonmukaisuuksia; mitä isompi kenno sen parempi kamera. Jonkin verran siitä voi saada viitteitä kameran hankintaan, mutta sitä voi lukea muuten kun piru raamattua.
http://www.dxomark.com/
Arvostelu on kohdannut hiukan jupinaa, koska se ei itseasiassa kerro kamerasta mitään vaan antaa pisteitä. Jos autot laitettaisi paremmuusjärjestykseen pelkkien numeroiden pohjalta se kutakuinkin vastaisi tätä.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor
Ei arvostelu ole aivan numerologiaa on siinä muutamia johdonmukaisuuksia; mitä isompi kenno sen parempi kamera. Jonkin verran siitä voi saada viitteitä kameran hankintaan, mutta sitä voi lukea muuten kun piru raamattua.
Vastaukset 59
Vanhimmat
> Kuten jo "1st Earl of Snowdon" toi julki kamerat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen tämän sivun metodiikalla:
> http://www.dxomark.com/
...kunniasta tuolta osin, koska se oli alunperin tuo "rohjokkeen omistaja", joka tarjosi tuon mainion linkin.
Tämä linkki
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/Camera-rankings
valaisee itse asiassa kameran kennon ominaisuuksia ja sitä myötä saavutettavaa kuvanlaatua, joka varmaankin on valokuvauksessa aika olennainen osa.
Tuo arvosteluperuste, "DxOMark Sensor scale"
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/DxOMark-metrics
ei kyllä nyt vielä ole aivan auennut minulle mittalukuna, mutta aika samaan paremmuusjärjestykseen pääsee jos laskee aritmeettisen keskiarvon "Color Depth", "Dynamic Range" ja "Low-Light ISO" arvojen paremmuusjärjestyksistä kullakin kameralla.
Mielenkiintoiseksi tuon linkin tekee se, että mittaukset ovat tietääkseni RAW-pohjaisia, joten niistä selviää se "viimeisen päälle" lopputulos kullakin kameralla. Toki kamerassa on paljon ergonomiaan liittyviä näkökohtia, joita tässä ei käsitellä, mutta onpahan taas yksi hyvä VÄITTELYAIHE lisää.
> Ei arvostelu ole aivan numerologiaa on siinä muutamia johdonmukaisuuksia; mitä isompi kenno sen parempi kamera.
...mutta silti ottaa pattiin kun tuota Samsung GX-20:stä ei ollut saatavilla reilut vuosi sitten kun kameran hankin. On se vaan noiden mittausten mukaan croppikameroista niin vaan hyvä hintakin huomioiden, että ....uttaa.
http://www.cyberphoto.fi/info_fi.php?article=GX201855
Maksoin muuten omasta Sony A-100:sta itsekin enemmän.
Puhumattakaan noista mainioista EDULLISISTA KIINTEISTÄ jokapäivän laseista joita siihen on saatavilla.
http://www.fotoart.gr/photography/history/historyphotos/onephotoonestory/thelargestcamera.htm
"It was called the Mammoth and it was built in 1900. It weighed 900lbs and made an 8 x 4.5 foot negative"
> Isompi parempi?
...hinta edes tuolla aarteella, 5000 $, jotain 3968 €. Vieläköhän niitä olisi myytävänä? Perskules kun pitää hommata lämmitettävä AUTOTALLI sen säilytykseen, mutta olis varmaan mukava kanniskella olalla kuvausreissuilla ja se naapurien KATEUS, sitä ei voi rahassa mitata.
Kamera tarvitsi myös kymmenen henkisen miehistön kuvan ottamiseen.
No asiasta haastellen; tiedän kyllä kennon koon vaikutuksen lopulliseen kuvaan, mutta onko tuo kennon koko loppujenlopuksi se joka määrää kameran "hyvyyden"?
Niin pikselitkin voi olla neliösentin kokoisia.
Silloin voi kennon valmistaa itsekin irtodiodeista koekyhääjien reikälevyllekin.
Tosiaan kun huomioon otetaan vain numerot.
Entäs se käytettävyys, käteen istuvuus, varusteiden saatavuus ja yhteensopivuus??
Näkeehän sen jo tosta väittämästä, että Nikonin D40x olis muka parempi ku canonin 40D.
Entäs jos otetaan huomioon, että d40x vaatii uudempaa nikkorin optiikkaa en ny muista toimiiko edes piraattilasit siinä, sarjakuvaus on hitaampi, runko muovia ja vertailukohtana pitäsi olla canonin satasarjalaiset, ei kympit.
> Kökkö vertailu tosiaan kun huomioon otetaan vain numerot.
...näin se on. Käytännössä tuo ergonomiapuoli, kestävyys ja lasien saatavuus tuokin jo niin paljon muuttujia lisää, että on aivan mahdotonta sanoa YLEISPÄTEVÄSTI mikä on paras tuote.
Toisaalta, onhan se hyvä tietää millä saa lopulta parasta kuvaa nuo kolme kriteeriä huomioiden.
Autoista puhuttaessa tuijotetaan usein tehoon tai vääntöön, no, jos esim noitten v.2006-2008 croppirunkojen välillä tuo "DxOMark Sensor scale" saavuttaa arvot 56,2-72,6 eri rungoilla, niin onko sillä sitten väliä kuvanlaadun suhteen kameroista puhuttaessa? Kilowateista puhuttaessa noilla kaikilla määrillä auto liikkuu eteenpäin ihan riittävästi arkiajossa.
kertokaa mitä nuo luvut tarkoittavat, mulla ei ole mitään tietoo.
> Kertokaa mitä nuo luvut tarkoittavat, mulla ei ole mitään tietoo.
...väännetään, niin sivuston eri välilehdiltä löytyy mm.
"Color Depth or Color Sensitivity:
We call Color Sensitivity the number derived from log2 (CS).
The above formula shows that the determinant of the noise covariance matrix is the volume of the incertitude ellipsoid, in which the difference of two colors is most likely due to noise. However, because digital images are encoded using integer values, the dimensions of the incertitude ellipsoid are quantized. Hence the integrand in the equation above can be seen as the density of distinguishable colors around the point (r, g, b), and takes quantization into account. The integral itself can then be interpreted as the total number of colors that can be distinguished by the sensor.
As with tonal range, color sensitivity is a number with no unit, so instead we consider, which represents the number of bits necessary to encode all distinguishable color values."
Eli härmäksi värien tuottamiseen vaadittavien bittien määrä. Suurempi on parempi.
"Dynamic Range:
This metrics indicates the maximum Dynamic Range, or the greatest possible amplitude between light and dark details a given sensor can record. It is plotted in EVs (exposure values) or f-stops, with each increase of 1 EV (or one stop) corresponding to twice the amount of light recorded. High dynamic range is an essential consideration in landscape photography."
Eli härmäksi sensorin tuottama tummien ja kirkkaiden sävyjen valoskaala ilmaistuna mittayksiköllä [EV], jossa 1 EV samalla ilmaisee tallennetun valon määrän kaksinkertaistumista.
"Low-light ISO:
The Low-light ISO metric indicates the highest ISO sensitivity to which your camera can be set while maintaining a high quality, low-noise image (based on a Signal-to-Noise-Ratio [SNR] of 30dB and a dynamic range of 9EVs). As cameras improve, the highest ISO setting to produce 30dB images will continuously increase, making this scale open. The Low-light ISO metric is of primary importance in photojournalism, sports and action photograp."
Eli härmäksi suurin ISO-arvo, jolla pystytään tuottamaan 9 EV:n tummien ja kirkkaiden sävyjen valoskaalan eli dynamiikan kuva kohinasuhteen ollessa 30 dB:iä. Olennainen tekijä lehti, urheilu ja liikkuvan kohteen kuvaamisessa.
Tärkeä pointti tuossa sivustossa oli se, että eri pikselimääräiset kennot muunnettiin 8 MPi:n kennoiksi laskennallisesti, jotta kuvan laadun vertailu kameramallien välillä onnistuu tasapuolisesti sekä ISO-arvoiksi laskettiin todelliset MITATUT ISO-arvot kustakin kamerasta.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/Data-normalization
"Eli härmäksi värien tuottamiseen vaadittavien bittien määrä. Suurempi on parempi"
Siis onko tämä nyt 12,14 tai jopa 16 bittinen....tarkoittaako tämä sitä?
Ja toinen heitto heti tähän, kertokaa viisaat millä te käsittelette näitä kuvia. Mulla on vanha digirunko ja uusi näyttö koneellani, MUTTA minä en koskaan edes pysty näkemään kaikkea informaatiota mitä tuolta vanhalta kennolta tulee ulos. En ole aikonut sijoittaa näyttööni 2200 eur:)
Hei, mikä tämä arvo on? "Eli härmäksi värien tuottamiseen vaadittavien bittien määrä. Suurempi on parempi"
...päällä käännöstä tehtäessä.
Tuossa Lontooksi vähän syvemmin Color Depth:istä.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/DxOMark-metrics/Studio-and-portrait-photography-Color-Depth
Siis tuota värikylläisyyttä (= Color Depth) voidaan parhaiten arvioida väriherkkyyden kautta (= Color Sensitivity).
Puuttumatta tarkemmin tuon värikylläisyyden mitta-asteikkoon, niin esim. tuosta linkistä näkee miten paljon kahden hintaluokaltaan ääripään digijärjestelmäkameran (Nikon D3/Sony A350) väriherkkyys samalla ISO-arvolla vaikuttaa kuvanlaatuun liikuttamalla hiirtä ko. kameran käyrälle valitulla ISO-luvulla kuvan oikeassa reunassa olevan liukuväripalkin päällä.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/209|0/(appareil2)/217|0/(onglet)/0/(brand)/Nikon/(brand2)/Sony
Muista valita kuitenkin avautuneen linkin oikeasta reunasta "Color Sensitivity" valintaikkuna, että saat tuon vertailuesityksen avautumaan.
aivan selvää, arvosta 14 ylöspäin aivan sama millä kuvaat, koska ero on helposti korjattavissa esim. fotarilla. Ja mikä parasta, tämä kylläisyys on täysin MAKUASIA. En näe onko Nikonin kuva yhtään parempi mitä noiden normikameroidenkaan, ainaskaan tämän kuvan kohdalla. Tämä on juuri ominaisuus, minkä itse kyseenalaistan heti, sillä tästä en maksa ylimääräistä 3000 euroa;)
> Aivan selvää, arvosta 14 ylöspäin aivan sama millä kuvaat, koska ero on helposti korjattavissa esim. fotarilla.
...makuasia, mikäli tarkoitat tuon sivun
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
"Color Sensitivity" näkymää kunhan kameramallit on sieltä ensin valittu. Itse kylläkin nostaisin tuon rajan arvoon 17.
Aika valaisevia nuo "Tonal Range" ja "Color Sensitivity" näkymät kuitenkin ovat vertailtaessa parasta Digijärjestelmää ja Digipokkaria keskenään eli Nikon D3 vs. Panasonic Lumix DMC LX3.
"Tonal Range" näkymässä Nikon D3 pystyy osapuilleen samanlaatuiseen (= arvo 7) kuvaan ISO arvolla 2000 verrattuna Panasonicin ISO arvoon 90.
"Color Sensitivity" näkymässä Nikon D3 pystyy osapuilleen samanlaatuiseen (= arvo 17) kuvaan ISO arvolla 4700 verrattuna Panasonicin ISO arvoon 150.
Ehkä kennon koolla sittenkin on väliä.
Juuri tuo herkkyyden kasvattaminen ihmetyttää kameramarkkinoilla. Onhan se selvää että kameroita voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen tiettyjen ominaisuuksien perusteella, mutta oikeasti saa miettiä monenko kuvat ovat menneet pilalle huonon "Color Sensitivity" takia ;)
Kuten kerroin niin tuo Color Sensitivity on korjattavissa helposti arvosta 14 alkaen. On myös kuvia joissa värikylläisyyttä joutuu pudottamaan. Itse en esimerkiksi pidä esimerkkikuvasta, jos lopulliseen versioon jätetään "raaka" värikylläisyys. Minusta kuva palaa puhki tuon auringon punan osalta, joten värejä joutuu ruuvaamaan alas.
voisikos arvon raati kertoa myös minulle mitä tuo kaavio esittää....onko 1 paras...
Hieman faktaa:
"Numerologia on okkulttinen näennäistiede, jonka mukaan henkilön syntymähetken ja nimen sisältämien kirjaimien lukuarvoista voidaan laskea erilaisia henkilön luonteeseen, tulevaisuuteen ja kohtaloon liittyviä asioita. Nimi tulee latinan sanasta numerus. Numerologiassa on piirteitä astrologiasta ja horoskoopeista. Kreikkalaista Pythagorasta (582–496 eaa.) pidetään numerologian perustajana"
Asiaan, en ole ihan tarkkaan perehtynyt noihin arvoihin, mutta pääpainot näkyvät näkyy noissa sarakkeissa:DxOMark Sensorin skaala, värisyvyys, dynamiikka-alue ja matalan valon ISO herkkyys. tuossa herätti kummastusta tuo Samsung GX 20 /Pentax K20D:n ero, se selittynee hinnalla joka on kai yksi muuttujista. Kaikkea voi kehitellä, mutta tuskin tämä testi ja numeroleikki auttaa tavallista kuluttajaa.
> tuossa herätti kummastusta tuo Samsung GX 20 /Pentax K20D:n ero, se selittynee hinnalla joka on kai yksi muuttujista.
...kuitenkin laadunhajonnan puoleen noiden eroissa. Eikös nuo kamerat kuitenkin ole kokolailla samoja teknisesti, ulkonäköpoikkeamia kyllä löytyy? Eli summa summarum, oheisiin mitta-arvoihin tulee huomioida noin 5 %:n laadunvaihteluväli puoleen sun toiseen jos nyt hiuksia ruvetaan halkomaan. Tuon jälkeen taitaakin olla niin, että jokainen saa haluamansa mallin luokkansa kärkeen jos haluaa!
> mitä isompi kenno sen parempi kamera. Jonkin verran siitä voi saada viitteitä kameran hankintaan, mutta sitä voi lukea muuten kun piru raamattua.
...saa kyllä tuolta aivan uuden ulottuvuuden, kun noita kohina-arvoja vertailee suhteutettuna 8 MPi:n kennolle.
Jos nyt otetaan taas nuo croppirungot tarkasteluun, niin siellä nuo ISO-arvojen vaihtelut jolla pystytään tuottamaan 9 EV:n valoskaalan eli dynamiikan kuvaa kohinasuhteen ollessa 30 dB:iä, asettuvat ainoastaan 448...977 ISO:n haarukkaan. Kuitenkin on huomioitava että tuossa croppien joukossa oli 19 eri kameramallia.
Noihin arvoihin kun ympätään vielä tuo 5 %:n laadunvaihtelu puoleen sun toiseen, niin näyttää siltä kuin kaikki kamerat kohisee mainoslauseista huolimatta.
Tuota tuosta kohinasta.
Ymmärrän että kosken täytyykin kohista, eihän se muuten olisi koski. Mutta en todella ymmärrä, miksi kameran täytyisi olla minimaalisen kohinaton. Toki pieni joukko tarvitsee varmasti tuotakin "kohinattomuus" ominaisuutta, mutta kuinka asia liittyy meihin normi kuluttajiin. Otetaan esimerkiksi vaikka maisemakuvaus. Itse kuvaan asa 50 tai 100 arvolla, eikä näillä arvoilla kohinoista ole tietoakaan. On taas maisemakuvia, joissa halutaan käyttää kohinaa tehokeinona, eli kennolle joudutaan hakemaan tietoisesti kohinaa.
Tämä kohinoiden mittaus taitaa olla markkinointikikka, minä en kyllä näe tähän muuta syytä.
Ajatellaan nyt tilannetta parivuotta sitten. Kaikki kuvasivat tyytyväisinä asa 100 tai jotkut hurjat asa 400 ja prässäyttivät filmin asa 800:ksi. Mikä hemmetin tarve kaikilla on yllättäen kuvata täysin pimeässä erittäin terävää ja kohinatonta kuvaa? Tässä täytyy olla kyseessä jonkinlainen vieraantuminen valokuvauksen perimmäisestä tarkoituksesta. Älkää antako markkinamiesten viedä teitä.
kaikki kamerat kohisee alhaisimmilakin herkkyyksillä, kun valotetaan pitkään. Jälki on todella kauheeta.
Samoin, kohina on olematonta hyvin nopeilla suljinajoilla, vaikka käyttäisi suurinta herkkyyttä.
Sopii kokeilla.
Puolijohteissa tai yleensä osissa jotka ovat signaalia/virtaa vahvistavissa piireissä esiintyy lämpökohinaa. Kuvakenno lämpiää siinä kun joku muukin puolijohde, joten kohinaa syntyy ajan funktiona. En ole nähnyt testiä kuinka kuvakenno käyttäytyisi suurilla herkkyyksillä ja jäähdytettynä.
Filmikameroissa ei tule lämpenemisestä johtuvaa kohinaa vaikka valottaisi koko yön. Johtuu varmaan siitä kun niihin unohdettiin tehtaalla asentaa ne mekapikkelsit.
Kuulut niihin kenelle ei mikään riitä ja loput laitetaan itse päälle tuolla liioittelulla.
Ompa kauheaa jälkeä...hui. Jos uskallat niin voisit vilkaista dpreview sivulle ja ihmetellä esim. 10 min aikavalotuskuvia...
Teillä on ystäväsi kanssa. Koska alatte harrastamaan valokuvausta ja lopetatte nämä
turhanpäiväiset numeropelleilyt, sekä viittaukset
joihinkin jonninjoutaviin ulkomaisiin nettisivuihin. Meitä kymmeniä vuosia kuvanneita
huvittaa tälläinen tekniikkaviisaus ja turhan-
päiväinen pelleily. Kamera kainaloon, reppuun tai
mikä teille sopii ja etsimään mielenkiintoisia
kuvauskohteita. Voin vakuuttaa, että tällä maa-
pallolla on harrastettu valokuvausta ilman näitä
teidän sössötyksiä, ennen kuin olitte edes syntyneet, vaikka aikuisia olisittekin.
> Voin vakuuttaa, että tällä maa-
pallolla on harrastettu valokuvausta ilman näitä
teidän sössötyksiä, ennen kuin olitte edes syntyneet, vaikka aikuisia olisittekin.
...on nyt vaan sellainen liikuntavammaisten foorumi missä voi kirjoittaa sitä sun tätä, niin eikun vaan tuonne ulos räntäsateeseen kuvaamaan jos ei jutut kelpaa.
Siinäpä se, jos harrastaa valokuvausta, niin se
ei ole keleistä kiinni. Halvalla muoviroinalla
se tuskin onnistuu. Ja todella turhat lässyn-lässyn jutut ei kelpaa, jos ne aloittelevia
järkkärikuvaajia kiinnostaa, niin täällähän
niitä saa lueskella, ehkä heistä tulee vielä
joskus oikeita mestarikuvaajia, koska täältä
saa oikeita neuvoja. Toistaiseksi (Luojalle kiitos) en ole liikuntavammainen.
Valittajia joka toinen nimimerkki.
Olla ihan tilastollisesti joka toisella.
Tosiasia kuitenkin on, että lelut senkun vain huononee.
Ja mistähän ovat repineet tuon eron Samsung GX20:n, ja Pentax K20D:n välille? Ja varsinkin kun kyse oli juuri RAW-kuvista.
Joopa, joo...täysin tuikiturhaa mediakohua koko artikkeli.
> Ja mistähän ovat repineet tuon eron Samsung GX20:n, ja Pentax K20D:n välille? Ja varsinkin kun kyse oli juuri RAW-kuvista.
...tuolta
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
molemmat kameramallit ja liikutat hiirtä oikean reunan väripalkeissa vaikkapa noissa "Tonal Range" ja "Color Sensitivity" valintaikkunoissa, niin eiköhän nuo erot kameroitten välillä kuitenkin jää normaalin valmistushajonnan piikkiin.
Eli saman kameran sisällä eri kappaleitten kesken voi olla aika paljon hajontaa, kun asiaa mitataan juuri tehdysti? Ehkäpä silloin on aika turhaa luoda ylipäätään moista rankingia?
Testiin vaikka 100kappaletta/kameramalli (=> ja niistä keskiarvot), tai selkeä osoitus siitä, että laatuvaihtelu ovat Samsungilla/Pentaxilla muita merkkejä selvästi suuremmat. Muuten pyyhin lähinnä peppuni moiseen testipaperiin....
> Eli saman kameran sisällä eri kappaleitten kesken voi olla aika paljon hajontaa, kun asiaa mitataan juuri tehdysti? Ehkäpä silloin on aika turhaa luoda ylipäätään moista rankingia?
...on koskien kaikkien tuotteiden testituloksia. TM:t sun muut julkaisut testaavat yhden auton kerrallaan joista tehdään sitten johtopäätöksiä kuin Jumalan totuuksina ja vielä eri osatekijöiden painokertoimet otetaan siitä hatusta kuka eniten sponsoroi ko. tuotetta. Lopputulos onkin sitten sitä parasta VIIHDETTÄ mitä kansa vaatii.
Tulipa se kaikkien tietämä (mutta täällä muutaman niin vaikeasti hyväksymä) tosiasia nyt jo varmistettua ihan kylmin numeroin/mittaustuloksin.
MITÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH?????????????????
Mm. tää nykyinen ''huippu-Olympus'' E-3 hävisi jopa vanhalla Canon 10D:lle. RAH, RAH!!!!!!!!!!!!!!!!
Palkkiin. Croppidigit on leluja.
Ei ihme,että tulokset on "huonoja", kun Olympuksessa on pienin kenno.
***************************
OLYMPUS, WE HAVE A PROBLEM!
***************************
Salaman nopea tarkennus, vakaaja rungossa, iso etsinkuva, Live Wiew, jossa etsinkuvan voi suurentaa 10x esim. käsintarkennuksessa makrolla, 5 kuvaa/sek. nopeus, salaman orjatoiminto, sateenkesto, valovoimainen norm.
zoomi esim. 14-35mm.(28-70mm.) F/2.0,ja oikeasti
toimiva pölynpoisto. Jos on, niin sulla on tosi
hyvä Canon. RAH,RAH!!!!!!!!!!!!!!
Otan osaa, toivon pikaista paranemista.
Kokeile Nikonin D3:sta.
Siis summary tuosta tilityksestäsi kai kuuluu....
Q: Onko minulla hiemankin suuremmilla ISO alueilla aivan sikasairaasti kohiseva kenno?
A: Sorry, ei ole.
> Siis summary tuosta tilityksestäsi kai kuuluu....
> Q: Onko minulla hiemankin suuremmilla ISO alueilla aivan sikasairaasti kohiseva kenno?
> A: Sorry, ei ole.
...tuohon Olympus E3/Canon EOS 10D vertailuun näet taas täältä (epäilen kyllä että et näe).
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
Valitse kummatkin kameramallit katso läpi kaikki valintaikkunoiden animaatiot hiirellä oikeanpuoleisesta väripalkista. Minun silmillä merkittävää eroa samoilla ISO arvoilla ei nää läppäriltä katsottaessa noiden välillä.
Edelleen painottaisin että tuo sivusto mittaa vain kennon ominaisuuksia mittausten ollessa tehty jopa ilman objektiivia.
Kuvia saa iso 1000 ja 1600, kokeiltu on.
Museot, teatterit, ooppera, konsertit ym. joissa
salaman käyttö on kiellettyä. Jonkinlainen kuvankäsittely ohjelman hallinta on myös sallittua. Mukava, kun olet kameraasi tyytyväinen, sen käytön hallinta hyvin piirtävien
objektiivien kanssa ja kuvausharrastuksessa kehittyminen on kuitenkin tärkeintä, jos haluaa harrastaa. Kenen hyöty on, jos täällä keskitymme
muiden merkkien haukkumiseen, koska omamme on
maailman paras, ainakin omasta mielestämme ja
netissä löytyvistä sadoista testeistä. Koska
kuvausharrastajat kävelevät kamera kaulassa ja
testitaulu kainalossa ? Mietippä vielä kerran,
jos menetät yöunesi meidän surkeiden Olympus
käyttäjien takia, niin se on sinun murheesi.
Hmnn...siis todella Canon EOS 10D?
Ok...onhan tuo tuttu ihan perskohtaisesti.
Ensin oli D30, sitten D60, sitten tuo 10D, sitten siirryin täyskenno Kodak'iin DCS SLR/C, sitten paluu Canoniin 1D-sarjan kautta.
10D on aikoja sitten poistunut vanha malli.
E-3 lähes tuikituore, ja yhä myynnissä.
> 10D on aikoja sitten poistunut vanha malli.
Jos otetaan vaikka tuo Sonyn edeltäjä, Minolta Dynax 5D, niin sekin pistää yleisimmillä MITATUILLA ISO arvoilla 100-400 tiukasti kampoihin uusimmille kalleimmille kilpailijoilleen croppirungoissa tuon vertailusivun osa-alueilla, kuten Nikon D300 ja Canon EOS 50D, päihittäen ne esim. kohinassa ja harmaitten sävyjen erottelukyvyssä (Tonal Range) kirkkaasti suhteutettuna 8 MPi:n resoluutioon koko käytettävissä olevalla ISO-alueellaan.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
Ainut uusi croppirunko joka on tuonut merkittävää kuvanlaadullista parannusta edeltäjiinsä nähden, näyttäisi olevan tuo uusi Nikon D90. Toivottavasti siinä on edes Sonyn tekemä kenno, että sieltäkin vihdoin olisi odotettavissa hyviä uutisia.
Onpa minulla vielä kotona toimiva testivoittaja Yamaha viritinvahvistin 1970-luvulta, mutta pahoin pelkään että nämä uudet "tikitaali" jytäboksit jää vielä senkin jälkeen äänenlaadussa.
En suosittelisi tähän ''ampiaispesään'' sohaisemista, etenkään väärällä palstalla, mutta omassa olohuoneessani hehkuu muutamia putkia...
> En suosittelisi tähän ''ampiaispesään'' sohaisemista, etenkään väärällä palstalla, mutta omassa olohuoneessani hehkuu muutamia putkia...
...kun vielä pelittää, harmikseni huomasin että tuo vanha seinäkelloni ei meinaa enää jaksaa raksuttaa vaikka ikää on vasta karttunut tuollaiset 120 vuotta.
Etkö tiedä, että E-3 on uudempaa tekniikkaa ja 10D museotekniikkaa. Kyllä sinulla on sikasairaasti kohiseva kenno, minulla ei.
Hah, hah...lukaiseppa lisää sitä samaa kys. ketjun sivuhaaraa.
Joo...ehkä oli yhtä kehoseva kenno, kuin sulla, VUOSIA SITTEN. SIIS VUOSIA SITTEN!
Silloinpa kyllä kuvasinkin vielä tuolla EOS 1N:llä filmille aika paljon. Joten eipä tässä muuta, kuin työnnä se E-3:n...niin...tiedät kyllä minne.
> Hah, hah...lukaiseppa lisää sitä samaa kys. ketjun sivuhaaraa.
> Joo...ehkä oli yhtä kehoseva kenno, kuin sulla, VUOSIA SITTEN. SIIS VUOSIA SITTEN!
> Silloinpa kyllä kuvasinkin vielä tuolla EOS 1N:llä filmille aika paljon. Joten eipä tässä muuta, kuin työnnä se E-3:n...niin...tiedät kyllä minne.
...ISO-kiekkoa tiuhemmalle tuotekehityksessään. Kun Canon EOS 10D:ssä ISO 1600 lukema vastasi MITATTUA ISO-arvoa 1695 niin nykyisen EOS 50D:n ISO 1600 lukema vastaakin enää MITATTUA ISO-arvoa 1172 ja kohinan parannus on siten huikea.
Katsoppa tuolta SNR 18 %:n käyrät Olympus E-3:lta, Canon EOS 10D:ltä ja Canon EOS 50D:ltä, niin voit arvata että Canon EOS 50D:n tuleva seuraaja kohiseekin jo enemmän MITATULLA ISO-arvolla 1600 kuin Olympus E-3.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
Kyllä Olympuskin virittää ISO kiekkoaan jonkin verran tiuhemmalle, mitattu ISO 1600 asetus on oikeastaan 1584, kerrassaan hirveä virhe.
Vuotesi mennyt. Olisit kuvaillut Leicalla ja
Contaxilla. Ymmärrän köyhiä, joilla ei ole varaa
harrastaa valokuvausta kunnon välineillä.
Oliko Nikonit kunnon objektiiveineen liian kalliita? Vai Leica ja Contax Carl Zeisseineen.
Kuvaileppa KUSIPÄÄ, millä haluat, mutta minä
kuvailen E-3:sella ja olen tyytyväinen siihen. Ja mitä se sinulle kuuluu, millä merkeillä ihmiset kuvaavat? Oletko sinäkin niitä saatanan liimanhaistaja-moponvirittäjiä, joita täällä liikkuu suurina ASIANTUNTIJOINA. Työnnä se EOS 1N:nän kenno...niin...tiedät kyllä minne.
> OLYMPUS, WE HAVE A PROBLEM!
...honest in our specifications!
Näillä numeroleikeillä on hyvin vähän tekemistä oikean elämän kanssa. Normaalista julkaisusta ei pysty sanomaan onko kuva otettu 200€ pokkarilla vai 10 000€ ammattilaisjärjestelmällä. Vielä vähemmän eroa huomaa Olympuksen E-3 ja Canon EOS-1Ds Mark III kuvista, koska molempien kuvia julkaistaan erilaisissa reportaaseissa.
Kukaan valmistaja ei tee käyttökelvotonta järjestelmäkameraa, kaikilla saa hyviä kuvia jos kamera on asiansa osaavan käsissä. Kameran laatu tulee, käytettävyydestä, ergonomiasta, kestävyydestä ja optiikan laadusta. Järkkäreiden kennojen erot eivät näy tavallisissa kuvissa. FF kennosta on enempi hyötyä objektiivin valinnoissa ja syvyysterävyyden hallinnassa, mutta nekään eivät ole koko kuvauksen kannalta kovin merkittäviä.
> FF kennosta on enempi hyötyä objektiivin valinnoissa ja syvyysterävyyden hallinnassa, mutta nekään eivät ole koko kuvauksen kannalta kovin merkittäviä.
...ei ole. Kun ns. 1.5 kertoimen croppirungolla (esim. Nikon D200) kuvaa vaikkapa lintuja 400 millisellä laatulasilla, saa varmaan ihan hyvää jälkeä. Saman kuvakulman saavuttaakseen kinokoon rungolla, tulee lasin ollakin yks'kaks 610 mm polttoväliltään. Aika monelta varmaan loppuvat rahat kesken.
Kuvakulma ja kuvakulma, siinä on kuvakulman muutos kun leikkaat saksilla kinovastaavasta kuvasta reunat pois jos herraa häiritsee...pääset croppitunnelmaan. 400mm:n tai 600mm:n ovat aivan eri optiikoita.
> Höpö höpö taas kaikkine kuvakulmineen.
...miten samalla 400 mm:n putkella otetut lintukuvat poikkeavat toisistaan vaihdettaessa runkoa esim. Nikon D300:sta Nikon D700:een, maksimi resoluutiot kameroilla ovat kutakuinkin samalla tasolla.
Saa jo, kun croppaa täyskokoisen kuvan 0,7 kokoiseksi.
Kun otan 200e pokkarilla ja sony 1000e opjektiivillä, ja tarkistan kuvat niin kyllä sony piirtää hienosti kasvokuvat. jos ei eroa olisi niin miksi ammattikuvaajat sortuu 10,000e kalustoon.
.... tätä asiaa voisi kommentoida tietysti joku ammattilainenkin, mutta minä nyt heitän pari ehdotusta.
1. Ammattilainen ei maksa itse kalustoaan ja jos maksaa, voi vähentää sen verotuksessa. (ei tarkoita, että heittäisi rahojaan kankkulan kaivoon, mutta voi hankkia sellaiset vehkeet kun tarvitsee)
2. Ammattilaisvehkeet ovat toimintavarmoja ja kestäviä ja kestävät nimenomaan huoletonta kohtelua. Ne ovat myös helppokaäyttöisiä ja nopeita (silloin kun kuvaaja tietää mitä on tekemässä)
PS: ammattivehkeet edustavat yleensä tekniikaltaan alansa huippua ilmestyessään, mutta koska malli-iät ovat varsin pitkiä näihin kvartaalikameroihin verrattuna, eivät ne välttämättä malli-ikänsä ehtoo puolella välttämättä edusta ihan terävintä kärkeä esim kuvanlaadussa, mutta silti niitä ostetaan ja laatu on aina riittävä.
Heitetäänpä lisää vettä kiukaalle:
Ammattilaisilla kamera on työkalu, päätoimisen, tai osittaisen leivän pöytään tuoja. Varmatoimisuus yksi perusominaisuus.
Harrastelijalla on sitä vastoin onneksi vielä varaa tiettyyn luksuskseen: kuvata silloin, kun huvittaa, ja semmoisilla vehkeillä kuin huvittaa.
Jo pelkästään perustelemalla väittämäsi. - Varo vain palstan sheriffi on varmasti jo kintereilläsi... (hymiöt eivät istu tyyliini)