Olemme aloittelemassa n. 170 neliöisen ja kakskerroksisen talon rakentamista. Talopakettien tarjouksissa on sekä 20cm, että 25cm ulkorungolla olevia tapauksia.
Miten iso etu paksumpi ulkoseinä esim. lämmityksen kannalta on? Onko joku laskenut, että paljon paksumpi seinä säästää vuodessa lämmityskuluissa?
Miten iso etu paksumpi ulkoseinä esim. lämmityksen kannalta on? Onko joku laskenut, että paljon paksumpi seinä säästää vuodessa lämmityskuluissa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
jossain 10 vuoden jälkeen eli jos itselle teet niin hukkaan se raha ei mene.
tuosta alkaa laskeskelemaan. Hyödytöntä eristeiden paksuntaminen 215 mm jälkeen, tai sitten pitää pläjäyttää 500 mm, ja silloin alkavat eristeiden muut ongelmat.
Jos joskus myyt talosi pois saat paremman hinnan koska talosi on A-luokassa energian kulutuksessa.
Mitä kalliimmaksi energianhinta tulevaisuudessa nousee sen nopeammin hintaero kuolettuu.
Jos pistät laminaatit Merbau parketin sijaan on paksumpi eristys maksettu.
Itse en edes ostaisi sellaista taloa joka ei täytä 2011 tulevia normeja,eihän juuri kukaan nykyään edes osta jääkaappia joka ei kuulu A-luokkaan saati sitten taloa jonka kululutus on vähän toista luokkaa.
Maalämpöäkin perustellaan usein sillä että myyntihinta on korkeampi vaikka investointia ei muuten saisikkaan takaisin.
kasvattamisessa, siitä ei seuraa kuin kosteusongelmia rakenteisiin. Järkevämpiä ja tehokkaampiakin keinoja energiataloudelliseen rakentamiseen on. Mutta tuskin idiootit niitä kylläkään keksivät, vaan laativat taas epäonnistuneet säädökset tyhmyyttään.
Tulee mieleen A-energialuokasta vedätys muutaman vuoden takaa kun kodinkoneet muuttuivat A-energia luokkaan ja samalla esim. astianpesukoneen pesutulos ja kuivaustulos putosivat C ja D-luokkaan.
Taitaa olla vähän sama näissä talojen energiatodistuksissa ja lisäeristyksissä. Mennään askel eteenpäin ja kaksi taakse.
Ja kuluttaja se makselee kiltisti....
Pikaisesti laskettuna sain seinien U-arvoille eroa 0,038 yksikköä, eli päätä siinä sitten onko se merkitsevä vai ei? 250mm eristettä on vielä hyvissä rajoissa ja lisäeristys on aina lisäeristystä. Kunhan ei puhuta sellaisista määristä kuten tämän viestin aloituksessa (2m ja 2,5m). Itse tekisin betonilla ja uretaanilla niin ei tarvitsisi miettiä lisäeristämisen ongelmia ollenkaan (uretaanilevy betonikuoren ulkopuolella).
Uretaanieristyksen lämmöneristyskyky huononee, kun soluista diffuusion kautta katoaa eristävä kaasu ja tilalle menee ilma. Tutkimus tehty jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Ihanko oikeasti kuvittelit että joku tekisi talonsa 20 vuotta vanhoista uretaaneista? Eihän silloin ollut edes olemassa niitä levyjä mitä tällä hetkellä käytetään! Ne uretaanilevyt (kauppanimellä SPU) mitä tällä hetkellä käytetään talojen eristämiseen ovat jokseenkin eri tavaraa kuin vielä 5 vuotta sitten, puhumattakaan noin pitkästä ajasta..! Katoku jotkin tuotteet kehittyy?
Eipä niissä nykyajan uretaanilevyissä saa enää freoneja käytellä joten ei niissä ole muuta eristeenä kuin ilma!
(CO2 kaasu jos tarkkoja ollaan mutta eipä juuri eroa ilman eli typpi-happi-CO2-H2O seoksen eristävyydestä)
spu systems aloittanut toimintansa 1977 ja spu levyjä on tullut samasta tehtaasta siittä asti
...energianhinnoilla seinän paksuntaminen on erittäin huonosti kannattavaa puuhaa - se on laskettu.
kyllä energian säästö pitää ottaa muualta. Tietysti olisi mukavaa että energiaa ei kuluisi ollenkaan, mutta yleensä asiakas maksaa lisäerityksestä enempi kuin energiasta ensimmäisenä 20 vuotena. Vaikka energian hinta nousee, ei suurin ongelma ole uusissa rakennuksissa, vaan ennen 80-lukua rakennetuissa taloissa. Jos niiden energian pystyy ostamaan, pystyy ostamaan uusienkin talojen lämmitysenergian. Uudessa talossa energiaa menee enempi kaikkeen muuhun kuin lämmitykseen.
Varsinkin ulkoseinän yletön eristyspaksuus on typerää. edullisemmin sen tekee ylä- ja alapohjaan. Halvempaa on pienentää ikkunoita. Sitä ole ihmetellyt, että arkkitehtien matalaenergiatalot on yleensä tehty lasista. Vähintään yksi seinä on lattiasta kattoon lasia. Kuitenkin paraskin lasi on 3-4 kertaa huonompi kuin 200 mm eristetty seinä.
Olen vähän epäillyt mitä tekoa näillä energialuokituksilla on ylipäätään. Itse asun muutaman vuoden vanhassa älvärissä ja sähkön vuosikulutus kaikkinensa alle 10.000. Energialuokituksen pitäisi olla kaiketi D. Näytöt kulutuksesta ovat kuitenkin A-luokkaa. Tosin meillä on takka ja sitä myös käytetään ahkerasti, joten sähkön vuosikulutus ei ole koko totuus lämmityskustannuksista. Vaan eipä energialuokitus taida huomioida puulämmityksen olemassa oloa muutenkaan. Energiankulutusluokittelu on periaatteessa hyvä asia, mutta käytössä olevat luokituskriteerit ovat aivan liian väljät. Tulkinnoista riippuen sama talo voi mennä mihin tahansa A ja D-luokkien väliltä. Toteutuneesta kulutuksesta arvioiden jopa E-luokan talo voi nousta A-luokkaan jos ahkerasti lisälämmittää puilla.
Miten teknistä tietämystä omaava henkilö voi päätyä asumaan älväriin ???
Sen vielä ymmärtää, et asiasta mitään tietämättömiä ja varattomia nuoria huijataan ostamaan niitä.
Kun on tietoa, taitoa ja kykyä omaksua faktatietoa, voi hankkia vaikka talon edullisestikin ja osata olla tyytyväinen siihen hankintaansa. Kun taas nämä palstan tositietäjät jotka räkyttävät kuin rakkikoirat laumassa, yleensä asuvat loppuelämänsä niissä vuokrakolmioissa ja ovat kateellisia kaikille omakotitalossa asuville - jopa Älvärissä asuville ;)
Puun palamisesta syntyy lämpöenergiaa joka voidaan muuttaa kWh muotoon.
Energiatodistuksessa tarkastellaan rakennuksen tarvitsemaa lämmitysenergiaa, riippumatta millä sen energian tuottaa. Esim. ihminenkin tuottaa keskimäärin 8 kWh/brm2 vuodessa lämpäenergiaa.
Energiatodistuksen pääsääntöinen tehtävä onkin seuraava. Voidaan lämmitysjärjestelmästä riippumatta vertailla erilaisten rakennusten ominaisuuksia ja samalla esim. vanhoissa rakennuksissa mahdollisesti parantaa heikkoja kohtia. Uudisrakentamisessa voidaan jo suunnitteluvaiheessa asettaa tavoitteeksi tietty energialuokka.
Ei se energialuokka nouse puun polttamisella.Tämän pitäisi jo insinöörinin tietää.
on oikeasti merkitystä, ja varmasti enemmän kuin eristevahvuudella. Mahdollisimman neliön muotoinen pohja, on tietysti paras. pistän ääriesimerkin: 100m2 talo voi olla 10x10m eli ulkoseinää 40m, kun 1x100m ja ulkoseinää 202m. että sellasta.
Tuo minuakin ihmetyttää, kun kaikki hokevat ylä ja alapohjan merkitystä. Meillä ainakin on kokonaan 2-kerroksisessa talossa todella paljon seinää, vaikka se onkin suorakaide.
Olettaisin, että tuollainen 5cm lisäeristys voi olla ihan hyvä juttu. Varsinkin, jos runko on 200mm ja tuo lisäeristys on sisäpuolella vaakakoolattuna, jolloin saadaan vedettyä sähköt siihen koolaukseen. Mukavampi myöhemminkin niitä sähköjä sinne lisätä, jos tekee mieli.
kuinka paljon lämmityksen kokonaiskuluista on käyttöveden osuus? se on kuulkaas yli puolet.Nämä lisäeristeet ja muut energia lasi höpötykset on huijausta.Ei niillä ole mitään tekemistä käyttökulujen vertailuissa. ja nämä energiatodistukset eteenpäin myydessä! jos joku on niin pässi että niitä tuijottelee,sille pässille saa myytyä mitä vaan muutenkin.
tahtoo olla varsinkin lapsiperheessä. Aiemmin (1980 luvulla) aravamääräykset estivät liian suurien talojen tekemisen, jolloin asukkaitten hygieniaan ja ilmanvaihtoon menevä energia oli huomattavasti suurempi kuin lämmitykseen. Nelihenkinen perhe sai aravalainaa 100 m2 taloon 6 henkinen perhe 120 m2 eli siis 20-25 m2/ asukas. Nyt uusien talojen pinta-ala taitaa olla 50-100 m2 / asukas. Tällaisissa ylisuurissa taloissa on toki lämmöneristyksellä merkitystä, kun lämmitetään tyhjillään olevia tiloja.
Todellinen ekoteko on kun vähentää 20-50 m2 talon turhasta pinta-alasta ja käyttää osan säästetyistä rahoista parannettuun lämmöneristykseen sekä ilmanvaihtoon.
2000mm tai 2500mm ?
parin metrin paikkeilla, ylikin...aikas vahva
kuiteskin noin arkikäyttöön.