Olemme avioitumassa oleva pari. Molempien nettovarallisuus ja tulot ovat samaa luokkaa. Joten ei ole tarvetta avioehdolle.
Mutta toinen on lapseton ja toisella on lapsi. Yhteisiä lapsia ei ole, eikä tule.
Jos lapseton kuolee ensin: hän haluaa, että leski perii kaiken. Eikä leski tai lesken kuolinpesä ole tilivelvolllinen lapsettoman sukulaisille.
Jos, se jolla on lapsi, kuolee ensin: hän haluaa, että leskellä on mahdollisuus kerralla maksaa lapsen lakiosa pois. Eikä leski tai lesken kuolinpesä ole tilivelvollinen lapselle.
Avioehto, testamentti, omistusosuudet ?
Mutta toinen on lapseton ja toisella on lapsi. Yhteisiä lapsia ei ole, eikä tule.
Jos lapseton kuolee ensin: hän haluaa, että leski perii kaiken. Eikä leski tai lesken kuolinpesä ole tilivelvolllinen lapsettoman sukulaisille.
Jos, se jolla on lapsi, kuolee ensin: hän haluaa, että leskellä on mahdollisuus kerralla maksaa lapsen lakiosa pois. Eikä leski tai lesken kuolinpesä ole tilivelvollinen lapselle.
Avioehto, testamentti, omistusosuudet ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä mahtaa olla kysymys, kun ilmoitat ettei ole tarvetta avioehdolle?
Lapseton tekee testamentin puolisonsa hyväksi täydellä omistus ja hallintaoikeudella, jolloin ns. toissijaiset sukulaiset eivät peri.
Lapsellinen: haluaako, että lapsi saa vain lakiosan? Leski ei maksa lakiosaa, lapsi saa sen perintönä vanhempansa jälkeen. Testamentilla loppu perintö puolisolle.
Lapsettoman testamentti selvä. Leski perii kaiken. Eikä sukulaisilla ole nokan koputtamista.
Lapsellinen haluaa, että lapsi saa vain lakiosan.(lapsi ei ole vanhempansa kanssa tekemisissä). Ja että leski voi maksaa kerralla lapsen lakiosan rahalla, ja saa täyden omistus- ja hallintaoikeuden pariskunnan vakituiseen asuntoon ja vapaa-ajan asuntoon. - Vaikuttaisi siltä että lapsetoman nimiin kiinteä omaisuus, ettei siitä voi karhuta lakiosaa ja lapsellinen kustantaa autot, veneen, irtaimen, videot ja viulut.
Ette voi järjestellä jo hankittua omaisuutta miten haluatte ilman seuraamuksia. Avioliiton myötä tulee toki avio-oikeus, mutta omistusoikeus pysyy sillä, jonka omaisuus on.
Jos omistatte esim. yhteisen asuntonne puoliksi, voi sen "siirtää" kokonaan toisen "nimiin" eli omistukseen vain kaupalla tai lahjoituksella. Kaupassa pitää maksaa kauppahinta varainsiirtoveroineen ja lahjoituksesta lankeaa lahjavero.
Lakiosaa voi karhuta kiinteästäkin omaisuudesta.
Jos aviopuoliso ostaa toiselta puolet asunnosta taitaa tosiaan mennä varainsiirtovero, ainakin avopuolisoilla meni. Hyväksytäänköhän kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta, "sukulaiskauppa" ?
Tuo 75 % on noin-arvo eli verottajan käytäntö on osoittanut, että jos kauppahinta on noin 75 prossaa kayvästä arvosta, ko. alihintaisesta kaupasta ei määrätä lahjaveroa ostajalle.
Periaatteessa systeemi on sama, olivat kauppakumppanit sukulaisia tai eivät, sillä ei ole mitään eroa. Siis laissa ei ole mitään eroa.